Toisen ihmisen satuttaminen on kiellettyä. Myös esimerkiksi kiristäminen, uhkailu, pakottaminen, väärien tietojen levittäminen ja manipulointi ovat lain rikkomista ja ehdottomasti kiellettyä. Uhrin ei pidä hävetä sitä, että on joutunut rikoksen tai kiusaamisen kohteeksi. Asiasta kertominen voi olla vaikeaa, mutta se on usein välttämätöntä asian ratkaisemiseksi.
Jos joku tekee väärin lasta tai nuorta kohtaan, siihen tulee puuttua. Vanhempien tai aikuisten pitäisi tunnistaa, jos heidän vastuullaan olevaa lasta kohtaan on tehty vääryyttä. Aikuisten pitää tällöin ryhtyä selvittämään asiaa. Lasten hyvinvointi on aikuisten vastuulla, ja heidän pitäisi aina olla lasten puolella. Aikuisten pitää olla yhteydessä kouluun, poliisin, sosiaalityöntekijään tai oikeusavustajaan, jos tulee ilmi, että lapsella ei ole kaikki hyvin.
Joskus tilanne voi olla sellainen, että yksi tai molemmat vanhemmista käyttäytyvät lasta kohtaan tavalla, joka ei ole hyväksyttävää ja ovat siksi itse epäiltyinä lapsensa satuttamisesta. Silloin lapsen puolia pitämään määrätään joku muu aikuinen. Hänestä käytetään nimitystä edunvalvoja. Useissa tilanteissa lapsella on oikeus myös maksuttoman oikeusavustajan apuun.
Kun poliisi on selvittänyt asiaa ja syyttäjä vienyt asian eteenpäin tuomioistuimeen, asia käsitellään usein oikeuden istunnossa.
Apua kannattaa hakea, jos koet tai epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi. Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla odottamatonta ja järkyttävää. Voi myös olla, että tilanne ei välttämättä tunnu miltään. Tuntemukset voivat olla erilaisia, mutta kaikenlaiset tuntemukset ovat normaaleja ja sallittuja. Rikoksen uhriksi joutunut ihminen tarvitsee usein tukea läheisiltään. Esimerkiksi vanhemmat, ystävät ja ammattilaiset voivat olla osaltaan tukenasi.
Tärkeintä on, että et jää yksin. Rikoksen kohteeksi joutumista ei pitäisi hävetä. Häpeä kuuluu rikoksen tekijän kannettavaksi.
Sinun ja läheistesi kannattaa olla yhteydessä Rikosuhripäivystykseen, RIKUun . Rikulaiset ovat erikoistuneet neuvomaan ja auttamaan rikoksen uhriksi joutuneita ja heidän läheisiään heti tapahtuman jälkeen aina oikeudenkäynnin yli. Rikosuhripäivystyksen puhelinnumero on 116 006 ja RIKUchat löytyy osoitteesta riku.fi.
Kaikki RIKUn palvelut ovat maksuttomia. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai verkossa, jopa nimettömänä.
Jotta poliisi voi ryhtyä tutkimaan rikosasiaa, tulee poliisille tehdä rikosilmoitus (poliisi.fi) . Rikosilmoituksen perusteella poliisi arvioi onko asiassa syytä epäillä rikosta. Jos poliisi katsoo, että asiassa on syytä epäillä rikosta, ryhtyy poliisi tarvittaviin toimenpiteisiin rikoksen selvittämiseksi. Usein poliisi kuulustelee ne henkilöt, jotka ovat olleet mukana tapahtumassa tai jotka muutoin asiasta tietävät. Poliisi yleensä kutsuu henkilöt yksitellen poliisilaitokselle tai soittaa heille puhelimitse.
Kun poliisi on tehnyt omat selvityksensä, asiasta kirjoitetaan esitutkintapöytäkirja, joka toimitetaan syyttäjälle. Esitutkintapöytäkirjan perusteella syyttäjä arvioi, onko asia vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos syyttäjä päätyy siihen, että asia on vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi, hän kirjoittaa syytteen eli kuvailee, mitä on tapahtunut ja mikä rikos hänen mielestään on kyseessä. Sitten hän toimittaa tämän syytteen tuomioistuimelle ja pyytää, että tuomari ottaa yhteyttä syytettyyn ja uhriin ja kutsuu heidät asian käsittelyyn eli oikeuden istuntoon. Tutustu syyttäjän työhön tarkemmin Syyttäjälaitoksen sivuilla .
