Työjärjestys

Tämä Itä-Suomen hovioikeuden presidentin tuomioistuinlain 1 luvun 4 §:n ja 8 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla vahvistama työjärjestys täydentää tuomioistuinlaissa sekä eräissä muissa laeissa ja asetuksissa annettuja määräyksiä työskentelyn järjestämisestä hovioikeudessa. Työjärjestystä täydentävät työjärjestyksen liitteinä olevat erillisohjeet ja hovioikeuden toimintasuunnitelma.

1 Hovioikeuden organisaatiota sekä hallintoa ja henkilöstön tehtäviä koskevia määräyksiä

1.1 Yleiskuvaus

Hovioikeuden organisaatioon kuuluvat:

• presidentti, kansliapäällikkö ja heidän apunaan pääasiassa hallinnollisissa asioissa työskentelevä kansliahenkilökunta
• yksi lainkäytön osasto, jossa on toimintaa johtava osaston johtaja ja osaston apulaisjohtaja, tuomareita ja esittelijöitä
• yksi lainkäytön osastokanslia, jossa toimintaa johtava notaari ja lainkäyttösihteereitä
• kirjaamo, jossa on sen toimintaa johtava kirjaaja sekä apulaiskirjaaja ja tarpeen mukaan notaari tai lainkäyttösihteeri
• informaatikko ja virastomestari.

Hovioikeus käsittelee hallinto- ja lainkäyttöasiat, kansainväliset oikeusapuasiat ja muut hovioikeuden ratkaistavaksi säädetyt asiat siten kuin edellä mainituissa säädöksissä säädetään sekä valvoo hovioikeuspiirinsä käräjäoikeuksien toimintaa.

Hovioikeuden tehtävät, tavoitteet ja toiminnan järjestäminen on määritelty tarkemmin hovioikeuden toimintasuunnitelmassa. Hovioikeuden toimintaa ohjaavat myös yhteisesti sovitut arvot. 

1.2 Presidentti

Hovioikeutta johtaa yhteistyössä henkilökunnan kanssa presidentti, jonka tehtävistä on säädetty tuomioistuinlaissa. Presidentin tehtävät on määritelty tarkemmin hovioikeuden toimintasuunnitelman johtaminen ja hallinto-osion kohdassa 5.2.2.

Presidentin tekemistä ratkaisuista pidetään päätösluetteloa.

Presidentti voi antaa työn suorittamista koskevia ohjeita ja määräyksiä sekä tämän työjärjestyksen soveltamista koskevia ohjeita ja erityisestä syystä myös siitä poikkeavia määräyksiä.

Ohjeiden ja määräysten tulee olla sopusoinnussa tuomiovallan käyttöön kuuluvan riippumattomuuden ja puolueettomuuden kanssa. Presidentti voi asettaa erityisten asioiden valmistelua ja hoitamista varten toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niihin jäsenet.

Presidentin sijaisena toimii osaston johtaja ja hänen ollessa estyneenä osaston apulaisjohtaja. Osaston johtajan ja osaston apulaisjohtajan ollessa estyneinä sijaisena toimii vanhin virantoimituksessa oleva tuomari.

1.3 Johtoryhmä

Hovioikeudessa on johtoryhmä. Siihen kuuluvat presidentti puheenjohtajana, osaston johtaja, osaston apulaisjohtaja, hovioikeuden Kouvolan istuntopaikan vastuuhenkilö, kansliapäällikkö ja osastokanslian notaari. Johtoryhmän sihteerinä toimii kansliapäällikkö tai hallinnollisen lakimiehen tehtäviä hoitava henkilö ja heidän estyneinä ollessaan presidentin määräämä henkilö.

