Rikosasiat
Rikosasioita käsitellään yleisissä tuomioistuimissa eli käräjä- ja hovioikeudessa sekä korkeimmassa oikeudessa.
Rikosasian oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa ratkaistaan, onko rikoksesta epäilty syyllistynyt rikokseen sekä määrätään rangaistus. Yleensä rikosasiat käsitellään käräjäoikeuden istunnossa, mutta vastaajan tunnustamat yksinkertaiset asiat voidaan ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä, jolloin ratkaisu tehdään pelkästään asiakirjojen perusteella.
Rikosjutun käsittelyä oikeudessa johtaa tuomari. Suurimman osan rikosasioista käsittelee ja ratkaisee yksi tuomari. Vakavimmat rikosasiat käsitellään tuomarin ja lautamiesten muodostamassa kokoonpanossa. Rikosjuttu voidaan käsitellä myös kahden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa, jos asia on erityisen vaikea tai muu erityinen syy sitä vaatii.
Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja (jos hänellä on vaatimuksia), syytetty eli vastaaja ja syyttäjä, joka esittää vastaajaa koskevan syytteen. Tapauksen selvittämiseksi oikeudessa kuullaan usein myös todistajia.
Velvollisuus saapua oikeuteen
Tuomioistuin tai syyttäjä kutsuu jutun osapuolet istuntoon (pääkäsittelyyn). Kutsu on syytä lukea huolella, sillä siitä ilmenee, onko oikeuteen tultava itse vai voiko sinne lähettää puolestaan asiamiehen. Kutsusta ilmenee myös, voidaanko juttu ratkaista asianosaisen poissaolosta huolimatta.
Voit lukea lisää sivulta kutsuttuna oikeudenkäyntiin.
Keitä asian käsittelyyn osallistuu?
Syyttäjä
Syyttäjä vaatii rangaistusta rikoksesta epäillylle.
Asianomistaja
Asianomistaja on väitetyn rikoksen uhri tai siitä vahinkoa kärsinyt.
Asianomistaja kutsutaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, jos asian selvittäminen sitä vaatii. Usein syyttäjä haluaa kuulla asianomistajaa henkilökohtaisesti tapahtumien selvittämiseksi. Ellei asianomistajaa ole kutsuttu osallistumaan istuntoon henkilökohtaisesti sakon uhalla, saapuminen pääkäsittelyyn on vapaaehtoista.
Asianomistajan rikoksesta johtuva korvausvaatimus vastaajaa kohtaan voidaan käsitellä rikosasian yhteydessä.
Vastaaja
Vastaaja eli syytetty on henkilö, jolle syyttäjä vaatii rangaistusta.
Vastaaja saa tiedon häntä vastaan nostetusta syytteestä, kun hänelle annetaan haaste. Sen antaa tiedoksi yleensä tuomioistuimen haastemies. Samalla vastaaja yleensä kutsutaan istuntoon. Häntä voidaan kuitenkin myös pyytää vastaamaan syytteeseen kirjallisesti jo ennen istuntoa.
Käräjäoikeus ilmoittaa haasteessa, tarvitseeko vastaajan saapua istuntoon henkilökohtaisesti paikalle. Asia voidaan käsitellä käräjäoikeuden istunnossa eli pääkäsittelyssä vastaajan läsnä olematta, mikäli vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi ei ole tarpeen, esimerkiksi kun teko on tunnustettu esitutkinnassa. Hänellä on kuitenkin aina halutessaan oikeus olla paikalla pääkäsittelyssä.
Todistaja
Todistaja on henkilö, jonka havaintojen tai asiantuntemuksen avulla asiaa pyritään selvittämään. Todistajan tehtävä on kertoa, mitä hän muistaa tapahtumista ja tekemistään havainnoista. Todistaja on velvollinen pysymään totuudessa, eikä hänen todistaessaan pidä ajatella kenenkään etua.
Oikeudenkäynnin vaiheet
Rikosasian valmistelu
Käräjäoikeus ryhtyy käsittelemään rikosjuttua, kun syyttäjän haastehakemus on saapunut käräjäoikeuteen. Tarvittaessa käräjäoikeus pyytää asianomistajaa ilmoittamaan vahingonkorvausvaatimuksensa, ellei syyttäjä aja niitä hänen puolestaan.
Vastaajalle annetaan tiedoksi haaste ja kutsu, jolla hänet kutsutaan käräjäoikeuden istuntoon eli pääkäsittelyyn vastaamaan esitettyyn rangaistusvaatimukseen ja mahdollisiin asianomistajien korvausvaatimuksiin. Vastaajaa voidaan kehottaan toimittamaan kirjallinen vastaus käräjäoikeudelle jo ennen pääkäsittelyä.