Rikoksen uhria joudutaan usein kuulemaan asian selvittämiseksi. Vain sinä pystyt kertomaan tietoja siitä mitä tapahtui ja mitä sinulle sattui. Nämä ovat tärkeitä tietoja tuomarille, jonka tehtävänä on arvioida se, onko rikos tapahtunut.
Muista, että sinulle on oikeus tarvitsemaasi tukeen ja oikeudelliseen neuvontaan eli asioista ei ole välttämätöntä selvitä yksin. Muistathan myös, että jos äidinkielesi on suomi tai ruotsi, sinulla on aina oikeus käyttää näitä kieliä yhteydenpidossa asiaa selvittäviin viranomaisiin. Jos et hallitse suomea tai ruotsia, voit puhua osaamaasi kieltä ja aikuisten tehtävänä on huolehtia tulkki paikalle.
Kuten edellä on kerrottu, uhria on yleensä tarpeen kuulla oikeudenkäynnissä asian selvittämiseksi. Tämä tarkoittaa, että uhrille esitetään oikeudenkäynnissä kysymyksiä tapahtumista ja hän vastaa niihin. Pääsääntö on, että vaikka asiaa on selvitetty poliisin toimesta, täytyy samat asiat kertoa uudestaan suoraan tuomarille.
Jos uhri on alle 15-vuotias, hänen ei yleensä tarvitse itse tulla oikeuteen asian selvittämiseksi. Tavallisesti riittää, että lapsi kertoo tapahtumista poliisin luona ja kertomus videoidaan. Tuomari ja muut oikeudenkäyntiin osallistuvat voivat sitten katsoa videotallennetta myöhemmin oikeudenkäynnissä.
Jos uhri on yli 15-vuotias, hänet kutsutaan aikanaan oikeuden istuntoon todistamaan, jos tämä on tarpeen asian selvittämiseksi. Jos kuitenkin asia on täysin selvä ja tekijä on tunnustanut rikoksen, niin voi olla, että asia voidaan käsitellä ilman, että oikeuteen tarvitsee tulla. Tästä päättää tuomari.
Usein uhrille voi olla helpompaa osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden avulla ja se onkin nykypäivänä aika usein mahdollista toteuttaa. Jos asia on täysin selvä ja tekijä on tunnustanut rikoksen, niin voi olla, että asia voidaan käsitellä ilman, että oikeuteen tarvitsee tulla. Tästä päättää tuomari.
Vaikka uhrin oma osallistuminen oikeudenkäyntiin tuomioistuimessa on usein välttämätöntä, on siitä kuitenkin joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi erityisen suojelun tarpeessa oleva 15–17-vuotias ja 15–17-vuotias seksuaalirikoksen uhri voivat kertoa tapahtumista poliisille siten, että kertomus videoidaan. Tuomari ja muut oikeudenkäyntiin osallistuvat voivat sitten katsoa videotallennetta myöhemmin oikeudenkäynnissä ilman, että uhrin tarvitsee olla itse paikalla.
Saat tuomioistuimelta kirjeen, jossa kerrotaan oikeustalon osoite ja oikeudenkäynnin kellonaika. Myös vanhempasi saavat kutsun oikeudenkäyntiin. Istuntosalin numero selviää paikan päällä infotaululta tai kysymällä henkilökunnalta. Oikeustalolla tuomari myös kuuluttaa, missä salissa oikeudenkäynti alkaa ja kutsuu asianosaiset sisään. Kuulutuksen jälkeen osapuolet voivat siirtyä aulasta saliin.
Jos sinuun epäillään kohdistuneen vakava rikos, poliisi huolehtii sinulle oikeusavustajan jo poliisikuulusteluihin eikä sinun tarvitse itse huolehtia oikeusavustajan hankkimisesta. Sama oikeusavustaja avustaa sinua, kun asia käsitellään oikeudessa. Hän neuvoo ja huolehtii esimerkiksi siitä, että sinulle aiheutuneista vahingoista esitetään vahingonkorvausvaatimus. Hän osaa myös kertoa sinulle oikeudenkäynnin vaiheista.
Lapset ja nuoret, joilla ei ole tuloja tai varallisuutta, ovat oikeutettuja ilmaiseen oikeudelliseen apuun. Tällöin oikeusavustajan apu ei maksa mitään.
Oikeuden istuntoa johtaa puheenjohtajana toimiva tuomari. Hänen roolinsa on kuunnella mitä asian osapuolilla on sanottavanaan. Tuomarin apuna hänen vieressään on usein sihteeri, joka kirjaa ylös oikeudenkäynnin keskeisiä asioita. Sihteeriin voi ottaa yhteyttä, jos istunnon järjestelyistä on jotain kysyttävää.
Kun oikeudenkäynnissä käsitellään rikosasiaa, on istunnossa paikalla myös syyttäjä. Syyttäjän tehtävä on kertoa tuomarille ja muille paikalla oleville, mistä rikoksesta asiassa on kysymys ja miten rikos on hänen käsityksensä mukaan tapahtunut. Syyttäjä esittää myös vaatimuksen rangaistuksesta.
Jos tapahtumille on silminnäkijöitä tai muita asiasta tietäviä, heitä voidaan kuulla todistajina asiassa. Todistajat saapuvat oikeuden istuntoon aina omalla vuorollaan ja ovat paikalla istunnossa vain oman puheenvuoronsa ajan. Puheenjohtaja kutsuu todistajan saliin, kun hänen vuoronsa tulee.
Paikalla istunnossa on usein myös vaihteleva määrä juristeja eli lakialan koulutuksen saaneita henkilöitä. Heidän tehtävänsä on avustaa omaa päämiestään oikeudenkäynnin ajan. Oma avustaja voi olla esimerkiksi rikoksesta syytetyllä ja rikoksen uhrilla, kummallakin omansa. Alaikäisellä henkilöllä voi olla mukanaan myös edunvalvoja, jos hänen omat vanhempansa eivät voi sitä olla. Joskus oikeudenkäynnissä on paikalla myös tulkki, jos joku asianosaisista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään ja hänellä on vaikeuksia ymmärtää oikeudenkäynnissä käsiteltäviä asioita. Tällöin tulkin tehtävä on kääntää hänelle oikeudenkäynnin kaikki puheenvuorot siten, että hänen on mahdollista ymmärtää, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu. Tuomioistuin huolehtii mahdollisen tulkin kutsumisesta paikalle.
Koska oikeudenkäynnit ovat Suomessa yleensä julkisia, voi paikalla olla myös toimittajia tai muuta yleisöä.
Rikosasian käsittelyn aluksi syyttäjä ja uhri esittävät vaatimuksensa. Tämän jälkeen syytetyltä eli vastaajalta kysytään, myöntääkö vai kiistääkö hän esitetyt vaatimukset. Sitten syyttäjä, uhri ja vastaaja saavat vuorollaan perustella tarkemmin kantaansa ja kommentoida muiden sanomisia. Oikeudenkäynnissä käydään yhdessä läpi asiakirjatodisteet ja katsotaan esimerkiksi valvontatallenne, jos sellainen on. Muita todisteita voivat olla esimerkiksi valokuvat, viestit, lääkärintodistukset ja maksukuitit.
Seuraavaksi on vuorossa uhrin ja syytetyn kertomukset tapahtumista.
Poliisille aiemmin asiassa annetut kertomukset eivät sellaisenaan ole oikeudenkäyntiaineistoa, vaan asianosaiset ja todistajat kuullaan yleensä uudestaan istunnossa. Kuuleminen tarkoittaa sitä, että henkilö saa vapaasti kertoa muistikuvistaan, minkä lisäksi hänelle voidaan esittää kysymyksiä.
Oikeudenkäynnin lopuksi kaikki asianosaiset saavat vielä esittää näkemyksensä siitä, onko syyte näytetty toteen ja miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita. Tuomio voidaan antaa suullisesti heti oikeudenkäynnin jälkeen tai myöhemmin kirjallisesti. Tuomari ilmoittaa asian käsittelyn päätteeksi, milloin ja miten tuomio annetaan.
Kun poliisi vielä tutkii rikosta, tapahtumia ja henkilöitä koskevat tiedot eivät yleensä ole julkisia. Rikokseen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi yleensä oikeudenkäynnin alkaessa. Mutta jos poliisi lopettaa asian tutkimisen tai syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, tulevat käsiteltävät asiat myös siinä vaiheessa yleensä julkisiksi.
Oikeudenkäynnit ovat siis Suomessa lähtökohtaisesti julkisia. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa saa tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä sisälle oikeussaliin käräjä- tai hovioikeudessa. Yleisö saa istua salin takareunassa kuuntelemassa ja katselemassa, mutta he eivät saa häiritä tai puuttua oikeudenkäyntiin millään tavalla. Joskus oikeudenkäynti kuitenkin voidaan järjestää ilman yleisön läsnäoloa, jos siihen on perusteltu syy. Tuomari päättää tästä.
Oikeudenkäynneistä saa myös kirjoittaa lehdissä tai muissa uutiskanavissa. Poikkeuksellisesti on tilanteita, joissa oikeuden istuntoon ei päästetä ulkopuolisia. Näin esimerkiksi usein silloin, kun syytettynä on alle 18-vuotias. Jos on kysymys seksuaalirikoksesta tai muusta arkaluontoisesta asiasta, uhri voi pyytää, että hänen henkilöllisyytensä pidetään salassa asian oikeuskäsittelyssä.