Johtoryhmässä käsitellään:

• työjärjestystä, toimintasuunnitelmaa ja näiden liitteissä olevat asiat
• esitys tulostavoitteeksi ja vahvistetun tavoitteen toteutumista sekä mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi
• esitys talousarvioksi
• henkilöstön koulutussuunnitelma
• määräaikaisen tuomarin nimittämistä koskeva asia, jollei kysymys ole lyhytaikaisesta nimityksestä
• asessorin nimitystä koskeva asia
• esittelijän vakinaiseen virkaan nimittämistä koskevat asiat. Niiden käsittelyyn johtoryhmään kutsutaan kuultavaksi jäsenten keskuudestaan valitsema jäsen
• lainkäyttöosaston ja jäsenten, esittelijöiden ja osastokanslian toimintaa koskevat keskeiset järjestelyt, työmäärä ja sen tasainen jakautuminen sekä merkittävät muutokset ja muut toimenpiteet
• muut hovioikeuden johtamista, hallintoa, taloutta ja toimintaa sekä henkilöstöä tai niiden kehittämistä koskevat merkittävät asiat
• presidentin määräämät muut asiat

Johtoryhmä kokoontuu presidentin kutsusta keskimäärin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa muulloinkin. Johtoryhmän jäsen voi osallistua kokoukseen myös vuosilomansa aikana.

Johtoryhmään kutsutaan tarvittaessa edustajat niistä henkilöstöryhmistä, joita käsiteltävänä oleva asia koskee. Yksittäisen asian käsittelyä varten johtoryhmän kokoukseen voi osallistua myös muut presidentin kutsumat henkilöt.

1.4 Täysistunto ja vahvennettu kokoonpano

Täysistunnossa ja vahvennetussa kokoonpanossa käsitellään presidentin oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 a §:n 2 momentin nojalla täysistunnon tai vahvennetun kokonpanon käsiteltäväksi siirtämät asiat.

Täysistunto ja vahvennettu kokoonpano kokoontuvat presidentin kutsusta. Ne saadaan kutsua kokoon presidentin poissa ollessa ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai muun tärkeän syyn niin vaatiessa. Täysistunnon ja vahvennetun kokoonpanon puheenjohtajana toimii presidentti ja hänen estyneenä ollessaan osaston johtaja ja hänen ollessa estyneenä osaston apulaisjohtaja. Osaston johtajan ja osaston apulaisjohtajan ollessa estyneinä sijaisena toimii vanhin virantoimituksessa oleva tuomari.

Presidentti ja jäsen voivat osallistua täysistuntoon ja vahvennettuun kokoonpanoon myös vuosilomansa aikana.

1.5 Nimitysasioita valmisteleva toimikunta

Tuomioistuinlain 11 luvun 10 §:ssä säädettyjen lausuntojen valmistelemista varten hovioikeudessa on toimikunta, johon kuuluvat presidentti puheenjohtajana, osaston johtaja, osaston apulaisjohtaja, vakinaisten tuomareiden keskuudestaan yhden kalenterivuoden määräajaksi kerrallaan valitsema vakinaisen tuomarin viran omaava tuomari sekä hänen varahenkilö. Esittelijänä toimii kansliapäällikkö.

1.6 Kansliapäällikkö

Kansliapäällikön tehtäviin kuuluu tuomioistuinlain 19 luvun 5 §:ssä säädetyn mukaisesti tuomioistuimen henkilöstö- ja taloushallinnosta huolehtiminen. Kansliapäälliköllä on toimivalta kaikissa hallinnollisissa asioissa lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on säädetty presidentin tai muun toimielimen toimivaltaan kuuluvaksi tai jotka koskevat harkinnanvaraista virkavapautta, virkanimitystä, virkasuhteen päättämistä tai ovat muutoin merkityksellisiä virkasuhteen kannalta taikka jotka ovat taloudellisesti tai vaikutukseltaan muutoin merkityksellisiä hallinnollisia asioita.

Kansliapäällikön tehtävistä on määrätty hovioikeuden toimintasuunnitelman kohdassa 5.2.3.

Kansliapäällikön sijaisena toimii hallintosihteeri ja hänen estyneenä ollessaan hallinnollisen lakimiehen tehtäviä hoitava henkilö, mikäli he täyttävät kansliapäällikölle asetetut kelpoisuusvaatimukset, ja muussa tapauksessa presidentin määräämä henkilö.

1.7 Osasto

Hovioikeudessa on lainkäyttöä varten yksi osasto. Osastoa johtavat presidentin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämät tuomarit; osastonjohtaja ja osaston apulaisjohtaja.

Lainkäyttöosastoa avustaa lainkäyttökanslia.

