Hovioikeus katsoi tekoaikaan alaikäisen vastaajan syyllistyneen tapon yritykseen ns. pedofiilinmetsästykseen liittyvässä tapauksessa
Helsingin hovioikeus on 24.9.2025 antamallaan tuomiolla muuttanut Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden 17.1.2025 antamaa tuomiota, jolla käräjäoikeus oli muun ohella tuominnut alaikäisen vastaajan nuorena henkilönä tehdyistä törkeästä pahoinpitelystä ja lievästä vahingonteosta sekä aikaisemmassa tuomiossa tuomitusta, täytäntöönpantavaksi määrätystä rangaistuksen osasta 2 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus oli katsonut tuomiossaan, että vastaaja oli lyönyt asianomistajaa pitkäteräisellä veitsellä eikä haava ollut aiheutunut yksin asianosaisten liike-energiasta ja teräaseen osumisesta asianomistajaan. Vastaajan ei voitu katsoa pitäneen asianomistajan kuolemaa todennäköisempänä kuin seurauksen syntymättä jäämistä, joten vastaajalta puuttui surmaamista koskeva tahallisuus. Vastaaja oli kuitenkin tarkoittanut kohdistaa asianomistajaan ruumiillista väkivaltaa. Tekoa oli pidettävä törkeänä, koska pahoinpitely oli kohdistunut tuntemattomaan ihmiseen pedofiilinmetsästykseen liittyvän motiivin perusteella täysin yllättäen tämän omassa kodissa, teko oli ollut suunnitelmallinen ja vastaaja oli varustautunut tekoon teräaseella ja miesylivoimalla.
Hovioikeus katsoi samoin kuin käräjäoikeus, ettei voitu pitää uskottavana, että veitsi olisi osunut vahingossa asianomistajaan. Vaikka vastaaja oli saattanut aluksi pitää veistä hallussaan pelottelutarkoituksessa, hän ei ollut kuitenkaan luopunut veitsestä yhteenoton alkaessa eikä sen aikana. Myös sen, että pistohaavoja oli ollut kaksi, voitiin katsoa puhuvan sitä vastaan, ettei vastaaja ollut aiheuttanut vammoja tahallisesti. Asiassa esitetty näyttö osoitti, että vastaaja oli tarkoittanut kohdistaa asianomistajaan väkivaltaa tai että hän oli vähintään ollut valmis käyttämään sitä. Asiassa ei voitu kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että veitsi oli otettu mukaan uhkailutarkoituksessa, ja että hakkaaminen oli ollut tarkoitus suorittaa ilman teräasetta. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että vastaajan oli täytynyt ymmärtää, että keskivartaloon kohdistuneesta lyönnistä voi varsin todennäköisesti seurata asianomistajan kuolema ja katsoi vastaajan syyllistyneen siten tapon yritykseen nuorena henkilönä. Hovioikeus korotti vastaajalle tuomittua rangaistusta ja tuomitsi tämän yhteiseen 3 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen edellä mainituista teoista.
Kyseessä oli äänestysratkaisu. Eri mieltä oleva jäsen katsoi, että vastaaja oli vakaasti harkiten yrittänyt aiheuttaa asianomistajan kuoleman ja katsoi, että hänet tuli tuomita nuorena henkilönä tehdystä murhan yrityksestä yhteiseen 6 vuoden vankeusrangaistukseen. Vastaaja oli varustautunut ja uhannut teräaseella sekä lyönyt sillä uhria keskivartalon alueelle, jossa oli elintärkeitä elimiä, etsinyt uhria etukäteen, harhauttanut viestinnällään, järjestänyt kaverinsa ylivoimaksi paikalle ja ohjannut heitä. Lisäksi vastaajan internet- hakuhistoria viittasi henkirikoksen tekemiseen. Tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä ottaen huomioon suunnitelmallisuuden ja teräaseen käyttämisen lisäksi myös ne seikat, että teko oli kohdistunut tuntemattomaan henkilöön, tapahtunut asianomistajan kotona ja kotirauhan suojaamassa paikassa sekä ollut asianomistajan kannalta täysin yllätyksellinen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Ari Kyllönen, Linda Jussilainen ja asessori Julia Heino. Äänestys.
Tuomio (24.9.2025, dnro R 16/2025/799) on tilattavissa hovioikeuden kirjaamosta puh. 029 56 40789, sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi.
Hovioikeuden tuomio on asianomistajan henkilöllisyyttä lukuun ottamatta julkinen.
Lisätietoja antaa asessori Julia Heino sähköpostitse etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi tai puhelimitse 029 56 40664.
Julkaisuvapaa klo 10.00.