Valitukset tahdosta riippumattomasta lääkehoidosta mielenterveysasioissa käsiteltäviksi hallinto-oikeuteen
Huhtikuun 2024 alusta tuli voimaan mielenterveyslain muutos, jonka mukaan tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevan potilaan psyykkisen sairauden lääkehoitoon vaaditaan hallintopäätös, jos hoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Hallintopäätös täytyy lain mukaan antaa, jos potilas vastustaa lääkehoitoa, hänen tahdostaan ei saada selvyyttä tai potilas pyytää päätöstä.
Potilaalla on mahdollisuus hakea muutosta kyseiseen päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuasia on käsiteltävä tuomioistuimessa kiireellisenä. Riittävän lääketieteellisen asiantuntemuksen varmistamiseksi hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu myös asiantuntijajäsen.
Lainmuutoksen tavoitteena on parantaa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa, tarkkailussa tai tutkimuksessa olevan potilaan oikeusturvaa tilanteissa, joissa potilaan psyykkisen sairauden lääkehoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tahdosta riippumattoman lääkityksen oikeussuojakeinot psykiatrisessa sairaalahoidossa eivät ennen lainmuutosta olleet kaikilta osin asianmukaiset ja riittävät.
Lainmuutoksella viimeisteltiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) vuonna 2012 antaman tuomion X v. Suomi täytäntöönpano. EIT totesi, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaista oikeutta yksityiselämään oli loukattu, kun potilaan tahdon vastaisesti annettu lääkitys perustui lääkärin päätökseen, josta ei voi valittaa eikä EIT:n mukaan sen asianmukaisuutta voi muutenkaan saattaa tutkittavaksi.
Lakimuutoksen voimaantulon eli 1.4.2024 jälkeen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tullut vireille yhdeksän (9) tahdosta riippumatonta lääkehoitoa mielenterveysasiassa koskevaa valitusasiaa. Hallinto-oikeus on tähän mennessä ratkaissut kuusi (6) valitusta.