Hovioikeudella on Kouvolassa pysyvä istuntopaikka. Sinne on sijoitettu henkilökuntaa lainkäyttöasioiden käsittelyä varten oikeusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla toistaiseksi. 

1.8 Osaston johtaja ja apulaisjohtaja

Osaston johtajan tehtävistä säädetään tuomioistuinlain 8 luvun 6 §:ssä. Osaston johtajana ja osaston apulaisjohtajan tehtävät on määritelty tarkemmin hovioikeuden toimintasuunnitelman kohdassa 5.2.4 ja kohdassa 5.6.

Osaston johtajan sijaisena toimii osaston apulaisjohtaja ja kummankin ollessa estyneenä virassa vanhin virantoimituksessa oleva tuomari.

1.9 Käräjänotaari

Hovioikeudessa tuomioistuinharjoittelua suorittava käräjänotaari perehtyy hovioikeuden toimintaan, avustaa asioiden valmistelussa ja toimii esittelijänä.

2 Lainkäyttö

2.1 Lainkäyttöä ohjaavat säädökset ja ohjeet

Sen lisäksi, mitä oikeudenkäyntiä koskevassa ja aineellisessa lainsäädännössä on säädetty lainkäytöstä, siitä ja sen järjestämisestä on säädetty tuomioistuinlain 3 luvun 1 ja 4 §:ssä. Tarkemmin näistä asioista on määrätty toimintasuunnitelman lainkäyttöä koskevassa kohdassa 5.7 ja hovioikeuden käsikirjassa.

2.2 Asioiden jakaminen

Asioiden jakamista koskevina periaatteina ovat työmäärän mahdollisimman tasainen jakautuminen kaikkien työntekijöiden kesken, erityisosaamista edellyttävien asioiden käsittelyn keskittäminen vastuutuomareiden kesken sekä asioiden kirjaamisen jälkeen välittömästi suoritettava jako tuomareille siten, että jako tukee asioiden riippumatonta, puolueetonta ja joutuisaa käsittelyä.

Asioiden työmäärää mittaavasta kokoluokituksesta ja jaosta on tarkemmin määrätty toimintasuunnitelman kohdissa 5.5 ja 5.6.

2.3 Puheenjohtaja

Täysistunnossa ja vahvennetussa kokoonpanossa presidentti toimii puheenjohtajana. Kun presidentti osallistuu muuhun lainkäytön kokoonpanoon, hän toimii myös siinä puheenjohtajana, jollei jossakin tilanteessa päätetä, että puheenjohtajana toimii muu kokoonpanoon kuuluva jäsen.

Esittely- ja pääkäsittelyasioissa puheenjohtajana toimii kokoonpanoon kuuluvista tuomareista osaston johtaja tai osaston apulaisjohtaja ja, mikäli hän ei kuulu kokoonpanoon, virantoimitusjärjestyksessä vanhin tuomari. Kokoonpano voi päättää, että puheenjohtajana toimii muu jäsen, myös asessori.

2.4 Asiakirjojen allekirjoittaminen

Lainkäyttöasioissa hovioikeuden tuomiosta ja lopullisesta päätöksestä laadittavan taltion allekirjoittavat asian ratkaisijat. Jos esittelijä tai käräjänotaari on esitellyt asian tai osallistunut valmistelemansa asian pääkäsittelyyn, hän varmentaa allekirjoituksellaan taltion ja eri mieltä olevan jäsenen lausunnon sekä esittelystä ratkaistussa asiassa taltioon kirjoitettavan mietintönsä.

Haasteen allekirjoittaa vastaava jäsen tai joku muu ratkaisukokoonpanoon kuuluva jäsen.

Notaarilla ja lainkäyttösihteerillä on toimivalta allekirjoittaa muut kuin edellä mainitut lainkäyttöasioita koskevat asiakirjat. Toimituskirjan voi allekirjoittaa myös hovioikeuden kokoonpano.

