Päijät-Hämeen käräjäoikeuden toimintakertomus 2025

Kä­rä­jä­oi­keu­den toimintakertomukseen koo­taan tie­to­ja muun muassa kä­rä­jä­oi­keu­den lain­käyt­tö­työs­tä ja hen­ki­lös­tö­asiois­ta sekä kes­kei­siä ti­las­to­ja kä­rä­jä­oi­keu­den työ­mää­ris­tä.

Tilat, organisaatio ja henkilöstö

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Päijät-Hämeen maakunnan, johon kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Tuomiopiirin asukasluku on noin 206.000 henkilöä.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus toimii Askotalossa Lahdessa osoitteessa Askonkatu 9. Tilat ovat viraston toimintaa varten suunnitellut. Toiminnallisuuden lisäksi tilojen suunnittelussa on otettu huomioon turvallisuus- ja terveellisyysvaatimukset. Tilat on toteutettu valtion toimitilastrategian ja oikeusministeriön valtakunnallisen toimitila- ja työympäristökonseptin mukaisesti. Toimitilojen tekniset ratkaisut mahdollistavat käräjäoikeuden istuntojen tehokkaan toimittamisen. Käräjäoikeudella on tekniset valmiudet asiaryhmien sähköiseen käsittelemiseen. Etäyhteyksin tapahtuvat oikeudenkäynnit ovat lisääntyneet. Käräjäoikeus on entistä enemmän saanut ja tarjonnut muille tuomioistuimille virka-apua etäkuulemisten osalta.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden toimitiloja koskeva vuokrasopimus olisi päättynyt 30.11.2026. Oikeusministeriön, Tuomioistuinviraston ja Syyttäjälaitoksen neuvotteluissa on sovittu, että nykyisten tilojen vuokraus jatkuu uudella vuokrasopimuksella 1.1.2026 alkaen kymmenen vuoden määräajaksi. Uusi vuokrasopimus mahdollistaa käräjäoikeuden katkottoman ja häiriöttömän toiminnan nykyisissä asianmukaisissa tiloissa.

Käräjäoikeuden nykyinen työjärjestys on astunut voimaan 1.1.2024. Käräjäoikeudessa on hallintoyksikkö, kaksi lainkäyttöosastoa ja tiedoksiantoyksikkö. Hallintoyksikkö vastaa muista kuin lainkäyttöasioista, kuten käräjäoikeuden yleishallinnosta sekä henkilöstö- ja taloushallinnosta. Kirjaamo- ja kansliatoiminnot hoidetaan kirjaamossa.

Käräjäoikeuden molemmat lainkäyttöosastot käsittelevät sekä rikos- että riita-asioita. Ensimmäisellä osastolla on käsitelty lisäksi pakkokeino- ja lähestymiskieltoasioita ja toisella osastolla on käsitelty lisäksi hakemus- ja insolvenssiasioita. Haastemiehet on organisaatiossa sijoitettu ensimmäisen osaston alaisuuteen ja käräjänotaarit toisen osaston alaisuuteen.

Käräjäoikeudessa on ollut 31.12.2025 vakinaisia tuomarin virkoja 17, haastemiehen virkoja 10, kansliahenkilökunnan virkoja 32 ja käräjänotaarin virkoja6. Lisäksi käräjäoikeudessa on työskennellyt korkeakouluharjoittelija 3 kuukauden ajan ja tradenomiharjoittelija 3 kuukauden ajan. Henkilökunnan kokonaismäärä on ollut 65,5 henkilötyövuotta.

Henkilökunnan sairauspoissaoloja 1.1. – 31.12.2025 per henkilö on ollut 6,1päivää. Sairauspoissaolojen määrä on hieman vähentynyt, sillä vuonna 2024 sairauspoissaoloja on ollut 11,8 päivää per henkilö ja vuonna 2023 8,7 päivää henkilöä kohden. Määrään vaikuttavat muutamille työntekijöille kasaantuneet osin runsaat ja osin pitkät sairauspoissaolot.

Lautamiesten toimikausi on alkanut 1.8.2025. Kunnanvaltuustojen valitsemia lautamiehiä on 35. Lautamiehiä on sama määrä kuin aikaisemmalla toimikaudella. Lautamiesten toimikausi päättyy, kun kunnanvaltuustot ovat valinneet uudet lautamiehet vuonna 2029 pidettyjen kunnallisvaalien jälkeen ja valinnat ovat tulleet lainvoimaisiksi.

