Lapsi tai nuori rikoksesta epäiltynä
Lakien eli yhteiskunnan yhteisten sääntöjen rikkomisesta joutuu vastuuseen. Rikosten osalta kysymys on rangaistusvastuusta. Se tarkoittaa sitä, että jos olet tehnyt jotain sellaista, mikä rikkoo rikoslakia ja sinut todetaan syylliseksi, tuomari määrää sinulle teostasi oikeudenmukaisen rangaistuksen.
Asian käsittely oikeudessa ja rangaistukseen tuomitseminen voi tapahtua vasta, kun nuori on täyttänyt 15 vuotta. Nuorten osalta on olemassa erityisiä säännöksiä oikeuden käsittelyyn ja heidän tilanteensa pyritään selvittämään huolella rikollisen toiminnan katkaisemiseksi. Nuorille tuomittavat rangaistukset ovat lievempiä kuin aikuisille määrättävät rangaistukset. Lisäksi nuori on aina oikeutettu tarvitsemaansa oikeudelliseen apuun. Se merkitsee, että hän saa maksutta avukseen lakimiehen, joka hoitaa asiaa.
Alle 15-vuotiaana tekemiäsi rikoksia ei selvitetä oikeudessa eikä niistä määrätä rangaistusta, sillä tavalla kuin aikuisille tai yli 15-vuotiaille. Tämä liittyy siihen, että Suomessa on päätetty, että niin sanottu rangaistusvastuu alkaa vasta silloin, kun täytät 15 vuotta. Poliisi kuitenkin selvittää tällaisetkin tapahtumat ja ne voivat johtaa lastensuojelutoimenpiteisiin sekä vahingonkorvausvastuuseen. Poliisi voi ohjata asian myös sovitteluun, jossa on mahdollista käsitellä esimerkiksi vahingonkorvauksia. Sovittelu on maksuton palvelu.
Suoritetun poliisitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyttäjälle harkittavaksi. Jos syyttäjä päättää nostaa asiassa syytteen ja vaatii rangaistusta, hän laatii syytekirjelmän ja toimittaa sen tuomioistuimeen. Tuomioistuin vastaanottaa syytekirjelmän ja tällä tavoin oikeudenkäynti tulee vireille tuomioistuimeen.
Tuomioistuin huolehtii, että tieto syytteestä (haaste) ja oikeudenkäynnin ajankohdasta (kutsu) tulee hyvissä ajoin. On tärkeää, että ehdit etukäteen miettiä kantaasi vaatimuksiin ja vaikka kysyä neuvoja juristilta ennen asian käsittelyä.
Syyttäjällä on velvollisuus näyttää syytteessä kuvatut tapahtumat toteen. Sinulla ei ole velvollisuutta osoittaa syyttömyyttäsi tai myötävaikuttaa asian selvittämiseen. Asian oikeudenmukaisen selvittämisen takia on kuitenkin suotavaa, että kerrot oman kuvauksesi tapahtumista.
Poliisi voi pidättää henkilön, jota epäillään rikoksesta. Poliisin on vietävä asia tuomioistuimen käsittelyyn ja esitettävä syitä sille, miksi on tärkeää, että henkilö pidetään vapautensa menettäneenä, vaikka asiaa vasta tutkitaan. Yleensä poliisilla on huoli, että rikoksesta epäilty lähtee karkuun tai hävittää todistusaineistoa poliisitutkinnan aikana.
Istuntokäsittelyn jälkeen tuomioistuin päättää onko asiassa laillisia syitä vangittuna pitämiselle ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkua. Tätä sanotaan tutkintavankeudeksi.
Vaikka henkilö olisi vangittuna ennen oikeudenkäyntiä, ei se vielä tarkoita, että hän olisi syyllinen rikokseen.Lue lisää tutkintavankeudesta Rikosseuraamuslaitoksen sivuilta.