Rikoksesta epäillyn ja uhrin nimet tulevat pääsääntöisesti julkisiksi oikeudenkäynnin alkaessa.
Journalistien ohjeet (jsn.fi) ohjaavat toimittajia suojelemaan alaikäisten ja nuorten henkilöllisyyden paljastumista. Voi siis esimerkiksi olla, että syytetyn nimi jätetään julkaisematta, koska tällaisessa tilanteessa myös uhrin henkilöllisyys voisi paljastua.
Rikoksen uhri voi vaatia rikoksesta epäillyltä henkilöltä korvausta aiheutuneesta vahingosta. Korvauksen vaatiminen tapahtuu samalla, kun rikossyyte käsitellään oikeudessa. Uhri saa asiasta erillisen kyselyn ennen oikeudenkäyntiä. Korvauksia ei saa, ellei niitä pyydä.
Korvattavia vahinkoja voivat olla rikkoutuneet tai varastetut tavarat, henkinen vahinko tai kipu ja särky. Aina ei ole mahdollista esittää kuittia vahingoittuneesta tavarasta, mutta vahingon suuruuden voi arvioida muuten. Pyydetyn korvaussumman tulee olla täsmällinen, jotta rikoksesta syytetty voi ottaa siihen kantaa.
On mahdotonta sanoa etukäteen, kuinka kauan asian käsitteleminen kestää. Rikoksen selvittely alkaa poliisin tutkinnalla ja sen jälkeen asia siirtyy syyttäjän harkittavaksi. Vasta sen jälkeen asia tulee tuomarin pöydälle. Tuomari valmistelee asiaa ja pyytää ehkä kirjallisia vastauksia asiassa ennen istunnon määräämistä. Istuntopäivän pitää sopia syyttäjän ja lakimiesten aikatauluihin. Hyvin yleistä on, että rikosasian eteneminen oikeuden istuntoon vie useita kuukausia, joskus jopa lähes vuoden. Se on todella harmillista, sillä tavoitteena on, että alaikäisten asiat käsiteltäisiin mahdollisimman nopeasti.
Sitten kun asia on alkuvaiheiden jälkeen saapunut tuomarille, käsittelyn pitää tapahtua kiireellisesti. Tarkoitus on, että asia, jossa alaikäinen on uhrina, otettaisiin käsittelyyn kuukauden sisällä, jos se vain suinkin on mahdollista.
Käräjäoikeus voi vakavissa häirintä-, vainoamis- tai väkivaltatilanteissa määrätä, että toinen ihminen ei saa lähestyä sinua tai olla sinuun yhteydessä. Sinun suojaksesi lähestymiskieltoon voidaan määrätä myös oman perheesi jäsen.
Poliisi on oikea taho avun saamiseksi aina silloin, kun tilanne on päällä ja kielto pitää saada voimaan mahdollisimman pian. Poliisi voi nopeasti määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon. Asia käsitellään myöhemmin oikeuden istunnossa.
Poliisin neuvontapalvelusta saat yleisneuvontaa ja apua kiireettömissä asioissa.
Yleinen hätänumero on 112. Hätänumeroon voi soittaa kiireellisissä hätätilanteissa, joissa tarvitaan esimerkiksi poliisia tai pelastusapua paikalle.
Jos olet alle 18-vuotias, huoltaja tekee lähestymiskieltohakemuksen puolestasi. Perheen sisäisissä tilanteissa voi olla tarpeen saada lapselle ulkopuolinen edustaja.
Rikosuhripäivystys opastaa lähestymiskieltojen hakemisessa. Apua ja neuvoja lähestymiskiellon hakemiseen saat myös oikeusavustajalta.
Rikosuhripäivystys 116 006 palvelee suomeksi ma–pe kello 9–20 ja ruotsiksi ma–pe kello 12–14. Soittaminen on maksutonta ja puhelimeen voi soittaa myös nimettömänä.
Tee rikosilmoitus Poliisin neuvontapalvelusta saat yleisneuvontaa ja apua kiireettömissä asioissa. Voit soittaa numeroon 0295 419 800 arkisin klo 8–16.15.
Ota yhteyttä rikosuhreille tarkoitettuun tukipalveluun
Rikosuhripäivystyksestä voit saada apua ja tukea rikosprosessin eri vaiheissa sekä muissa rikokseen liittyvissä asioissa. Palvelu ei maksa sinulle mitään.