Yhteistyö syyttäjien, oikeudenkäyntiavustajien, poliisin ja muiden sidosryhmien kanssa on sujunut aikaisempien vuosien tapaan hyvin.

Talous ja tuloksellisuus

Käräjäoikeus on käynyt toimintavuotta2025 koskevat tulosneuvottelut Tuomioistuinviraston kanssa. Tulosneuvotteluissa sovitaan seuraavan vuoden toimintamenoista, henkilöstömääristä ja tulostavoitteista sekä tarkastellaan kuluvan vuoden tilannetta. Tulosneuvotteluissa käräjäoikeus on säilyttänyt henkilöresurssinsa ja saanut luvan kuudennen käräjänotaarin viran perustamiseen. Kuudes käräjänotaarin virka on helpottanut käräjänotaarien työmäärää ja töiden tasaista jakautumista. Lisäksi käräjäoikeus on saanut luvan täyttää kaikki eläköitymisten tai muiden syiden vuoksi auki tulevat virat. Henkilökunnassa on pysyvyyttä kaikkien henkilöstöryhmien osalta.

Vuoden 2025 käräjäoikeuden arvioidut toimintamenot ovat olleet 4.835.400 euroa, josta suurin osa on kohdistunut palkkamenoihin. Toimintamenojen kasvu on ollut edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttia. Palkkamenoihin kuuluvat henkilökunnan palkkojen lisäksi lautamiehille maksetut palkkiot ja korvaukset. Loppuosa toimintamenoista koostuu muun muassa tarvikehankinnoista, turvatarkastuksiin liittyvistä kuluista, siivouspalveluiden käytöstä ja työterveyskustannuksista. Turvatarkastuksiin ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset on kilpailutettu vuonna 2024.

Tulostavoitteisiin pääsemistä tukevat esimerkiksi johtamiskäytäntöjen ja yhteisten työmenetelmien kehittäminen, ict:n hyödyntäminen, sovittelumenettelyn tarjoaminen laajoissa riita-asioissa ja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen, joihin kaikkiin kiinnitetään käräjäoikeudessa vuosittain huomiota.

Taulukko asia­mää­ristä 31.12.2025

Rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on ollut 4,3 kuukautta, muiden rikosoikeudellisten asioiden 2,6 kuukautta ja pakkokeinoasioiden 1,0 kuukautta.

Laajojen riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on ollut 6,5 kuukautta, summaaristen riita-asioiden 10,4 kuukautta, avioeroasioiden 2,1 kuukautta, muiden hakemusasioiden 7,9 kuukautta, velkajärjestelyjen 7,5 kuukautta, yrityssaneerausten 8,2 kuukautta, konkurssiasioiden 9,0 kuukautta ja ulosottovalitusten 4,1 kuukautta. Laajojen riita-asioiden käsittelyaikaan vaikuttaa merkittävästi, saadaanko asia sovittua vai eteneekö asia täysimittaiseen pääkäsittelyyn.

Keskimääräiset käsittelyajat ovat hieman heikentyneet verrattuna vuoteen 2024. Kaikkien asioiden käsittelyajat ovat kuitenkin edelleen hyvällä tasolla ja valtakunnallista keskiarvoa lyhyemmät.

Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa vireille tulevien laajojen riita-asioiden määrät ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna +39,1 prosenttia ja riitautuneet summaariset asiat ovat vähentyneet. Insolvenssiasioista yksityishenkilön velkajärjestelyt ovat lisääntyneet +15,5 prosenttia ja konkurssiasiat ovat lisääntyneet +49,2 prosenttia. Ulosottovalitukset ovat lisääntyneet +29,3 prosenttia jayrityssaneerausasiat + 12,5 prosenttia. Avioeroasioissa on kasvua + 1,0 prosenttia ja muissa hakemusasioissa + 21,6 prosenttia. Laajojen riita-asioiden määrän huomattavaa kasvua selittää suurelta osin yksipuolisiin tuomioihin liittyvien takaisinsaantihakemusten huomattava lisääntyminen.