Syyte ja tuomioistuimen muut paperit voidaan lähettää sinulle postitse tai mahdollisesti sähköisesti. Joskus paperien toimittamisesta sinulle vastaa haastemies. Hänen työnsä on huolehtia, että tärkeät paperit varmasti tavoittavat sinut. Yleensä edellytetään, että kuittaat paperit vastaanotetuiksi allekirjoituksellasi.Keskeisimmät asiat, jotka ilmenevät saamistasi papereista:
- Syytteessä syyttäjä ilmoittaa, mistä teosta hän vaatii sinulle rangaistusta.
- Syytteessä syyttäjä myös ilmoittaa, mikä hänen käsityksensä mukaan olisi oikeudenmukainen rangaistus teosta.
- Syytteessä on myös listattu se todistelu, johon syyttäjä tulee oikeuden istunnossa vetoamaan.
- Niissä tapauksissa, joissa uhri vaatii sinulta korvauksia, saat yleensä tiedon euromääristä ja vaatimusten perusteista etukäteen kirjallisesti.
- Tuomioistuimen kutsusta ilmenee, koska ja missä asia käsitellään ja onko sinun oltava paikalla.
On tärkeä muistaa, että syyte on vasta syyttäjän käsitys asiasta, ja itse asiaa selvitetään perin pohjin vasta oikeuden istunnossa. Asia voi kääntyä muunlaiseksi, kuin mitä syyttäjä on alkuun esittänyt. Vasta käsittelyn jälkeen tuomari ratkaisee asian.
Alaikäinen, jota syytetään rikoksesta, on lähes aina oikeutettu oikeusavustajan eli niin sanotun puolustajan apuun ennen oikeudenkäyntiä ja oikeudenkäynnin aikana. Oikeusavustaja tietää, miten asia kannattaa hoitaa ja kertoo siitä, miten asian käsittely etenee.
Yleensä alaikäiselle epäillylle osoitetaan puolustaja jo poliisitutkinnan aikana, eikä sinun siitä tarvitse itse huolehtia. On tärkeää, että puolustaja on apunasi jo poliisikuulusteluissa. Hän tulee kanssasi aikanaan oikeuden istuntoon. Puolustaja neuvottelee kanssasi, hoitaa yhteydenpidon tuomioistuimeen ja avustaa oikeudenkäynnissä.
Tarvittaessa löydät oikeusavustajan netistä:
• oikeusapu
• asianajajia
• lupalakimiehet
Olet aina oikeutettu maksuttomaan oikeusavustajaan eli puolustajaan. Oikeusavustajalle maksetaan palkkio yhteiskunnan varoista, mutta jos sinut todetaan syylliseksi rikokseen, voidaan sinut määrätä korvaamaan puolustajan palkkio valtiolle. Koska nuorilla kuitenkin vain harvoin on tuloja tai varallisuutta, kustannus jää yleensä heidän osaltaan kokonaan valtion maksettavaksi.
Voit joko soittaa tuomioistuimeen tai lähettää sähköpostiviestin. Jos lähetät sähköpostia, kirjoita viestiin selvästi kuka olet, mitä asiaa viestisi koskee, mikä asiasi on ja miten sinuun saa parhaiten yhteyden. Saamastasi viestistä ilmenee asiaa käsittelevän yhteystiedot ja asianumero. On tärkeää liittää tämä mukaan viestiisi.
Jos toimitat tuomioistuimeen henkilötietoja ja arkaluonteisia tietoja, katso ohjeet turvaviestin lähettämiseen .
Sinulle osoitettu avustaja eli puolustaja on yleensä se taho, johon kannattaa olla ensimmäisenä yhteydessä neuvojen saamiseksi. Hänen vastuullaan on kertoa sinulle oikeudenkäynnin vaiheista ja etenemisestä ymmärrettävällä tavalla.
