HelHO:2026:7

Kysymys rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä ottaen huomioon rahankeräyslain rajoitussäännös merkkipäivämuistamisista.

LÄNSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 16.9.2025 nro 1036 5676

– – –

SYYTTÄJÄN RANGAISTUSVAATIMUS

1. Rahankeräysrikos

5530/R/384/24

Rikoslaki 17 luku 16c §

5.1.2024 Lohja

A on järjestänyt rahankeräyksen rahankeräyslain (863/2019) 4 §:n 1 momentin vastaisesti ilman rahankeräyslupaa tai tekemättä pienkeräyksestä ilmoitusta poliisilaitokselle.

A on tehnyt Facebookissa julkaisun, jossa hän on pyytänyt rahallista tukea B Ry:lle ja samalla ilmoittanut B Ry:n tilinumeron, johon lahjoitukset voi tehdä. Julkaisun johdosta B Ry:n tilille on tullut lahjoituksia muutamien kymmenien eurojen arvosta.

– – –

RATKAISUN PERUSTELUT

Syyksilukeminen

Vastaaja on syyllistynyt lievään rahankeräysrikokseen.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että A on tehnyt Facebookissa julkaisun, jossa hän on pyytänyt tukea B Ry:lle. Vastaaja on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen, koska ei ole itse hyötynyt rahankeräyksestä. Lisäksi vastaaja on katsonut teon edellyttävän tahallisuutta. Asiassa on siten ratkaistavana, täyttääkö A:n toiminta rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön.

Näyttö, näytön arviointi ja johtopäätökset

Rikoslain 17 luvun 16 c §:n 1 kohdan mukaan se, joka tahallaan toimeenpanee rahankeräyksen ilman rahankeräyslaissa tarkoitettua lupaa taikka lain 5 §:n 2 tai 3 momentin vastaisesti, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rahankeräysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos rahankeräysrikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on saman luvun 16 d §:n nojalla tuomittava lievästä rahankeräysrikoksesta sakkoon.

Syyksilukeminen perustuu syyttäjän esittämään kirjalliseen näyttöön. Näyttöä tukee vastaajan kertomus, jonka mukaan Facebook-julkaisun tekeminen oli hänen oma ideansa.

Syyttäjä on esittänyt kirjallisena todisteena A:n Facebook-julkaisun, käännöksen päivityksestä, pankkitiedustelun ja tutkintailmoituksen. Asiassa on näytetty toteen, että A on tehnyt Facebookissa julkaisun, jossa hän on pyytänyt rahallista tukea B Ry:lle ja samalla ilmoittanut B Ry:n tilinumeron, johon lahjoitukset voi tehdä. A:lla ei ole ollut rahankeräyslupaa eikä hän ole tehnyt ilmoitusta pienkeräyksestä.

Yllä lausutuilla perusteilla A:n menettely täyttää rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön. Sillä, että vastaaja ei itse ole hyötynyt rahankeräyksestä ei ole tunnusmerkistön täyttymisen kanssa merkitystä.

Käräjäoikeus toteaa, ettei sillä seikalla ole asiassa merkitystä, että A on ilmoituksessa todennut, että kyseessä ei ole rahankeräys. A:n maininta siitä, ettei olisi kysymys rahankeräyksestä, osoittaa, että A on ainakin miettinyt kyseistä seikkaa. Jos asia oli vastaajalle epäselvä, hän olisi tarvittaessa voinut tiedustella asiasta viranomaisilta. Käräjäoikeus toteaa vielä, että rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä teon tahallisuutta.

Rahankeräyksen on toimeenpannut A, ei B Ry. Julkaisun johdosta B Ry:n tilille on tullut lahjoituksia muutamien kymmenien eurojen arvosta. Mikään asiassa esitetty ei viittaa siihen, että A olisi tavoitellut henkilökohtaista hyötyä. Nämä seikat huomioon ottaen A rahankeräysrikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Näin ollen A on syyllistynyt lievään rahankeräysrikokseen. Vastaajan syyllisyydestä ei ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

– – –

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjänotaari Ilona Rauhanen.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 18.8.2026 nro 1060 0253

– – –

Asian käsittely hovioikeudessa

A:lle on myönnetty 13.4.2026 jatkokäsittelylupa.