Käräjäoikeus lähettää kutsut pääkäsittelyyn myös asianomistajille ja todistajille, joiden läsnäolo on asian selvittämiseksi tarpeen.
Niille asianomistajille, jotka eivät ole esittäneet vaatimuksia tai joiden vaatimukset syyttäjä ajaa, ei välttämättä lähetetä kutsua. He saavat tulla pääkäsittelyyn, mutta heidän on itse otettava selko sen ajankohdasta, ellei heille ole toimitettu käsittelyilmoitusta eli ilmoitusta istunnon ajankohdasta.
Pääkäsittely
Istunto on useimmiten julkinen, jolloin kuka tahansa voi halutessaan tulla sitä seuraamaan. Tuomioistuin voi kuitenkin eräissä tapauksissa päättää jutun käsittelemisestä suljetuin ovin.
Rikosasian pääkäsittely kestää asian laajuudesta riippuen alle tunnista jopa kuukausiin. Istunnossa asiat käsitellään suullisesti.
Rikosjutun pääkäsittely alkaa sillä, että syyttäjä esittää syytteensä eli rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet sekä mahdolliset muut vaatimukset. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen. Lisäksi syyttäjä perustelee vaatimuksensa.
Korvausta vaativa asianomistaja esittää vaatimuksensa, joita syyttäjä ei aja. Asianomistaja voi yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimukseen tai esittää oman rangaistusvaatimuksensa. Asianomistaja voi esittää myös vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Vastaaja voi joko tunnustaa menetelleensä syytteessä väitetyllä tavalla tai kiistää syytteen. Hän vastaa myös siihen, suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset.
Sen jälkeen syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin. Syyttäjä kertoo, mitä asiassa hänen käsityksensä mukaan on tapahtunut ja miksi hän on päättänyt nostaa haastehakemuksen mukaisen syytteen (syyttäjän asiaesittely). Asianomistaja kertoo, mihin hänen vahingonkorvausvaatimuksensa perustuu ja minkä vuoksi hän on päätynyt vaatimiinsa euromääriin.
Sitten vastaaja esittää kantansa syyttäjän ja asianomistajien näkemyksiin.
Tämän vaiheen jälkeen siirrytään todisteiden vastaanottamiseen. Ensin käydään läpi kirjalliset todisteet. Sen jälkeen kuullaan henkilöitä, jotka asiassa on nimetty kuultaviksi, kuten asianomistajaa, vastaajaa ja todistajia. Kertomukset tallennetaan. Kaikki todisteet, joihin halutaan vedota, on käytävä suullisesti läpi pääkäsittelyssä. Käräjäoikeus ei ota huomioon kuulustelukertomuksia tai muuta esitutkintapöytäkirjaan kirjattua aineistoa, jota ei ole nimetty todisteeksi ja käsitelty istunnossa.
Loppupuheenvuoroissa asianosaiset esittävät näkemyksensä siitä, onko syyte näytetty toteen ja miten asiassa heidän mielestään pitäisi arvioida näyttöä sekä mitä asiassa tulisi tuomita.
Käräjäoikeus antaa ratkaisun suullisesti heti istunnossa (tuomion julistaminen) tai myöhemmin kirjallisesti kansliatuomiona. Tuomio on tällöin saatavissa käräjäoikeudesta ja se voidaan toimittaa asianosaisille esimerkiksi sähköpostitse.
Joskus vastaaja, joka on määrätty saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, ei saavukaan paikalle istuntoon. Eräissä tapauksissa pääkäsittely voidaan silloinkin pitää ja esimerkiksi todistajat voidaan kuulla. Asiaa ei kuitenkaan voida heti ratkaista ja usein pääkäsittely joudutaan kokonaan peruuttamaan. Pääkäsittelystä pois jäänyt vastaaja voidaan tuomita poissaolostaan uhkasakkoon ja määrätä tuotavaksi seuraavaan istuntoon. Poliisi huolehtii hänen kiinniottamisestaan.
Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä myös niin, ettei vastaajan tarvitse olla läsnä pääkäsittelyssä. Tällöin on yleensä kysymys asioista, joissa ei tarvita erityistä todistelua. Käräjäoikeus ilmoittaa kutsumisen yhteydessä, saako vastaaja jäädä pois pääkäsittelystä. Ellei vastaaja ole paikalla, hänen käsityksensä asiasta tutkitaan hänen esitutkintakertomuksestaan tai kirjallisesta vastauksestaan.
Asianosainen, joka on tyytymätön käräjäoikeuden tuomioon, voi hakea siihen muutosta valittamalla tuomiosta hovioikeuteen. Käräjäoikeus antaa jokaisen tuomion yhteydessä ohjeet siitä, miten muutosta haetaan.