Sinulla on oikeus reiluun oikeudenkäyntiin ja asialliseen kohteluun. Rikoksesta syytettynä sinulla on oikeus saada tieto kaikista sinuun kohdistetuista vaatimuksista sekä kaikesta sinua vastaan esitettävästä aineistosta. Sinulla on oikeus kommentoida tällaista aineistoa ja esittää omaa kantaasi tukevaa todistelua. Sinulla on myös oikeus esittää kysymyksiä todistajille.
Tärkeää on, että ymmärrät sen mistä teosta sinua syytetään ja saat tilaisuuden puolustautua. Viranomaisten kanssa voit aina puhua äidinkieltäsi eli suomea tai ruotsia. Jos äidinkielesi ei ole suomi tai ruotsi, sinulle järjestetään maksuton tulkkaus ja tarvittavat käännökset asiakirjoista.
On mahdotonta sanoa etukäteen, kuinka kauan asian käsitteleminen kestää ennen oikeudenkäyntiä. Rikoksen selvittely alkaa poliisin tutkinnalla ja sen jälkeen asia siirtyy syyttäjän harkittavaksi. Vasta sen jälkeen asia tulee tuomarin pöydälle. Tuomari valmistelee asiaa ja pyytää ehkä kirjallisia vastauksia asiassa ennen istunnon määräämistä. Istuntopäivän pitää sopia syyttäjän ja lakimiesten aikatauluihin. Hyvin yleistä on, että rikosasian eteneminen itse tapahtumasta oikeuden istuntoon vie useita kuukausia, joskus jopa lähes vuoden. Se on todella harmillista, sillä tavoitteena on, että alaikäisten asiat käsiteltäisiin mahdollisimman nopeasti.
Kun asia etenee syyttäjältä tuomarille, oikeudenkäynti pitää järjestää kuukauden sisällä, jos vain kaikki asiaan liittyvät henkilöt tavoitetaan ajoissa eikä muita esteitä ole. Alaikäisen rikossyyte tulee joka tapauksessa käsitellä ja ratkaista kiireellisesti.
Riippuen syytteistä, asian vakavuudesta ja esitettävästä todistelusta, tuomari voi haluta sinun olevan itse paikalla oikeuden istunnossa. Silloin sinut voidaan kutsua sakon uhalla saapumaan oikeuteen.
Jos jäät pois ilman pätevää syytä, sakko määrätään sinun maksettavaksesi. Sakko voi olla useita satoja euroja. Turhat poisjäännit johtavat viivästyksiin, turhautumiseen ja ylimääräisiin kuluihin. Älä siis jää pois omalla päätökselläsi.
- Tavallinen sairastuminen tai työ-, opiskelu-, perhe- tai lomaesteet eivät ole hyväksyttäviä syitä jäädä pois oikeudenkäynnistä.
- Esteen ilmetessä sinun on itse oltava aktiivinen ja ilmoitettava siitä tuomarille. Noudata kutsusta ilmenevää määräystä, kunnes tuomari toisin ilmoittaa.
Jos tuomari arvioi, ettei sinun ole välttämätöntä olla paikalla, on tästä ilmoitettu sinulle lähetetyssä kutsussa. Se tarkoittaa, että asia voidaan käsitellä, vaikka sinä et olisi saapunut paikalle. Tuomiosta tulee sinulle tieto aikanaan.
Huomaathan kuitenkin, että sinulla on aina oikeus tulla asian käsittelyyn ja se on usein myös asian selvittämisen kannalta paras tapa.
Laiminlyönnit johtavat niihin seuraamuksiin, joista on etukäteen papereissa ilmoitettu.
Lue siis tarkasti, tuleeko sinun olla itse läsnä oikeuden istunnossa. Jos olet epävarma, tarkista asia kutsun lähettäjältä.
