Tietoa tuomioistuinharjoittelusta

Tuomioistuinharjoittelu

Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan lainkäyttötehtäviin perehdyttävää harjoittelujärjestelmää, joka koostuu työharjoittelusta, koulutuksesta ja seurannasta. Tuomioistuinharjoitteluun kuuluu kaksi kuuden kuukauden pituista harjoittelujaksoa. Harjoittelu voi tapahtua joko kokonaan käräjäoikeudessa tai osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa, jolloin ensimmäisen käräjäoikeudessa suoritettavan kuuden kuukauden jakson jälkeen toinen jakso suoritetaan hovi- tai hallinto-oikeudessa.

Yhdistelmäharjoittelu

Tuomioistuinharjoittelu voi tapahtua joko kokonaan käräjäoikeudessa tai osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa. Viimeksi mainitussa, ns. yhdistelmäharjoittelussa, ensimmäinen kuuden kuukauden jakso suoritetaan käräjäoikeudessa, ja toinen kuuden kuukauden jakso joko hovi- tai hallinto-oikeudessa. Yhdistelmäharjoittelupaikkoja on vuosittain rajoitetusti, ja niiden määrästä ja sijoittumisesta päätetään haku- ja valintamenettelyn loppuvaiheessa. Tämän vuoksi hakija, joka toivoo pääsevänsä yhdistelmäharjoitteluun, merkitsee kiinnostuksensa yhdistelmäharjoitteluun hakulomakkeen asianomaiseen kohtaan. Samalla tulee merkitä, hakeeko yhdistelmäharjoitteluun hovi- vai hallinto-oikeuteen. Hakijalle ei kuitenkaan voida taata mahdollisuutta yhdistelmäharjoitteluun. Hakulomakkeelle merkitty toive päästä yhdistelmäharjoittelijaksi ei estä hakijaa tulemasta valituksi kokonaan käräjäoikeudessa suoritettavaan harjoitteluun, jos yhdistelmäharjoittelua ei voida tarjota.

Hakijoiden ansioiden pisteytysperusteet

Harjoittelijoita valittaessa noudatetaan tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Lain 7 §:n mukaisesti arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta oikeudelliseen ratkaisutoimintaan otetaan huomioon hakijan opintomenestys, opintojen perusteella tai muutoin osoitettu oikeudellinen osaaminen ja työkokemus. Tämän vuoksi valintamenettelyssä ansiopisteitä kertyy opintomenestyksestä, työkokemuksesta ja muusta osoitetusta oikeudellisesta osaamisesta.

Haastattelut

Käräjänotaarihakija voidaan kutsua haastatteluun, jolla arvioidaan lainkäyttötehtävissä tarvittavia hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tuomioistuimet suorittavat mahdolliset haastattelut.

Haastattelujen järjestäminen

Käräjäoikeus voi harkintansa mukaan kutsua hakijan haastatteluun. Hakijan kutsuminen haastatteluun on välttämätöntä silloin, kun ilman haastattelua ei voida riittävässä määrin arvioida, että hakijalla on lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Lisäksi tuomarinkoulutuslautakunta voi ilmoittaa, että hakija on kutsuttava haastatteluun.

Haastattelut suoritetaan käräjäoikeuksissa. Myös hovioikeus tai hallinto-oikeus voi osallistua haastatteluihin.

Haastattelijoita tulee olla vähintään kaksi. Pakottavan esteen vuoksi haastattelun voi suorittaa vain yksi henkilö. Haastattelijoiden tulee olla tuomioistuimen virkamiehiä.

Haastattelulla arvioitavat ominaisuudet

Haastattelulla arvioidaan lainkäyttötehtävissä tarvittavia hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Arvioitavat ominaisuudet ovat:

1) kyky itsenäiseen ja tulokselliseen työskentelyyn sekä päätöksentekokyky
2) paineensietokyky
3) joustavuus ja priorisointikyky
4) yhteistyökyky, vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelukyky ja kielitaito
5) vastuuntuntoisuus, oikeudenmukaisuus ja luotettavuus.

Haastattelussa käytettävät kysymykset

Tuomioistuin valmistelee etukäteen haastattelussa käytettävät kysymykset. Kysymysten tulee olla asiallisia ja liittyä hakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien selvittämiseen.

Haastattelussa voidaan kysyä vain asioita, joilla on merkitystä käräjänotaarin tehtävän kannalta. Kysymyksissä voidaan ottaa huomioon kyseisessä tuomioistuimessa suoritettavan tuomioistuinharjoittelun erityispiirteet. Esimerkiksi tuomioistuimen työntekopaikkojen sijainti ja työtavat voivat asettaa erityisiä vaatimuksia käräjänotaarin joustavuudelle ja yhteistyökyvylle tai tuomioistuinkohtaisesti tyypilliset asiakaspalvelutilanteet voivat asettaa erityisiä vaatimuksia käräjänotaarin vuorovaikutustaidoille, kielitaidolle ja asiakaspalvelukyvylle.

Hakijan ominaisuuksien arviointi

Haastattelijat antavat arvion hakijan henkilökohtaisista ominaisuuksista seuraavan asteikon mukaisesti:

• Hyväksytty: hakijalla voidaan arvioida olevan lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet
• Hylätty: hakijalta voidaan arvioida puuttuvan lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet
• Poissa: haastatteluun kutsuttu hakija ei saapunut haastatteluun

Arviointi on tehtävä huolellisesti, tasapuolisesti ja riittävässä määrin. Hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia arvioidaan kokonaisuutena siltä kannalta, miten ne ilmentävät hakijan edellytyksiä suoriutua käräjänotaarin tehtävistä kyseisessä tuomioistuimessa. Käräjänotaariksi valittavan hakijan on kyettävä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta esimerkiksi toimimaan puheenjohtajana suullisessa käsittelyssä ja ratkaisemaan itsenäisesti toimivaltaansa kuuluvia asioita. Hakijan henkilökohtaisissa ominaisuuksissa olevat puutteet eivät estä hyväksyvän arvion antamista, jos hakijan voidaan arvioida suoriutuvan käräjänotaarin tehtävistä puutteista huolimatta. Jos ilmenee selvä puute, jonka perusteella voidaan arvioida, että hakija ei tule suoriutumaan käräjänotaarin tehtävistä (esimerkiksi päätöksentekokyvyssä ilmenevät vakavat puutteet), puutetta ei ole mahdollista korvata muilla ominaisuuksilla. Tällöin arvio on hylkäävä. Hylkäävän arvion saanutta hakijaa ei valita tuomioistuinharjoitteluun.

Jos haastatteluun kutsuttu hakija ei saavu haastatteluun, hakija merkitään poissaolevaksi. Poissaollutta hakijaa ei valita tuomioistuinharjoitteluun.

Hakijasta annettu arvio on haastattelijoiden yhteinen. Jos haastattelijat ovat arviosta erimielisiä, arvio on hyväksyvä.

Arviot ja niiden perustelut tarkastetaan lautakunnassa. Lautakunta voi tarvittaessa pyytää haastattelijoita täydentämään arviota tai korjaamaan siinä olevan virheen tai puutteen.

Valinta ja nimittäminen

Hakijat valitaan harjoittelupaikkoihin kokonaispisteiden mukaisessa järjestyksessä. Harjoittelupaikkojen jaossa huomioidaan hakijoiden hakukohteilleen asettama etusijajärjestys siten, että hakija valitaan mahdollisimman korkealla hänen etusijajärjestyksessään olevaan hakukohteeseen. Hakija siis valitaan etusijajärjestyksessään ensimmäiseksi asettamaansa hakukohteeseen, jos hänen kokonaispisteensä siihen riittävät, ja elleivät riitä, valitaan hänet toiseksi asettamaansa hakukohteeseen, jne. Jos kahdella tai useammalla hakijalla on yhtä paljon pisteitä, sovelletaan valinnassa tasapistesääntöjä. Tasapistesäännöt on selostettu hakijoiden ansioiden pisteytysperusteissa.

Tarjotusta harjoittelupaikasta kieltäytyminen

Jos harjoittelupaikkaan valittu hakija kieltäytyy keskitetyn virkojen täytön yhteydessä ottamasta vastaan hänelle tarjottavaa harjoittelupaikkaa, katsotaan hänen peruuttaneen hakemuksensa paitsi tarjotun harjoittelupaikan, myös kaikkien muiden hakukohteidensa osalta. Hakemuksen peruuntumisen vuoksi hakija ei voi tulla valituksi mihinkään harjoittelupaikkaan kyseisellä hakukierroksella.

Peruutuspaikat

Kunkin vuoden hakijoiden keskuudesta voidaan valita tuomioistuinharjoittelijoita myös sellaisiin käräjänotaarin virkasuhteisiin, jotka tulevat täytettäviksi harjoittelun keskeytysten, peruutusten tai muiden syiden vuoksi.

Tuomarinvakuutus

Ennen harjoittelun alkamista käräjänotaarin on annettava tuomarinvakuutus käräjäoikeudessa.