Vastuullisuus
Tuomioistuinlaitoksen vastuullisuustyö perustuu ennen kaikkea lakisääteisiin tehtäviin sekä tuomioistuinlaitoksen strategiaan.
YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet ovat muodostaneet pohjan valtionhallinnon kestävyysajattelulle. Agenda 2030 on YK:n toimintaohjelma, joka tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen ympäristön, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta vuoteen 2030 mennessä. Toimintaohjelmassa on 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG’s). Näiden tavoitteiden lisäksi toimintaohjelmassa on 169 alatavoitetta ja 231 indikaattoria, joiden perusteella toimintaohjelman saavuttamista seurataan globaalisti. Vastuu Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteiskunnan kaikkien toimijoiden osallistumista.
Tuomioistuinlaitoksen ydintehtävän kannalta olennaisimmaksi kestävän kehityksen tavoitteeksi on tunnistettu YK:n kestävän kehityksen tavoite 16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Lisäksi tuomioistuinlaitoksen toiminnalla voidaan vaikuttaa keskeisesti myös tavoitteiden 5. Sukupuolten tasa-arvo ja 10. Eriarvoisuuden vähentäminen toteutumiseen.
Vastuullisuus tuomioistuinlaitoksessa 2025
2025 Suomessa yli 89% kansalaisista ja 90% yrityksistä on sitä mieltä, että tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus on erittäin hyvällä tai melko hyvällä tasolla. Vuonna 2024: kansalaiset yli 83% ja yritykset 91%. (EU:n oikeusalan tulostaulu)
World Justice Project – järjestön vertailussa Suomi oikeusvaltiona maailman kärkeä sijalla 3. vuonna 2025 (worldjusticeproject.org)
Avoin ja läpinäkyvä tiedonsaanti
Jo 80 prosenttia uusista avioerohakemuksista tehdään 11.12.2025 avatun OmaTuomioistuin-asiointipalvelun kautta.
Tuomioistuimet.fi-verkkosivulla oli 1 209 584 käyntiä vuonna 2025.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Vuonna 2025 tuomioistuinlaitoksen henkilöstöstä naisia oli 73% ja miehiä 27%.
Päällikkötuomareista naisten osuus vuonna 2025 oli 33%.
Talous
Vuonna 2025 tuomioistuinlaitoksen toimintamenojen käyttö oli yhteensä 367,42 milj. euroa. Menot jakautuivat:
- Henkilöstökulut 72,1%
- Vuokrat 11,2%
- ICT-menot 10,1%
- Muut menot 6,6%
Tulostavoite: oikeusturva toteutuu yhtäläisesti koko maassa
”Yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittelyaika ylittää enintään 3 kuukaudella kyseisen oikeudellisen linjan keskiarvon.”
- Hovioikeuksissa käsittelyaikojen poikkeama keskimääräiseen käsittelyaikaan oli 1,0 kuukautta vuonna 2025 (2024: 1,7 kk; 2023: 2,8 kk).
- Pisin hallinto-oikeuskohtainen käsittelyaika poikkesi 3,8 kuukautta (2024: 2,7 kk; 2023: 3,2 kk) koko maan keskiarvosta vuonna 2025.
- Käräjäoikeuksissa pisin käräjäoikeuskohtainen rikosasioiden käsittelyaika (asiaratkaisut) poikkesi 4,1 kuukautta (2024: 3 kk; 2023: 4,5 kk) koko maan keskiarvosta vuonna 2025.
- Laajoissa riita-asioissa (L-asiat) pisin käräjäoikeuskohtainen käsittelyaika poikkesi 2,7 kuukautta (2024: 3,1; 2023: 4,1) koko maan keskiarvosta vuonna 2025.