Kun olet syytettynä vähänkään vakavammasta rikoksesta ja asia käsitellään oikeudessa, syyttäjä pyytää Rikosseuraamuslaitosta tekemään sinusta seuraamusselvityksen, jonka avulla tuomari saa tietoja elämäntilanteestasi. Näin tuomari pystyy paremmin harkitsemaan oikeudenmukaista rangaistusta, mikäli sinun katsotaan syyllistyneen rikokseen. Tarkoitus ei ole ainoastaan rangaista, vaan myös pyrkiä katkaisemaan ajautuminen rikollisuuteen. Seuraamusselvitystä pyydetään automaattisesti kaikista henkilöistä, jotka ovat epäillyn rikoksen tapahtuessa alle 21-vuotiaita ja on todennäköistä, että epäillystä rikoksesta seuraa sinulle sakkoa ankarampi rangaistus.
Seuraamusselvitys tehdään yleensä yhteistyössä sinun, huoltajasi ja sosiaaliviranomaisen kanssa. Selvityksessä kartoitetaan ja tuodaan esiin ne tiedot, joita saadaan tapaamisissa, haastattelussasi, huoltajasi kuulemisessa ja eri viranomaisilta. Selvityksessä kootaan yhteen tietoja muun muassa mahdollisesta päihteiden käytöstä, kuntoutuksesta, mielenterveydestä ja muista sosiaaliseen tilanteeseesi liittyvistä seikoista.
Lue lisää seuraamusselvityksestä Rikosseuraamuslaitoksen sivuilta.
Mediaa tai yleisöä ei yleensä päästetään kuuntelemaan oikeudenkäyntiä, jos rikoksesta syytetty on alle 18-vuotias. Ideana on suojata alaikäisen yksityisyyttä haitalliselta julkisuudelta. Rikoksesta syytetyn nimi on kuitenkin aina julkista tietoa eikä sitä voida salata, jos sitä joku tuomioistuimelta pyytää.
Voit esittää tuomioistuimeen pyynnön etukäteen, ettei oikeussaliin päästetä muita henkilöitä kuin asiaan liittyvät osapuolet ja todistajat.
Voit kiistää syytteen kokonaan tai osaksi, jos olet sitä mieltä, että et ole tapahtumista vastuussa tai että syyttäjän kuvaus tapahtumista ei pidä paikkaansa
”en ole ollut paikalla tapahtuma-aikana”.
Voit myös tunnustaa jonkin itsellesi epäedullisen seikan
”löin häntä kerran nyrkillä”.
Voit myös ottaa kantaa rikosnimikkeeseen
”kysymyksessä ei mielestäni ole törkeä pahoinpitely”.
Sinulta pyydetään myös kannanottoa korvausvaatimuksiin esimerkiksi
”suostun korvaamaan koko uhrin vaatiman summan” tai
”en suostu korvaamaan koko summaa, koska se on mielestäni liiallinen. Puolet siitä olisi OK.”
Tuomari toimii puheenjohtajana istunnossa. Kaikkien osapuolten tulee noudattaa hänen ohjeitaan.
Käsittelyn alussa syyttäjä ja uhri sanovat vielä ääneen syytettyä vastaan esittämänsä vaatimukset. Yleensä ne ovat samat kuin jo etukäteen on annettu tiedoksi kirjallisesti. Tämän jälkeen tuomari kysyy syytetyltä, myöntääkö vai kiistääkö hän vaatimukset. Tässä kohtaa syytetty saa vastata vaatimuksiin ja kertoa, ovatko ne oikeita ja kohtuullisia vai eivät pidä paikkaansa ja ovat ylimitoitettuja.
Asianosaiset eli uhri ja syytetty saavat vuorollaan tarkemmin perustella kantansa. Seuraavaksi on vuorossa todistelu. Siinä käydään läpi asiakirjatodisteet ja kuullaan ensin asianosaisia ja sen jälkeen todistajia.
Käsittelyn lopuksi kaikilla on taas oma vuoronsa sanoa omat loppusanansa ennen käsittelyn päättämistä.
