Hovioikeuden ratkaisu Cannonball MC -moottoripyöräkerhon entisen presidentin Esko Eklundin ns. Anom-viestien hyödyntämiskieltovaatimuksesta
Hovioikeus on tänään antanut ratkaisun hyödyntämiskieltovaatimuksesta, jossa on ollut kysymys muun muassa siitä, antavatko Eklundin esittämät väitteet ja uusi turvaluokiteltu todistelu aihetta arvioida Anom-viestien hyödynnettävyyttä hovioikeudessa toisella tavalla kuin ennakkopäätöksessä KKO 2023:14 on tehty huomioon ottaen oikeusastejärjestys.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2023:14 syyttäjä oli nimennyt rikosasiassa todisteeksi FBI:n peiteoperaatiossa ns. Anom-puhelimista saatuja viestejä, joiden lähettäjät ja vastaanottajat eivät olleet tienneet viestien päätyvän FBI:n kautta eri maiden poliisiviranomaisille. KKO katsoi, että todisteet oli hankittu lainvastaisesti, kun menettelyllä oli puututtu yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin suojaan ilman Suomen laissa säädettyä perustetta. Todisteiden hyödyntämisen ei kuitenkaan katsottu vaarantavan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista, eikä niitä siten asetettu hyödyntämiskieltoon.
Eklund esitti hovioikeudelle uutta turvaluokiteltua ja salaiseksi määrättyä todistelua viestien jäljentämisluvan käsittelystä liettualaisessa tuomioistuimessa. Hovioikeus katsoi todistelun osoittavan, että Liettuan poliisi oli tahallaan erehdyttänyt luvan myöntänyttä tuomioistuinta. Tämä seikka ei ollut ollut korkeimman oikeuden tiedossa sen antaessa edellä mainitun ennakkopäätöksensä.
Hovioikeus totesi, että tuomioistuimen erehdyttämistä salaisen pakkokeinon myöntämiseksi oli pidettävä todisteen hankkimiseen liittyvänä varsin vakavana oikeudenluokkauksena, joka puhui vahvasti viestien hyödyntämiskiellon puolesta. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että uusikaan selvitys ei osoittanut, että todisteen hankkimisessa käytettyyn lainvastaiseen menettelyyn olisi liittynyt viestinnän kohteena oleviin henkilöihin nähden epäinhimillisiä tai halventavia piirteitä eikä todisteeksi hankittujen viestien sisältöön ollut puututtu. Edelleen uudenkaan selvityksen perusteella FBI:n tarkkailu ei ollut kohdistunut rajoittamattoman henkilöjoukon valvontaan, vaan se oli kohdistunut rikollisten väliseen rikosten tekemistä ja suunnittelua koskevaan viestintään, eikä kysymys siten ollut yksityiselämän ydinalueeseen kohdistuvasta viestinnän tarkkailusta kuten korkein oikeus oli todennut jo edellä mainitussa ennakkoratkaisussaan silloin käytössä olleen selvityksen perusteella.
Hovioikeus ei asettanut sanottuja viestejä hyödyntämiskieltoon viittaamalla edellä mainittujen seikkojen ohella oikeusastejärjestykseen. Tältä osin hovioikeus katsoi, että jo kertaalleen edellä mainitulla ennakkopäätöksellä ohjeistetun ja vakiintuneen oikeustilan uudelleen arviointi kuuluu tämäntapaisessa laajakantoisessa asiassa hovioikeuden asemesta korkeimmalle oikeudelle itselleen.
Hovioikeus oli esittänyt asianosaisille, että asia saatetaan ennakkopäätöskysymyksenä korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Asianosaiset eivät olleet kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen korkeimmalle oikeudelle esitettävästä ennakkopäätöskysymyksestä, minkä vuoksi hovioikeus ratkaisi hyödyntämiskieltovaatimuksen ja hylkäsi sen lausumillaan perusteilla.
Pääasian osalta (törkeitä huumausainerikoksia sekä törkeä ampuma-aserikos) käräjäoikeuden ratkaisuun on tehty vain vähäisiä muutoksia. Hovioikeus ei muuttanut Eklundille tuomittua 13 vuoden vankeusrangaistusseuraamusta.
Syyttäjien vaatimuksesta hovioikeus oli vuonna 2022 määrännyt Eklundin vangittavaksi poissaolevana ja hänet oli kansainvälisen etsintäkuulutuksen jälkeen otettu kiinni Irakissa 2024 ja luovutettu sieltä Suomeen 2025.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Aki Rasilainen ja Antti Santaranta sekä asessori Johanna Puukka.
Tuomion julkisen version (dnro R 22/270) voi tilata hovioikeuden kirjaamosta, puh 029 56 41530, sähköpostiosoite ita-suomi.ho@oikeus.fi.
Lisätietoja: hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen, puh. 029 56 40912, aki.rasilainen(at)oikeus.fi