Valitus

A on vaatinut, että syyte hylätään. A ei ollut toiminut tahallisesti. Lievä rahankeräysrikos oli rangaistava vain tahallisena. Joka tapauksessa A oli rangaistusvastuusta vapaa tunnusmerkistöerehdyksen perusteella. A ei ollut hyötynyt keräyksestä, vaan lahjoitukset oli saanut B ry. Suomalaiset olivat tottuneet siihen, että merkkipäivänä voidaan pyytää lahjoittamaan rahaa yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Vastaus

Hovioikeus on vastauspyynnössä kehottanut syyttäjää lausumaan myös siitä, onko rahankeräyslain 1 §:n 3 momentin 3 kohdan rajoitussäännöksellä merkitystä valituksenalaista asiaa arvioitaessa.

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. A oli toiminut tahallisesti, eikä lievän rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttänyt hyötymistarkoitusta. Käsillä ei ollut tunnusmerkistöerehdys.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

– – –

Syytteessä kuvattu A:n menettely

Käännöksen mukaan A:n Facebook-päivityksessä 5.1.2024 on kirjoitettu muun muassa seuraavaa:

”Kiitos, ystäväni, onnitteluista. Nyt on jälleen kerran meidän syntymäpäivämme – – – kanssa – – – Moni tietää minun – – – ryhmäni ja B ry -järjestön, joka pysyvästi tukee tämän ryhmän toimintaa. En julkaise mitään keräystä)), mutta jos tekin olette sitä mieltä, että ryhmälle on tarvetta ja se on tärkeä, sitten voitte tukea sen toimintaa millä summalla tahansa siirtämällä sen B ry -kansalaisjärjestön tilille. Ja ei, minä en laita näitä rahoja taskuuni))) eikä minulla ole pääsyä tälle tilille)), mutta tästä tulisi hyvää tukea ja kannustusta meille, huomioon ottaen miten paljon ilmaista työtä me teemme, kun autamme. Ja ei, minä en ole keräämässä rahaa itselleni lahjaan tai tämän päivän sähkölaskun maksuun)). Tämä maininta on niille, jotka tykkäävät minusta todella paljon ja jotka eivät pysty ohittamaan minua ilman sylkäisyä. Olen vaan päättänyt, että minun syntymäpäiväni on hyvä syy kiittää omaa ryhmääni, moderaattoreita, osallistujia sekä B ry:tä))”

Lisäksi päivityksessä on B ry:n pankkitilin numero lahjoitusten tekemistä varten.

Oikeusohjeista

Rahankeräysrikoksia koskevia rangaistussäännöksiä on selostettu käräjäoikeuden tuomion sivuilla 2–3.

Aiemman rahankeräyslain (590/1980) 3 §:n 3 momentin mukaan rahankeräyslupaa ei tarvita tavanomaiseen yksityisen henkilön merkkipäivään liittyvään rahankeräykseen. Esitöiden mukaan tavanomaisen yksityisen henkilön merkkipäivään liittyvän rahakeräyksen perinteisesti katsottiin olevan lupasäännösten ulkopuolella (HE 27/1980 vp s. 4). Tällainen rahankeräys sinänsä kuului rahankeräyslain soveltamisalaan, mutta rahankeräyslupaa ei tarvittu (HE 27/1980 vp s. 4 ja HE 102/2005 vp s. 24–25).

Edellä sanotun lain korvanneen ja voimassa olevaa lakia edeltäneen rahankeräyslain (255/2006) 2 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan lain soveltamisalaan eivät kuulu yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja -haastattelujen sekä kuolinilmoitusten ja muistokirjoitusten yhteydessä esitetyt muistamispyynnöt. Vastaava säännös on voimassa olevan rahankeräyslain 1 §:n 3 momentin 3 kohdassa.

Vuoden 2006 rahankeräyslain 2 §:n 2 momentin 5 kohtaa koskevien esitöiden mukaan lain soveltamisalaan eivät kuulu yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja -haastattelujen sekä kuolinilmoitusten ja muistokirjoitusten yhteydessä esitetyt muistamispyynnöt. Sallittua olisi esimerkiksi kuolinilmoituksen yhteydessä julkaista tilinumero, johon mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan. Tällä täsmennyksellä suuri osa epäselvyyksiä aiheuttaneista tilanteista poistuisi. Esimerkiksi kertaluonteiset vetoamiset rahan lahjoittamiseksi kukkalähetysten sijaan eivät kuuluisi rahankeräyslain soveltamisalaan. (HE 102/2005 s. 26.)