Syyttäjällä on velvollisuus näyttää syytteessä kuvattu tapahtumainkulku toteen. Syytetyllä ei ole velvollisuutta osoittaa syyttömyyttään tai myötävaikuttaa asian selvittämiseen. Syytetyn ei tarvitse kertoa itse tapahtumista mitään, mutta usein on järkevää kertoa oma näkemyksensä asioiden etenemisestä, sillä vain tällä tavalla tapahtumia voidaan punnita kokonaisuutena ja kaikkien näkökulmat huomioiden.
Jos tuomari oikeudenkäynnin päätteeksi toteaa, että asiassa esitetty todistelu on ollut riittävää ja syytetty todetaan syylliseksi, tuomari määrää rangaistuksen. Muussa tapauksessa syyte hylätään.
Poliisi tai syyttäjä voi myös ehdottaa sovittelua ja ohjata asian sovittelutoimistoon. Kaikkia asioita ei voi kuitenkaan ottaa soviteltavaksi. Sovittelu edellyttää aina, että kaikki osapuolet suostuvat siihen. Sovittelu on maksuton palvelu.
Jos sovittelu onnistuu, voi olla, ettei asiaa tarvitse käsitellä tuomioistuimessa eli oikeudenkäyntiä ei tule. Tästä päättää syyttäjä. Jos asia voidaan sovitella, voidaan näin käsitellä esimerkiksi vahingonkorvauksia ja muita hyvityksiä.
Suomessa yleisimmät rangaistukset ovat sakko tai vankeus.
Lain mukaan rangaistus, joka määrätään 15–17-vuotiaana rikoksen tehneelle, voi olla pituudeltaan enintään kolme neljäsosaa siitä, mitä aikuiselle tuomittaisiin.
Oikeudessa käsitelty rikosasia voi myös päättyä siihen, että tuomari jättää sinut kokonaan ilman rangaistusta, jos hän katsoo, että teko on johtunut ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta.
Vähäisemmistä rikoksista määrätään tavallisesti sakkoja.
Sakon määrä saadaan kertomalla päiväsakkojen lukumäärä summalla, joka on suhteessa tulojesi määrään. Jos tuloja ei ole, minimisumma on 6 euroa. Tämä tarkoittaa, että jos sinulle määrätään esimerkiksi 30 päiväsakkoa, se kerrotaan 6 eurolla, mikä tarkoittaa, että sinun on maksettava 180 euroa sakkoja.
Alle 18-vuotiasta ei yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen eli et joudu vankilaan, ellei kysymyksessä ole poikkeuksellisen vakava rikos. Sinulle voidaan määrätä ehdollista vankeutta, mikä tarkoittaa, että et joudu vankilaan ellet riko vankeudelle asetettuja ehtoja eli syyllisty muihin rikoksiin.
Rikoksen alle 18-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita nuorisorangaistukseen (rikosseuraamus.fi) , mikä tarkoittaa, että rangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä niiden yhteydessä annettavasta tuesta ja ohjauksesta.
Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan 15 kuukaudeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka et joudu vankilaan ellet riko vankeudelle asetettuja ehtoja, olet kuitenkin velvoitettu osallistumaan valvontaan, jonka hoitaa Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimisto. Valvonta merkitsee sitä, että sinun on osallistuttava valvontatapaamisiin ja valvontaan kuuluviin tehtäviin ja ohjelmiin, joita voi olla kuukaudessa enintään 12 tuntia. Valvontaan määrätään, jos sen katsotaan edistävän tekijän sosiaalista selviytymistä ja ehkäisevän uusia rikoksia. ¨Vankeus voi olla
- ehdotonta eli vankilassa suoritettavaa
- ehdollista, jolloin se on varoituksentyyppinen seuraamus. Joudut vankilaan, jos rikot ehdolliselle vankeudelle asetettuja ehtoja eli syyllistyt koeajan kuluessa uudestaan rikokseen.
Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Lue lisää täytäntöönpanosta heidän sivuiltaan .
Henkilö, joka tuomitaan vankeusrangaistukseen rikoksesta, saa yleensä aikaa valmistautua vankilaan lähtöön. Jos kuitenkin henkilö on jo ollut vangittuna odottamassa oikeudenkäyntiä ja jos hänet tuomitaan pitkään rangaistukseen, hän yleensä myös jatkaa vankilassa olemista ilman, että hän pääsee vapaaksi.
Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Rikosseuraamuslaitos.
Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus ei ole oikeasti elinkautinen.
Meillä elinkautinen tarkoittaa sitä, että henkilö tuomitaan vankeusrangaistukseen, jonka päättymiselle ei ole määrätty tiettyä päivää tai vuotta. Elinkautisvanki voi anoa vapauttamistaan erityisellä hakemuksella. Moni elinkautisvanki vapautetaan noin 15 vuoden jälkeen.
Ei ole.
Suomessa ihmistä voidaan rangaista rikollisesta teosta sakolla tai vankeudella tai tietyissä tapauksissa yhdyskuntapalvelulla tai valvontarangaistuksella. Alle 18-vuotiaiden osalta kysymykseen voi tulla sakko, vankeus tai nuorisorangaistus.
Muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimus ja Suomen perustuslaki kieltävät kuolemanrangaistuksen. Ketään ei tuomita kuolemaan tekojensa takia.
Sekä ehdottomasta että ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ja nuorisorangaistuksesta tulee merkintä rikosrekisteriin.
- Rikosrekisteristä voidaan luovuttaa tietojasi esimerkiksi luotettavuutesi tai henkilökohtaisen soveltuvuutesi selvittämistä ja arviointia varten.
- Merkintä rikosrekisterissä tai poliisin tietojärjestelmässä saattaa estää pääsysi esimerkiksi joihinkin opiskelu- tai työpaikkoihin.
- Tiedot poistuvat rekisteristä rangaistuksen laadusta ja sen pituudesta riippuen, kuitenkin aikaisintaan 5 vuoden kuluttua.
Sakkorangaistuksesta ei jää merkintää rikosrekisteriin, mutta se näkyy poliisin tietojärjestelmässä.
Jos sinut tuomitaan rikoksesta, jonka yhteydessä on syntynyt vahinkoa, sinä olet vastuussa korvausten maksamisesta. Korvaukset voivat koskea esimerkiksi rikkoutuneita tai kateisiin jääneitä tavaroita, väkivallalla aiheutettua kipua ja särkyä, lääkekustannuksia ja joskus myös uhrille aiheutettua henkistä kärsimystä. Vahingonkorvaukset voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin.
Vahingonkorvausvelvollisuus ei riipu siitä, onko rikoksentekijä tuomittu rangaistukseen. Tekijä joutuu aina korvaamaan rikoksella aiheuttamansa vahingon. Myös alle 15-vuotias voidaan velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa vahinko, kuten töhriminen, toisen ihmisen satuttaminen tai tuhoutunut omaisuus.
Vahingonkorvausvelvollisuutta voidaan kuitenkin sovitella, jos olosuhteet ovat sellaiset, että täyden korvauksen määrääminen alaikäisen lapsen maksettavaksi olisi kohtuutonta.
Kyllä on. Suomen oikeusjärjestelmän mukaan tuomioistuimen päätöksestä voi valittaa. Se tarkoittaa, että asia saatetaan ylemmän tuomioistuimen arvioitavaksi. Tämä puolestaan tarkoittaa, että oikeudenkäynti käydään kokonaan tai osittain uudestaan, uuden tuomarin tai tuomarien edessä. Sitten ylempi oikeus antaa oman ratkaisunsa asiassa ja aikaisemmin annettu päätös voi muuttua tai se voi pysyä sellaisenaan voimassa.
Valittamista kutsutaan myös muutoksen hakemiseksi alemman tuomioistuimen ratkaisuun. Kun tuomari antaa tuomion, hän kertoo samalla, miten valittamisen suhteen tulee toimia.