Kirjaaja, apulaiskirjaaja ja kirjaamossa työskentelevät notaari ja lainkäyttösihteeri allekirjoittavat hovioikeudelta pyydetyt otteet ja jäljennökset lainkäyttöasioihin kuuluvista asiakirjoista, diaari- ja lainvoimaisuustodistukset sekä muut kirjaamosta annettavat allekirjoituksella varustettavat asiakirjat. Mikäli lainkäyttöasia on käsiteltävänä osastolla, siitä annettavat jäljennökset allekirjoittaa kuitenkin notaari tai lainkäyttösihteeri. Presidentin määräyksellä myös hovioikeudessa koulutukseen kuuluvaa harjoittelua suorittava oikeustradenomi, korkeakouluopiskelija ja muu vastaava opiskelija voi allekirjoittajaa sanotut asiakirjat.

3 Hallinto

3.1 Hallinto ja hallinnollisten asioiden ratkaiseminen

Hallinnossa noudatetaan hyvän hallinnon toimintaperiaatteita.

Tuomioistuinlain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan presidentti ratkaisee tuomioistuimelle kuuluvat hallinto- ja talousasiat, joita ei ole määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Edellä kohdassa 1.6 merkityn mukaisesti kansliapäällikön keskeisenä tehtävänä on henkilöstö- ja taloushallinnosta huolehtiminen yhteistyössä presidentin kanssa.

Presidentti voi siirtää vuosilomaa, koulutukseen osallistumista, muut kuin harkinnanvaraista virkavapautta ja laskujen hyväksymistä koskevan sekä muun hallintoasian, jonka ratkaiseminen ei kuulu presidentin tai muun toimielimen yksinomaiseen toimivaltaan tai joka ei merkityksensä vuoksi kuulu presidentin päätettäväksi, kansliapäällikön, hallinnollisen lakimiehen tehtäviä hoitavan henkilön, hallintosihteerin tai taloussihteerin ratkaistavaksi.

Sikäli kuin hallinnollinen asia käsitellään ja ratkaistaan Kieku- ja muussa tietojärjestelmässä ja asiasta ei ole laissa säädetyn mukaan tarpeen tehdä paperitulostetta arkistointia tai muuta tarkoitusta varten, asian käsittely, ratkaiseminen ja allekirjoittaminen tehdään tietojärjestelmässä.
Presidentti ratkaisee virkanimitystä, virasta eron myöntämistä, harkinnanvaraista virkavapautta ja sivutoimilupaa koskevat sekä kurinpidolliset asiat kansliapäällikön esittelystä.

3.2 Asiakirjojen allekirjoittaminen

Lausuntovaliokunnan pöytäkirjan ja täysistunnon pöytäkirjan sekä hallintoasioissa annettavat nimittämiskirjat, määräykset ja toimituskirjat sekä tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle lähetettävät kirjeet allekirjoittaa presidentti ja varmentaa kansliapäällikkö. Ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle lähetettävät kirjeet allekirjoittaa presidentti ja asian merkityksestä riippuen lisäksi varmentaa kansliapäällikkö. Muut hallintoasioista aiheutuvat kirjeet ja otteet allekirjoittaa kansliapäällikkö tai muu hallintokanslian virkamies.

Otteet ja jäljennökset sanotuista asiakirjoista antaa ja tarvittaessa todistaa oikeaksi hallintosihteeri, talous- ja henkilöstösihteeri tai tehtävään määrätty lainkäyttösihteeri.

4 Käräjäoikeuksien toiminnan valvonta

Tuomioistuinlain 3 luvun 2 §:n mukaan hovioikeus valvoo hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvien käräjäoikeuksien toimintaa. Valvonta toteutetaan siten, että presidentti tai hänen määräämänsä hovioikeuden tuomari yhdessä määräajaksi tehtävään määrätyn yhden tai kahden esittelijän kanssa käy jokaisessa käräjäoikeudessa vähintään joka kolmas vuosi. Valvonnan suorittaminen ja tavoitteet on määritelty tarkemmin toimintasuunnitelmassa.

