Julkinen seloste R 24/795

Annettu salassapitomääräys

Käräjäoikeus on määrännyt asianomistajien ja näiden henkilöllisyyden, asiassa kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat tuomion sen lopputulosta ja sovellettuja lainkohtia lukuun salassa pidettäväksi. Pääkäsittely on toimitettu yleisön Käräjäoikeus on pääasiaa ratkaistessaan päättänyt laaditaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 25 §:ssä tarkoitettu julkinen seloste.

JULKINEN SELOSTE

Päijät-Hämeen käräjäoikeus on 5.6.2024 antamallaan tuomiolla tuominnut päijäthämäläisen miehen yhteiseen 60 päiväsakon sakkorangaistukseen viidestä pahoinpitelystä. Yksi pahoinpitelyä
koskeva syyte hylättiin.

Syytekohdassa yksi pahoinpitely kohdistui tekohetkellä alaikäiseen asianomistajaan. Syytekohdassa on ollut kysymys siitä, onko vastaajalaskenut asianomistajan housut alas ja lyönyt kerran asianomistajan
paljaalle takapuolelle pihalta löytämällään risulla. Lisäksi oli kysymys tekoajasta ja siitä, täyttääkö teonkuvauksen mukainen menettely lievän vai perusmuotoisen pahoinpitelyn.

Syytekohdassa kaksi pahoinpitely kohdistui tekohetkellä alaikäiseen asianomistajaan. Vastaaja myönsi lyöneensä asianomistajaa ainakin kaksi kertaa kissan leikkikaluksi valmistetulla kepillä takapuoleen.
Syytekohdassa oli kyse siitä, onko lyönnit aiheuttaneet asianomistajalle kipua ja täyttääkö menettely lievän vai perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Syytekohdassa kolme pahoinpitely kohdistui tekohetkellä alaikäiseen asianomistajaan. Vastaaja myönsi lyöneensä asianomistajaa ainakin kaksi kertaa kissan leikkikaluksi valmistetulla kepillä takapuoleen.
Syytekohdassa oli kyse siitä, onko lyönnit aiheuttaneet asianomistajalle kipua ja täyttääkö menettely lievän vai perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Syytekohdassa neljä pahoinpitely kohdistui tekohetkellä alaikäiseen asianomistajaan. Syytekohdassa on ollut kysymys siitä, onko vastaaja tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa lyömällä asianomistajaa
kolme kertaa pakaroihin hengarilla.

Syytekohdassa viisi pahoinpitely kohdistui tekohetkellä alaikäiseen asianomistajaan. Syytekohdassa on ollut kysymys siitä, onko vastaaja puristanut asianomistajaa vatsan päältä niin kovaa, että asianomistaja
on oksentanut tai hänelle on aiheutunut ainakin oksennuksen tunne ja kipua; pitänyt asianomistajan käsistä kiinni niin kovaa, että kiinnipitämisestä on aiheutunut asianomistajalle kipua ja heittänyt tai laittanut kovakouraisesti asianomistajan mahalleen lattialle ja tullut asianomistajan päälle niin, että asianomistajalle on aiheutunut tilanteessa kipua. Lisäksi on ollut kysymys siitä, että mikäli
teonkuvauksen mukainen menettely näytetään toteen, täyttääkö menettely lievän vai perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Syytekohdassa kuusi pahoinpitely kohdistui tekoaikaan alaikäiseen asianomistajaan. Syytekohdassa on ollut kysymys siitä, onko vastaaja tarttunut kädellään kiinni asianomistajan niskanseudusta ja hiuksista
sekä vetänyt asianomistajaa hiuksista. Lisäksi on ollut kysymys siitä, että mikäli teonkuvauksen mukainen menettely näytetään toteen, täyttääkö menettely lievän vai perusmuotoisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Vastaaja kiisti syyllistyneensä jokaisessa syytekohdassa pahoinpitelyihin. Toissijaisesti vastaaja katsoi syyllistyneensä korkeintaan lieviin pahoinpitelyihin. Syytteet syytekohdissa 1-3 ja 5-6 tuli näytettyä asianomistajien kertomuksilla, jota asiassa esitetty muu henkilötodistelu sekä kirjalliset todisteet tukivat. Syytekohdan viisi osalta vastaajan ei näytetty heittäneen asianomistajaa lattialle.

Käräjäoikeus totesi, että tekoja ei kokonaisuutena arvostellen ole pidettävä vähäisinä. Näin ollen vastaajan syyksi luettiin kaikkien syytekohtien osalta perusmuotoiset pahoinpitelyt pois lukien syytekohta,
joka hylättiin.

Rangaistusta mitatessaan käräjäoikeus otti huomioon, että kaikki teot ovat kohdistuneet alaikäisiin henkilöihin. Teoissa on lisäksi käytetty välinettä, joko risua tai kissanlelua. Osassa teoista väkivalta on
kohdistunut asianomistajien paljaisiin ruumiinosiin. Käräjäoikeus totesi, että ottaen huomioon tekojen moitittavuus, käytetyn väkivallan laatu ja määrä sekä tekotapa ja teoissa käytetyt välineet, on yleisen
rangaistuskäytännön mukainen rangaistus 70 päiväsakkoa. Asian käsittelyssä tuli ilmi sellaisia seikkoja, jotka puolsivat rangaistuksen mittaamista yleistä rangaistus käytäntöä ankarammaksi, jonka vuoksi
käräjäoikeus totesi, että oikeudenmukainen rangaistus on 80 päiväsakkoa.

Vastaaja vaati Suomen valtiolta hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä kahdelta vuodelta. Käräjäoikeus totesi, että oikeudenkäynti on viivästynyt yhteensä kahdella vuodella poliisissa ja syyttäjälaitoksessa. Oikeudenkäynnin viivästyminen otettiin huomioon rangaistusta alentavana, jolloin lopullinen vastaajalle tuomittu rangaistus oli 60 päiväsakon sakkorangaistus.

Vastaaja velvoitettiin korvaamaan asianomistajille kivusta ja särystä yhteensä 1.850 euroa. Kaksi asianomistajaa vaati asiassa korvausta kärsimyksestä. Käräjäoikeus hylkäsi kärsimystä koskevat
korvausvaatimukset sillä perusteella, että asiassa ei ollut lain tarkoittamia edellytyksiä tuomita vastaajan suoritettavaksi kärsimyskorvausta.

Syytekohdan neljä tultua hylätyksi, asianomistajan korvausvaatimukset hylättiin tältä osin.

Vastaaja tuomittiin korvaamaan valtiolle rikosuhrimaksu 80 euroa ja todistelukustannukset.

Myös asianomistajat vaativat kaikki Suomen valtiolta korvaamaan heille oikeudenkäynnin viivästymisestä korvausta. Käräjäoikeus totesi, että oikeudenkäynti on viivästynyt kaksi vuotta poliisissa ja syyttäjälaitoksessa. Käräjäoikeus velvoitti Suomen valtion korvaamaan jokaiselle asianomistajalle 3.000 euroa hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä.

Käräjäoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen.