Asessoreiden esivalintaperusteet
Tuomioistuinlain mukaan tuomarinkoulutuslautakunta huolehtii asessoreiden esivalinnasta. Lautakunta on määrittänyt esivalintaan liittyvät kriteerit, jotka täsmentävät laissa olevia valinta- ja nimitysperusteita. Esivalinnassa hakijoiden ansiot pisteytetään alla esitetyn mukaisesti. Pisteytettävinä ansioina otetaan huomioon opintomenestys, työkokemus ja muu pätevöityminen.
Opintomenestys
Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon arvosanojen keskiarvosta annetaan pisteitä seuraavasti:
- 2,50–5,00 = 2,5–5,0 pistettä
- alle 2,50 = 0,0 pistettä.
Jos oikeusnotaarin tutkinnon arvosanojen keskiarvo on 2,50 tai enemmän, se pyöristetään yhden desimaalin tarkkuuteen ja siitä annetaan pyöristetyn keskiarvon mukainen pistemäärä. Jos keskiarvo on alle 2,50, siitä ei anneta pisteitä.
Arvosanojen keskiarvona käytetään oikeusnotaarin tutkinnon tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkittyä keskiarvoa. Jos tutkintotodistuksen antanut oppilaitos ei ole merkinnyt arvosanojen keskiarvoa tutkintotodistukselle tai sen liitteelle, se lasketaan painotettuna keskiarvona seuraavasti: Keskiarvon laskentaan otetaan mukaan kaikki oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvat tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkityt ylimmän kurssitason opintosuoritukset pois lukien opintojaksot, joiden suoritusta ei ole arvosteltu tai joiden suoritus on arvosteltu vain asteikolla hyväksytty tai hylätty. Painotettu keskiarvo lasketaan siten, että jokaisen huomioon otettavan opintosuorituksen arvosana kerrotaan sen omalla painokertoimella, tulot summataan ja summa jaetaan painokertoimien summalla. Arvosanan omana painokertoimena käytetään kyseisen opintosuorituksen tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkittyä opintopistemäärää tai sitä vastaavaa opintosuorituksen laajuutta kuvaavaa lukua, kuten opintoviikkomäärää.
Arvosanojen keskiarvon pisteyttämisessä käytetään arvosteluasteikon 0–5 mukaisia arvosanoja. Muut kuin arvosteluasteikon 0–5 mukaiset arvosanat muunnetaan asteikolle 0–5 alla kuvatulla tavalla.
Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkielman arvosanasta annetaan pisteitä seuraavasti:
Arvosteluasteikko 0–5:
- 5 = 5,0 pistettä
- 4 = 4,0 pistettä
- 3 = 2,0 pistettä
- muut = 0,0 pistettä.
Arvosteluasteikko I–L:
- L = 5,0 pistettä
- E = 4,0 pistettä
- M = 2,0 pistettä
- muut = 0,0 pistettä.
Arvosteluasteikko 4–10:
- 10 = 5,0 pistettä
- 9 = 4,0 pistettä
- 8 = 2,0 pistettä
- muut = 0,0 pistettä.
Muun kuin yllä mainitun arvosteluasteikon mukainen tutkielman arvosana muunnetaan arvosteluasteikolle 0–5 alla kuvatulla tavalla ja siitä annetaan muunnon jälkeen pisteitä arvosteluasteikon 0–5 mukaisesti.
Arvosanat muunnetaan arvosteluasteikolle 0–5 seuraavasti:
- A (Excellent), 3+, 3, 3-, L, SCLA, ECLA, ET, erinomainen = 5
- B (Very Good), 2.5, 2+, MCLA, kiitettävä, hyvin hyvä = 4
- C (Good), 2, 2-, CL, NSLA, HT, hyvä = 3
- D (Satisfactory), 1.5, 1+, 1, LUB, A, TT, hyvin tyydyttävä, tyydyttävä = 2
- E (Sufficient), 1-, välttävä = 1
- F (Fail), hylätty = 0.
Työkokemus
Palvelussuhteet (työ- tai virkasuhteet) luokitellaan pisteytyksen suorittamista varten kahteen työkokemusluokkaan alla esitetyllä tavalla.
I) Kokoaikaisesta tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan työstä eli tuomioistuinlain 18 luvun 2 §:ssä mainituista tehtävistä annetaan pisteitä seuraavasti:
- 72 kuukautta tai enemmän = 6,0 pistettä
- 60–71 kuukautta = 5,0 pistettä
- 48–59 kuukautta = 4,0 pistettä
- 36–47 kuukautta = 3,0 pistettä
- 24–35 kuukautta = 2,0 pistettä
- 12–23 kuukautta = 1,0 pistettä
- 0–11 kuukautta = 0,0 pistettä.
Tuomioistuinlain 18 luvun 2 §:ssä mainittuihin tehtäviin rinnastetaan esittelijän työ vakuutusoikeuden alaisissa muutoksenhakulautakunnissa sekä juristin työ tuomioistuimen hallinnossa ja asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa.
II) Muusta kokoaikaisesta juristin työstä annetaan pisteitä seuraavasti:
- 72 kuukautta tai enemmän = 3,0 pistettä
- 60–71 kuukautta = 2,5 pistettä
- 48–59 kuukautta = 2,0 pistettä
- 36–47 kuukautta = 1,5 pistettä
- 24–35 kuukautta = 1,0 pistettä
- 12–23 kuukautta = 0,5 pistettä
- 0–11 kuukautta = 0,0 pistettä.
Työkokemuksena otetaan huomioon oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen tai sitä vastaavan kelpoisuuden saavuttamisen jälkeinen työkokemus juristin työstä hakuajan päättymiseen asti. Työkokemukseen luetaan mukaan tuomioistuinharjoittelu ja tuomioistuinlain 18 luvun 2 §:n mukaisena kelpoisuusvaatimuksena oleva kolmen vuoden työkokemus. Työkokemusta laskettaessa kunkin palvelussuhteen kestona otetaan huomioon täydet kuukaudet. Vajaaksi jäävää kuukautta ei oteta huomioon. Palvelussuhteiden kestot lasketaan yhteen kummassakin työkokemusluokassa erikseen ja työkokemuksesta kertyvät pisteet annetaan työkokemusluokittain kyseiseen työkokemusluokkaan kuuluvien palvelussuhteiden yhteenlasketun keston mukaisesti. Vajaaksi jäävältä 12 kuukauden jaksolta ei anneta pisteitä. Kuitenkin se osa hakijan työkokemusluokkaan I kuuluvasta työkokemuksesta, joista ei kerry täyttä 12 kuukauden jaksoa, siirretään luokkaan II kuuluvaan työkokemukseen. Jos hakijalla on sekä luokkaan I että luokkaan II kuuluvia palvelussuhteita ja huomioon otettavan työkokemuksen enimmäiskesto ylittyy, otetaan huomioon ensisijaisesti luokkaan I kuuluvat palvelussuhteet.
Osa-aikaisen juristin työn kohdalla palvelussuhteen kestoksi katsotaan vastaavan kokoaikaisen palvelussuhteen kestosta osuus, joka vastaa osa-aikaisen palvelussuhteen työajan suhdetta vastaavan kokoaikaisen palvelussuhteen työaikaan. Jos hakija ei osoita osa-aikaisen palvelussuhteensa työajan suhdetta vastaavan kokoaikaisen palvelussuhteen työaikaan, hakijan osa-aikaista palvelussuhdetta ei oteta huomioon.
Muusta työstä kuin juristin työstä ei anneta pisteitä.
Muu pätevöityminen
Oikeustieteellisistä jatkotutkinnoista (OTT tai OTL) annetaan pisteitä seuraavasti:
- oikeustieteen tohtorin tutkinto = 1,0 pistettä
- oikeustieteen lisensiaatin tutkinto = 0,5 pistettä.
Sekä oikeustieteen tohtorin että oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle hakijalle annetaan 1,0 pistettä.
Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa (European University Institute, EUI) oikeustieteen alalla suoritettu tohtorin tutkinto tuottaa samat vaikutukset kuin Suomessa suoritettu oikeustieteen tohtorin tutkinto. Muu ulkomailla suoritettu tutkinto tuottaa samat vaikutukset kuin Suomessa suoritettu tutkinto, jos hakija osoittaa, että hakijan ulkomailla suorittama tutkinto on rinnastettu Suomessa oikeustieteen lisensiaatin tai oikeustieteen tohtorin tutkintoon.
Muusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta tai jatkotutkinnosta kuin oikeustieteellisestä tutkinnosta annetaan 0,5 pistettä. Pisteitä annetaan enintään yhdestä muusta tutkinnosta kuin oikeustieteellisestä tutkinnosta. Ulkomailla suoritettu tutkinto tuottaa samat vaikutukset kuin Suomessa suoritettu tutkinto, jos hakija osoittaa, että hakijan ulkomailla suorittama tutkinto on rinnastettu Suomessa ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon. Alemmasta korkeakoulututkinnosta tai LL.M- tai MBA-tutkinnosta ei anneta pisteitä.
Merkittävästä julkaisutoiminnasta annetaan 0,5 pistettä. Merkittävänä julkaisutoimintana pidetään oikeustieteellistä monografiaa ja toimitetussa oikeustieteellisessä julkaisussa julkaistua kirjoitusta, pois lukien kirja-arvostelut, muistokirjoitukset, opinnäytetyöt ja edellä mainittuihin rinnastettavat kirjoitukset.
Suomen ja ruotsin kielen erinomaisesta suullisesta ja kirjallisesta taidosta annetaan 0,5 pistettä. Hakijan on osoitettava kummankin kielen taito suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla.
Tuomarinkoulutuslautakunta antaa tuomioistuimille lausunnon suorittamastaan esivalinnasta. Tuomioistuimet tekevät nimitysesityksensä haastateltuaan hakijoita ja arvioituaan heidän soveltuvuuttaan asessorin tehtävään. Soveltuvuusarvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi hakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, osoitettuun asessorina toimimisen kannalta merkitykselliseen erityisosaamiseen, työtehtävissä aiemmin osoitettuun taitoon ja työkokemuksen monipuolisuuteen.