5 Erillisohjeet

Hovioikeuden toimintaa ohjaavat työjärjestys ja sitä täydentävät seuraavat ohjeet:

1. Arkistonmuodostussuunnitelma ja asiakirjahallinnon toimintaohje
2. Asiakaspalveluohje 
3. Asiakirjojen suojelusuunnitelma
4. Hallinnon vuosikalenteri
5. Henkilökunnan terveydentilaa koskevien tietojen käsittely
6. Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojaohje
7. Henkilöstösuunnitelma
8. Hovioikeuden arvot ja tuomarin eettiset periaatteet
9. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintaohje
10. Kiireellisyysjärjestystä ja kokoluokitusta koskevat ohjeet
11. Kirjastosääntö
12. Koulutussuunnitelma
13. Kouvolan istuntopaikan työjärjestelyt
14. Kulunvalvontaohje
15. Käräjänotaarin harjoittelusuunnitelma ja tuomarinkoulutuslautakunnan ohje käräjänotaarien harjoittelun järjestämisestä tuomioistuimissa
16. Käsikirja
17. Pelastussuunnitelma
18. Perehdyttämis- ja tutorointiohjeet
19. Päihdeongelmien käsittelyn toimintaohje
20. Rekrytointiohje
21. Salassa pidettävän tietoaineiston käsittelyn ohje
22. Sopimus yhteistoiminnasta Itä-Suomen hovioikeudessa
23. Tasa-arvosuunnitelma
24. Tavoiteasiakirja
25. Tervetuloa Itä-Suomen hovioikeuteen -opas
26. Tietoturvapolitiikka
27. Tietoturvasuunnitelma (luottamuksellinen)
28. Toimenkuvat
29. Toimielimet ja vastuuhenkilöt
30. Toimitilaturvallisuusohje
31. Toipumissuunnitelma
32. Turvatarkastusohje
33. Työsuojelun toimintaohjelma ja työsuojeluorganisaatio
34. Valmiussuunnitelma (luottamuksellinen)
35. Vastuutuomarit
36. Viestintäsuunnitelma
37. Virkamatkojen pysyväismääräys
38. Yhdenvertaisuussuunnitelma

6 Toimikunnat

Hovioikeudessa on edellä erillisohjeiden kohdan 29 liitteessä luetellut toimielimet.

Lisäksi hovioikeudessa voi olla muita hovioikeuden toimintaa tukevia toimielimiä. Niiden perustamisesta, lakkauttamisesta sekä toimintasäännöistä ja -ohjeista päättää presidentti asiaa koskevan asianmukaisen valmistelun ja käsittelyn jälkeen.

7 Työjärjestys ja sen muuttaminen

Yhdistetyn hovioikeuden työjärjestys on tullut voimaan 12.11.2014. Tätä työjärjestystä on 9.4.2015 kohtien 3.1. ja 3.2. sekä erillisohjeluettelon osalta muutettu. Muutettu työjärjestys on tullut voimaan samana päivänä.

Työjärjestystä on muutettu hovioikeuslain ja -asetuksen 1.10.2015 voimaan tulleiden muutosten johdosta. Muutokset on käsitelty hovioikeuden yhteistyökomiteassa 17.12.2015 ja johtoryhmässä 18.12.2015. Muutettu työjärjestys on tullut voimaan 18.12.2015.

Työjärjestystä on muutettu 1.1.2017 voimaan tulevan tuomioistuinlain johdosta.

Muutokset on käsitelty yhteistyökomiteassa 14.12.2016 ja johtoryhmässä 16.12.2016 sekä henkilökunnan tiedotustilaisuudessa 16.12.2016. Muutettu työjärjestys tulee voimaan 1.1.2017.

Työjärjestystä on 17.2.2017 täydennetty 1.9 kohdalla 1.1.2017 voimaan tulleen tuomioistuinharjoittelusta annetun lain johdosta.

Työjärjestystä on 28.1.2019 päivitetty 17.2.2017 jälkeen tehtyjen organisaatio- ja muiden uudistusten johdosta.

Työjärjestystä on päivitetty 1.1.2020 voimaan tulevien organisaatio- ja muiden uudistusten johdosta 4.11.2019.

Työjärjestystä on päivitetty 11.10.2023 johtoryhmän kokoonpanon osalta kohdassa 1.3.

Työjärjestystä on päivitetty 12.6.2024 toimituskirjan allekirjoittamisen osalta kohdassa 2.4.

Pertti Nieminen                         Olli Hyvärinen
Presidentti                                 Kansliapäällikkö