Ilmoittajansuojelun tarkoituksena on tarjota luottamuksellinen tapa ilmoittaa väärinkäytöksestä, ilman että ilmoittajan tarvitsee pelätä siitä seuraavia vastatoimia. Ilmoittajansuojelu perustuu ilmoittajansuojelulakiin ja Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiiviin.
Ilmoittajansuojelun avulla ilmoittajat voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä turvallisesti ja siten, että heidän henkilöllisyytensä on suojattu. Tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä on salassa pidettävä tieto myös ilmoituksen jatkokäsittelyssä.
Ilmoittajansuojelu kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Kohde tai kohdeorganisaatio ei voi esimerkiksi heikentää ilmoittajan sopimussuhteen ehtoja, muuttaa ilmoittajan asemaa tai vastaavaa ilmoituksen johdosta.
Ilmoittajan suojelulle on kolme yleistä edellytystä:
Ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
Rikkomista koskeva tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
Ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.
Ilmoituksia voidaan tehdä sellaisista kansallisen oikeuden tai Euroopan unionin oikeuden rikkomisista, jotka
ovat rangaistavia
voivat johtaa seuraamusmaksuun tai
voivat vakavasti vaarantaa yleisen edun toteutumista.
Ilmoituksia voidaan tehdä seuraavilla aloilla havaituista väärinkäytöksistä:
julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja
finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
liikenneturvallisuus
ympäristönsuojelu
säteily- ja ydinturvallisuus
elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklassa tarkoitettu kansanterveys
kuluttajansuoja
yksityisyyden ja henkilötietojen suoja
verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.
Lisäksi ilmoituksia voidaan tehdä
Euroopan unionin varainhoitoa tai menojen toteuttamista tai unionin tulojen tai varojen keräämistä koskevien sääntöjen rikkomisesta
avustusten tai valtiontukien myöntämistä, käyttämistä tai takaisinperintää koskevien sääntöjen rikkomisesta
kilpailusääntöjen rikkomisesta
yritysten ja yhteisöjen verosääntöjen rikkomisesta tai järjestelyistä veroetujen saamiseksi
Tahallinen väärien tietojen ilmoittaminen on rangaistavaa, ja siitä voi seurata ilmoittajalle vahingonkorvausvelvollisuus.
Mihin väärinkäytöksestä ilmoitetaan?
Ilmoitus väärinkäytöksestä tehdään ensisijaisesti kyseisen organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan. Tuomioistuinlaitoksella on oma sisäinen ilmoituskanava.
Sellaiset henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä ilmoitusta sisäiseen ilmoituskanavaan, kuten entiset työntekijät, osa-aikaiset asiantuntijat , lautamiehet tai palveluntarjoajat, voivat tehdä ilmoituksen oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan.
Jos väärinkäytös liittyy esimerkiksi henkilösuhteisiin, epäasialliseen kohteluun tai työsuhteen ehtoihin, tulee ilmoitus tehdä sellaiselle taholle, jolle asian hoitaminen kuuluu. Kaikki ne, jotka eivät kuulu tuomioistuinlaitoksen henkilöstöön, voivat tehdä ilmoituksen lain soveltamisalaan kuuluvasta väärinkäytöksestä oikeuskanslerinviraston ulkoiseen kanavaan.Keskitettyyn ilmoituskanavaan ilmoituksen voi tehdä jos:
Ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
Rikkomista koskeva tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
Ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.
Ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että sisäisen ilmoituksen perusteella toimenpiteisiin ei ole ryhdytty määräajassa tai sen perusteella rikkomiseen ei voida puuttua tehokkaasti.
Ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa olevansa vaarassa joutua vastatoimien kohteeksi ilmoituksen johdosta.
Oikeuskanslerinvirasto siirtää ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle eikä itse tutki ilmoituksia. Ilmoittajansuojelun soveltamisalan ulkopuolelle jääviä kirjoituksia ei siirretä toimivaltaisille viranomaisille eikä käsitellä oikeuskanslerinvirastossa kanteluina.
Lain tarkoittamaa ilmoittajansuojaa ei taata ilmoittajalle, joka julkaisee tietoja mediassa, tekemättä ensin ilmoitusta ulkoiseen kanavaan. Oikeuskanslerinvirastoon voi tehdä ilmoituksen
Väärinkäytösilmoitus voi esimerkiksi johtaa tarpeeseen kehittää toiminnan prosesseja, kontrolleja tai sopimuksia, mutta se voi myös johtaa henkilöhallinnollisiin toimiin, hallinnollisiin seuraamuksiin tai oikeustoimiin. Jatkotoimet ja seuraukset ovat aina tapauskohtaisia. Jos rike on vähäinen tai ilmoitus osoittautuu paikkansapitämättömäksi, voidaan tutkimus myös lopettaa ilman jatkotoimenpiteitä.
On mahdollista, että ilmoittajaan kohdistetaan tai yritetään kohdistaa vastatoimia väärinkäytösilmoitukseen tai sen tekemiseen liittyen.
Vastatoimina pidetään kaikkia kielteisiä toimenpiteitä, joilla yritetään estää ilmoituksen tekeminen tai jotka ovat seurausta ilmoituksen tekemisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi lomauttaminen, virkasuhteen päättäminen, yleinen kaltoin kohteleminen tai syrjintä sekä virkasuhteen ehtojen heikentäminen tai näillä uhkaaminen.
Mikäli ilmoittajaan kohdistetaan vastatoimia, on hän oikeutettu vahingonkorvaukseen. Ilmoittajansuojalain tarkoittama suoja on kuitenkin voimassa vain, jos ilmoitus on tehty lain määrittämällä tavalla ja laissa mainituista oikeusalueista.
Ilmoittajalla on vastuuvapaus ilmoituksen yhteydessä julkistetuista tiedoista, jos ilmoitus on tehty lain mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ilmoittajaa ei voida syyttää tietojen ilmaisemista koskevien rajoitusten rikkomisesta, mikäli ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että tietojen ilmaiseminen on välttämätöntä rikkomuksen paljastamiseksi.
Toisaalta ilmoittaja rikkoo lakia, mikäli hän tekee väärinkäytösilmoituksen tahallaan vilpillisesti, tavoitteenaan esimerkiksi ilmoittaa tai julkistaa väärää tietoa tai toisen henkilön mustamaalaaminen.
Ilmiannon kohteena olevaan henkilöön sovelletaan samaa henkilötietosuojaa kuin ilmoittajaan. Ilmoittajan sekä ilmoituksen kohteen tietoja koskee salassapitovelvoite.
