Kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet (uudet)

Huom! Käräjänotaarien valintakriteerit ovat uudistuneet. Alla olevia uusia valintakriteerejä sovelletaan valittaessa käräjänotaareja 1.1.2027 tai sen jälkeen alkaviin käräjänotaarin virkasuhteisiin. Jos etsit vanhoja valintakriteerejä, löydät ne täältä.

Tuomarinkoulutuslautakunta nimittää käräjänotaarin (tuomioistuinharjoittelijan) käräjäoikeuteen, hovioikeuteen ja hallinto-oikeuteen harjoittelujaksoa vastaavaksi määräajaksi.

Käräjänotaariksi voidaan tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 luvun 2 §:n mukaisesti nimittää oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut, jolla on lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet sekä soveltuvuus oikeudelliseen ratkaisutoimintaan.

Käräjänotaarin kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan, mitä tuomioistuinlain 10 luvun 9 §:ssä säädetään tuomarin kelpoisuusvaatimuksista. Kaksikielisessä käräjäoikeudessa voi kielellisten oikeuksien turvaamiseksi olla käräjänotaarin virkoja, joihin nimitettävillä on oltava tuomioistuinlain 10 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielitaito.

Tuomarinkoulutuslautakunta määrittää tuomioistuinharjoittelijoiden eli käräjänotaarien valintaan liittyvät valtakunnalliset, laissa olevia nimitysperusteita ja valintaperusteita täsmentävät valintakriteerit. Valinnassa noudatetaan pisteytysjärjestelmää. Hakijan opintomenestys, opintojen perusteella tai muutoin osoitettu oikeudellinen osaaminen ja työkokemus pisteytetään alla kuvattujen pisteytysperusteiden mukaisesti.

Opintomenestys

Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon arvosanojen keskiarvosta annetaan pisteitä seuraavasti:

2,50–5,00 = 2,5–5,0 pistettä
alle 2,50 = 0,0 pistettä.

Jos oikeusnotaarin tutkinnon arvosanojen keskiarvo on 2,50 tai enemmän, se pyöristetään yhden desimaalin tarkkuuteen ja siitä annetaan pyöristetyn keskiarvon mukainen pistemäärä. Jos keskiarvo on alle 2,50, siitä ei anneta pisteitä.

Arvosanojen keskiarvona käytetään oikeusnotaarin tutkinnon tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkittyä keskiarvoa. Jos tutkintotodistuksen antanut oppilaitos ei ole merkinnyt arvosanojen keskiarvoa tutkintotodistukselle tai sen liitteelle, se lasketaan painotettuna keskiarvona seuraavasti: Keskiarvon laskentaan otetaan mukaan kaikki oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvat tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkityt ylimmän kurssitason opintosuoritukset pois lukien opintojaksot, joiden suoritusta ei ole arvosteltu tai joiden suoritus on arvosteltu vain asteikolla hyväksytty tai hylätty. Painotettu keskiarvo lasketaan siten, että jokaisen huomioon otettavan opintosuorituksen arvosana kerrotaan sen omalla painokertoimella, tulot summataan ja summa jaetaan painokertoimien summalla. Arvosanan omana painokertoimena käytetään kyseisen opintosuorituksen tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkittyä opintopistemäärää tai sitä vastaavaa opintosuorituksen laajuutta kuvaavaa lukua, kuten opintoviikkomäärää.

Arvosanojen keskiarvon pisteyttämisessä käytetään arvosteluasteikon 0–5 mukaisia arvosanoja. Muut kuin arvosteluasteikon 0–5 mukaiset arvosanat muunnetaan asteikolle 0–5 alla kuvatulla tavalla.

Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkielman arvosanasta annetaan pisteitä seuraavasti:

Arvosteluasteikko 0–5:

5 = 5,0 pistettä
4 = 4,0 pistettä
3 = 2,0 pistettä
muut = 0,0 pistettä.

Arvosteluasteikko I–L:

L = 5,0 pistettä
E = 4,0 pistettä
M = 2,0 pistettä
muut = 0,0 pistettä.

Arvosteluasteikko 4–10:

10 = 5,0 pistettä
9 = 4,0 pistettä
8 = 2,0 pistettä
muut = 0,0 pistettä.

Muun kuin yllä mainitun arvosteluasteikon mukainen tutkielman arvosana muunnetaan arvosteluasteikolle 0–5 alla kuvatulla tavalla ja siitä annetaan muunnon jälkeen pisteitä arvosteluasteikon 0–5 mukaisesti.

Arvosanat muunnetaan arvosteluasteikolle 0–5 seuraavasti:

A (Excellent), 3+, 3, 3-, L, SCLA, ECLA, ET, erinomainen = 5
B (Very Good), 2.5, 2+, MCLA, kiitettävä, hyvin hyvä = 4
C (Good), 2, 2-, CL, NSLA, HT, hyvä = 3
D (Satisfactory), 1.5, 1+, 1, LUB, A, TT, hyvin tyydyttävä, tyydyttävä = 2
E (Sufficient), 1-, välttävä = 1
F (Fail), hylätty = 0.

Työkokemus

Kokoaikaisesta juristin työstä annetaan pisteitä seuraavasti:

36 kuukautta tai enemmän = 7,0 pistettä
30–35 kuukautta = 6,0 pistettä
24–29 kuukautta = 5,0 pistettä
18–23 kuukautta = 4,0 pistettä
12–17 kuukautta = 3,0 pistettä
6–11 kuukautta = 1,5 pistettä
alle 6 kuukautta = 0,0 pistettä.

Työkokemuksena otetaan huomioon oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen tai sitä vastaavan kelpoisuuden saavuttamisen jälkeinen työkokemus juristin työstä hakuajan päättymiseen asti. Huomioon ei kuitenkaan oteta työkokemusta, joka on kertynyt yli kymmenen vuotta ennen hakuajan päättymistä. Työkokemusta laskettaessa kunkin palvelussuhteen (työ- tai virkasuhteen) kestona otetaan huomioon täydet kuukaudet. Vajaaksi jäävää kuukautta ei oteta huomioon. Palvelussuhteiden kestot lasketaan yhteen ja työkokemuksesta kertyvät pisteet annetaan palvelussuhteiden yhteenlasketun keston mukaisesti. Vajaaksi jäävältä 6 kuukauden jaksolta ei anneta pisteitä.

Osa-aikaisen juristin työn kohdalla palvelussuhteen kestoksi katsotaan vastaavan kokoaikaisen palvelussuhteen kestosta osuus, joka vastaa osa-aikaisen palvelussuhteen työajan suhdetta vastaavan kokoaikaisen palvelussuhteen työaikaan. Jos hakija ei osoita osa-aikaisen palvelussuhteensa työajan suhdetta vastaavan kokoaikaisen palvelussuhteen työaikaan, hakijan osa-aikaista palvelussuhdetta ei oteta huomioon.

Muusta työstä kuin juristin työstä ei anneta pisteitä.

Opintojen perusteella tai muutoin osoitettu oikeudellinen osaaminen

Oikeustieteellisistä jatkotutkinnoista (OTT tai OTL) annetaan pisteitä seuraavasti:

oikeustieteen tohtorin tutkinto = 1,0 pistettä
oikeustieteen lisensiaatin tutkinto = 0,5 pistettä.

Sekä oikeustieteen tohtorin että oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle hakijalle annetaan 1,0 pistettä.

Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa (European University Institute, EUI) oikeustieteen alalla suoritettu tohtorin tutkinto tuottaa samat vaikutukset kuin Suomessa suoritettu oikeustieteen tohtorin tutkinto. Muu ulkomailla suoritettu tutkinto tuottaa samat vaikutukset kuin Suomessa suoritettu tutkinto, jos hakija osoittaa, että hakijan ulkomailla suorittama tutkinto on rinnastettu Suomessa oikeustieteen lisensiaatin tai oikeustieteen tohtorin tutkintoon.

Haastattelu

Hakija voidaan kutsua haastatteluun. Jos haastatteluun kutsuttu hakija ei saavu haastatteluun tai hänet hylätään haastattelun perusteella, häntä ei valita tuomioistuinharjoitteluun.

Haastattelusta ei anneta pisteitä.

Tasapistesäännöt

Kun useampi hakija päätyy samaan pistemäärään eikä heitä kaikkia voida valita, hakijat laitetaan järjestykseen

I) kyseisen hakukohteen etusijajärjestyksen
II) työkokemuksesta saadun pistemäärän
III) oikeustieteen maisterin tutkielman arvosanasta saadun pistemäärän
IV) oikeusnotaarin tutkinnon arvosanojen keskiarvon
V) arvonnan

perusteella.