Voimassa olevan rahankeräyslain esitöissä on toistettu edellä lausuttu kuolinilmoituksen yhteydessä julkaistavasta tilinumerosta ja kertaluonteisesta vetoamisesta. Sen lisäksi esitöiden mukaan merkkipäivähaastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi lehti-, televisio- tai radiohaastattelun muodossa henkilön merkkipäivän johdosta. Haastattelun yhteydessä on mahdollista esittää pyyntö merkkipäivän muistamiseksi osoitetun lahjan antamisesta rahalahjoituksen muodossa haastattelun yhteydessä yksilöidylle tilille. (HE 214/2018 vp s. 80.)

Hovioikeuden arvio

A on riidattomasti syytteessä kuvatulla tavalla julkaissut Facebook-kirjoituksen, jossa hän on pyytänyt rahallista tukea B ry:lle ja ilmoittanut sen pankkitilinumeron.

Asiassa on arvioitava, onko A rikoslain 17 luvun 16 c §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla järjestänyt rahankeräyksen rahankeräyslain 4 §:n 1 momentin vastaisesti ilman rahankeräyslupaa tai tekemättä pienkeräyksestä ilmoitusta.

Edeltä ilmenevin tavoin rahankeräyslain 1 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaan lain soveltamisalaan eivät kuulu yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja -haastattelujen yhteydessä esitetyt muistamispyynnöt. Jos sanottu rajoitussäännös soveltuu A:n menettelyyn, syyte rahankeräysrikoksesta on hylättävä.

Hovioikeus toteaa, että vuoden 1980 rahankeräyslaissa yksityishenkilön merkkipäivään liittyvä poikkeussäännös oli määritelty suhteellisen avoimesti. Verrattuna sanottuun lakiin vuoden 2006 rahankeräyslaissa yksityishenkilön merkkipäivästä säädetyn osalta selvä ero on siinä, että sanotussa laissa edeltä ilmenevin tavoin merkkipäivät eivät 2 §:n 2 momentin 5 kohdassa säädetyin tavoin kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan.

Hovioikeus toteaa, ettei vuoden 2006 rahankeräyslain esitöistä ilmene, oliko lainsäädäntöä tarkoitus muuttaa myös merkkipäiviä koskevan poikkeuksen sisällön suhteen. Säännönmukaisesti jos lainsäädäntöä muutetaan, uuden lain esitöissä tämä mainitaan ja usein myös kuvataan, millä tavoin sääntely muuttuu. Tällaisen maininnan puuttuminen antaa aiheen olettaa, että muutosta ei ole ollut tarkoitus tehdä. Tätä tulkintaa puoltaa myös vuoden 2006 rahankeräyslain esitöissä oleva maininta täsmennyksestä epäselvyyksien poistamiseksi. Samaan suuntaan viittaa myös lausuma siitä, etteivät kertaluonteiset vetoamiset rahan lahjoittamiseksi kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan.

Hovioikeus katsoo, että ottaen huomioon esityölausumat kertaluonteisesta vetoamisesta rahankeräyslain 1 §:n 3 momentin 3 kohdassa mainitut merkkipäiväkutsut ja -haastattelut voidaan ymmärtää kuvaavan sitä, missä yhteydessä vetoaminen rahalahjoituksiin usein tapahtuu. Hovioikeus ei näe perusteita sille, että muissa tapauksissa, kuten käsillä olevassa tapauksessa sosiaalisen median julkaisussa, vetoaminen rahalahjoituksiin merkkipäivänä kuuluisikin rahankeräyslain soveltamisalaan. Kielellisesti kutsu voidaan myös ymmärtää paitsi pyynnöksi tavata tai osallistua johonkin tilaisuuteen, myös esimerkiksi osallistumisena johonkin toimintaan kuten yhdistyksen tukemiseen.

Edeltä ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, että A:n menettely jää voimassa olevan rahankeräyslain 1 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla sanotun lain soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen A:n menettely ei voi tulla rangaistavaksi rikoslain 17 luvun 16 c §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna rahankeräysrikoksena. Tällöin A:n syyksi ei voida myöskään lukea mainitun luvun 16 d §:n nojalla lievää rahankeräysrikosta. Näin ollen syyte on hylättävä.

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty

1. Lievä rahankeräysrikos

5.1.2024

Rikoslaki 17 luku 16d §

Rangaistusseuraamukset

A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta.

– – –

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Jaakko Rautio ja Maria Ahlström sekä asessori Erkko Meri.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuus

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 19.10.2026.