Varsinaisissa rikosasioissa on ollut vähennystä – 12,0 prosenttia. Pakkokeinoasioiden määrät ovat lisääntyneet +3,4 prosenttia ja muut rikosoikeudelliset asiat +8,6 prosenttia. Muissa rikosoikeudellisissa asioissa näkyy erityisesti lähestymiskieltoasioiden määrän kasvu. Rikosasioiden määrän odotetaan kasvavan uusien syyttäjien rekrytointien sekä syyttäjien ruuhkanpurkuyksikön toiminnan myötä.

Haastemiehet ovat suorittaneet 24.902 tiedoksiantoa. Määrä on kasvanut useiden vuosien ajan. Tiedoksiantoja ovat lisänneet yksipuolisten tuomioiden tiedoksi antamiset sekä huoneenvuokrasuhteisiin liittyvät tiedoksiannot.

Tuomioistuinsovittelujen ja asiantuntija-avusteisten sovittelujen määrä on pysynyt korkealla tasolla. Laajoista riita-asioista sovintoon päättyy joko tuomioistuinsovittelussa tai muutoin prosessin aikana 38,1 prosenttia jutuista, mikä on valtakunnallista kärkipäätä. Sovintoon päättyneiden riita-asioiden osuus on kasvanut verrattuna vuoteen 2024, jolloin sovintoon päätyi 31 % jutuista. Kuitenkin varsinaisten tuomioistuinsovittelujen määrä on vähentynyt selvästi. Vuonna 2024 tuomioistuinsovitteluja oli 63, mutta vuonna 2025 vain 39 tuomioistuinsovittelua. Valtakunnallisesti on todettu samanlainen suuntaus.

Myös laadullisesti käräjäoikeus on onnistunut tehtävässään. Käräjäoikeuden ratkaisuista on valitettu hovioikeuteen valtakunnallista keskiarvoa vähemmän.Muutoksenhakuprosentti vuonna 2025 on ollut 4,2 %. Ratkaisujen pysyvyys on säilynyt hyvällä tasolla. Valituksen kohteena olleista ratkaisuista hovioikeus ei ole myöntänyt jatkokäsittelylupaa 37 %:lle valituksista, lausunnon antaminen on rauennut tai valitus on jäänyt sillensä 5 %:ssa valituksia, 17 %:n osalta käräjäoikeuden ratkaisua ei ole lainkaan muutettu ja 8 %:n osalta on muutettu vain perusteluja, muttei lopputulosta.

Hallintoyksikön ja kirjaamon työmäärät ovat kasvaneet lisääntyneiden asiakirjatilausten sekä tieto- ja tutkimuslupapyyntöjen takia. Hallintoasioiden käsittelyjärjestelmään HILDAan on kirjattu erilaisia kyselyjä ja tiedusteluja 909 kappaletta (kasvua + 22,5 %) ja asiakirjapyyntöjä 1108 kappaletta (kasvua + 1,8 %). Myös hyvin laajat, jopa satoja tai tuhansia tuomioita sisältävät pyynnöt ovat lisääntyneet. Tietosuojaan ja tietoturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Käräjäoikeuden taloudellisuus ja tuottavuus ovat parantuneet edellisvuodesta. Henkilökunta on tehnyt laadukasta ja aikaansaavaa työtä.

Asiankäsittelyjärjestelmät

Vuonna 2022 käyttöön otettu hallintoasioiden käsittelyjärjestelmä HILDA on ollut käytössä muutaman vuoden ajan. HILDA on alussa olleiden ongelmien ja hitauden jälkeen osoittautunut pääosin toimivaksi järjestelmäksi.

Rikos-AIPA on otettu käyttöön 27.5.2024. Tätä ennen on AIPA otettu käyttöön pakkokeino-, hakemus- ja laajoissa riita-asioissa. AIPAn kehittämistyö jatkuu.

Käräjäoikeudessa on annettu koulutusta vuonna 2026 käyttöön otettavaan videotallennejärjestelmään. Uudessa järjestelmässä todistajien ja todistelutarkoituksessa kuultavien asianosaisten kuulemiset videoidaan aikaisemman äänityksen sijasta. Uudistuksella parannetaan henkilötodistelun luotettavuutta hovioikeuden osalta ja vältetään henkilöiden läsnäolokuuleminen hovioikeudessa uudelleen.

Laamanni Juha Kolu

Aiemmat toimintakertomukset