Kirjallinen menettely
Yksinkertainen rikosasia, josta ei voida tuomita yli kahden vuoden vankeusrangaistusta (kuten rattijuopumus, varkaus ja pahoinpitely) voidaan ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä asiakirjojen perusteella ilman pääkäsittelyä.
Asianomistajan ja vastaajan suostumus on edellytys kirjalliselle menettelylle eli asian ratkaisemiselle ilman pääkäsittelyä. Lisäksi edellytyksenä on, että vastaaja tunnustaa syytteessä selostetun teon. Kirjallinen menettely ei ole mahdollinen, jos epäilty rikos on tehty alle 18-vuotiaana.
Esitutkinnan yhteydessä poliisi kysyy rikoksesta epäillyltä ja asianomistajalta, suostuvatko he mahdolliseen kirjalliseen menettelyyn. Syytettä laatiessaan syyttäjä harkitsee, onko pääkäsittely käräjäoikeudessa tarpeellinen, ja tekee siitä esityksensä. Jos kirjallisen menettelyn edellytykset täyttyvät, käräjäoikeus tiedustelee haastamisen yhteydessä vielä uudelleen kirjallisesti, tunnustaako vastaaja menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja suostuuko hän kirjalliseen menettelyyn. Vastausta pyydetään tätä varten laaditulla lomakkeella. Myös syyttäjä voi hoitaa haastamisen käräjäoikeuden puolesta.
Vastaaja voi myöhemmin peruuttaa suostumuksensa, jos asiaa ei ole vielä ratkaistu. Vastaajalla on oikeus vastata kirjallisesti syytteeseen ja halutessaan antaa myös suullinen lausumansa käräjäoikeudelle. Näillä toimenpiteillä pyritään takaamaan se, ettei kenenkään oikeusturvaa loukata.
Kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeus ratkaisee asian asiakirjojen perusteella. Käräjäoikeudelle toimitettua esitutkintapöytäkirjaa saadaan käyttää ratkaisun perusteena vain siltä osin kuin asianosaiset ovat siihen vedonneet. Jos asiassa nimetään kuultavaksi todistajia tai esitetään ristiriitaista todistelua, kirjallinen menettely ei ole mahdollinen vaan asia on vietävä pääkäsittelyyn.
Kirjallisessa menettelyssä ratkaisu annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä käräjäoikeuden kansliassa. Samana päivänä se lähetetään vastaajalle syytetylle ja sellaiselle asianomistajalle, joka on esittänyt asiassa vaatimuksia. Ratkaisu sisältää myös ohjeet muutoksenhakua varten.
Kirjallisen menettelyn perusteella voidaan tuomita sakkorangaistus tai enintään yhdeksän kuukauden ehdollinen tai ehdoton vankeusrangaistus. Myös yhdyskuntapalvelurangaistus on mahdollinen.
Seuraamukset
Rikosasia voi päättyä usealla eri tavalla.
- Jos todetaan, ettei vastaaja ole syyllistynyt tekoon, josta häntä on syytetty, syyte hylätään.
- Jos vastaajan todetaan syyllistyneen rikokseen eli asiassa vastaanotetun todistelun perusteella on näytetty, että vastaaja on syyllistynyt tekoon ilman varteenotettavaa epäilyä, voidaan hänelle määrätä seuraamus, joka voi olla sakko, yhdyskuntaseuraamus kuten yhdyskuntapalvelu, ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonta, nuorisorangaistus, valvontarangaistus, ehdoton vankeusrangaistus, yhdistelmärangaistus, liiketoimintakielto tai menettämisseuraamus. Lisäksi kun rikoksentekijä tuomitaan rikoksesta, josta voi ankarimmillaan saada vankeusrangaistuksen, hänelle määrätään rikosuhrimaksu.
Seuraamuksista saa lisätietoja niiden täytäntöönpanosta vastaavilta viranomaisilta.
Vastaajan voidaan myös todeta syyllistyneen rikokseen, mutta hänet jätetään kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Näin voidaan menetellä esimerkiksi, jos rikosta on pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä tai jos alle 18-vuotiaan tekemän rikoksen katsotaan johtuneen ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta. Syyntakeeton jätetään aina rangaistukseen tuomitsematta.
Rikosrekisteri on valtakunnallinen keskusrekisteri, johon merkitään tuomittujen tietoja. Tietoja kerätään ja talletetaan ja niitä luovutetaan rikosoikeudellisten seuraamusten määräämistä ja täytäntöönpanoa varten. Tietoja voidaan luovuttaa myös henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten.