Helsingin hallinto-oikeudessa käsittelyajat pidentyvät ja ruuhka kasvaa tulevina vuosina
Tuomioistuinlaitosta uhkaavat merkittävät määrärahaleikkaukset vuonna 2027. Jos tuomioistuinlaitoksen määrärahoja leikataan valtiontalouden suunnitelmien mukaisesti, Helsingin hallinto-oikeus on vaarassa menettää lähemmäs 10 prosenttia henkilöstöstään tilanteessa, jossa vireillä olevien asioiden määrä on voimakkaassa kasvussa (27 %) edellisvuoteen verrattuna. Hallinto-oikeuteen saapuvien asioiden määrä on kasvanut erityisesti ulkomaalaisasioissa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa.
”Määrärahaleikkausten uhka osuu pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen. Asiamäärät ovat merkittävässä kasvussa, ja kesäkuussa voimaan tulevat turvapaikka-asioiden tiukat lakimääräiset käsittelyajat sitovat hallinto-oikeuden resursseja aikaisempaa enemmän näihin asioihin”, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Ann-Mari Pitkäranta toteaa.
Koko tuomioistuinlaitoksen rahoitus on pienentymässä merkittävästi vuodesta 2027 lähtien. Määräaikaisen rahoituksen päättymisen ja toimintamenosäästöjen yhteismäärä on noin 19 miljoonaa euroa, mikä henkilöstömenoiksi muunnettuna tarkoittaa 270 henkilötyövuotta. Tämä vastaa kolmen keskikokoisen tuomioistuimen koko henkilöstöä.
Tuomioistuinlaitoksen menojen rakenteen takia säästöt joudutaan kohdistamaan henkilöstöön. Vähennykset johtavat väistämättä siihen, että tuomioistuinten käsittelyajat pidentyvät merkittävästi.
”Kaikki tuomioistuimeen tulevat asiat ratkaistaan resursseista riippumatta, mutta käsittelyajat voivat venyä kohtuuttoman pitkiksi. Päätösten odottaminen on äärimmäisen kuormittavaa valittajille ja muille asianosaisille. Pitkillä käsittelyajoilla voi olla myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Esimerkiksi hankkeet, joilla voisi olla työllistäviä vaikutuksia, voivat venyä tai jäädä kokonaan toteutumatta, jos joudutaan odottamaan vuosien valitusprosessien päättymistä”, ylituomari Pitkäranta sanoo.
Parhaillaan on valmisteilla merkittäviä lainmuutoksia, joilla voi olla tuomioistuimien toimintaa sujuvoittava vaikutus. Näiden muutosten voimaantulo ja käytännön vaikutukset realisoituvat kuitenkin todennäköisesti aikaisintaan vuosina 2029–2030. Suunnitellut määrärahaleikkaukset johtavat siihen, että tuomioistuimen ruuhkat ehtivät kasvaa kestämättömiksi ennen uudistusten toteuttamista.
Tuomioistuimien osuus valtion menoista on niin pieni (alle 0,5 prosenttia), että riittävien resurssien turvaaminen ei ole mahdotonta kireästä taloustilanteesta huolimatta.
Lisätietoja:
Ylituomari Ann-Mari Pitkäranta p. 050 565 8987, etunimi.sukunimi@oikeus.fi