Ehdotetut määrärahaleikkaukset vaarantavat oikeusvaltion ydintoiminnon

Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö on jul­kais­sut eh­do­tuk­sen­sa jul­ki­sen ta­lou­den suun­ni­tel­mas­ta vuo­sil­le 2027–2030. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön ke­hy­seh­do­tus muo­dos­taa poh­jan huh­ti­kuun lo­pus­sa pi­det­tä­vään ke­hys­rii­heen, jos­sa hal­li­tus so­pii jul­ki­sen ta­lou­den suun­ni­tel­mas­ta.

Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukainen tuomioistuinten rahoitus vuodelle 2027 on noin 19 miljoonaa euroa aiempaa pienempi. Tämä vastaa tuomioistuinlaitoksessa noin 270 henkilötyövuotta. Toteutuessaan tuomioistuimien rahoitukseen kohdistuvat toimintamenosäästöt olisivat vuonna 2027 jo 10,77 miljoonaa euroa. Vastaavien leikkausten määrä oli vuonna 2025 hieman alle kaksi miljoonaa euroa ja vuonna 2026 melkein yhdeksän miljoonaa. Lisäksi tuomioistuimille myönnetty määräaikainen lisärahoitus päättyy vuoden 2026 lopussa ja tämä pienentää rahoitusta 7,9 miljoonalla eurolla.

Taustalla pitkäaikainen aliresursointi

Tuomioistuimien ja muun oikeudenhoidon pitkäaikainen aliresursointi on tunnistettu ja kuvattu vuonna 2022 valmistuneessa oikeudenhoidon selonteossa. Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan 20.6.2023 on kirjattu riittävän rahoituksen turvaaminen oikeudenhoidolle. Rahoitus onkin lähtenyt kehittymään myönteisesti, mutta edellä kuvatut leikkaukset kääntävät rahoituksen kriittiseen laskuun. Vuosiin 2025 ja 2026 kohdistetut toimintamenosäästöt on pystytty tuomioistuinlaitoksessa kattamaan ns. siirtyvien määrärahojen osuudesta ja kertaluonteisilla siirroilla. Vuonna 2027 henkilöstövähennysten välttäminen ei enää ole kuitenkaan mahdollista.

Tuomioistuinlaitoksen yhteiskunnallinen merkitys ja osuus valtion menoista

Suomi on oikeusvaltio, jonka peruspilareihin kuuluvat lakeja säätävä eduskunta, toimeenpanovaltaa käyttävä hallitus ja muut viranomaiset sekä tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että jokainen näistä kolmesta pilarista on toimintakykyinen.

Tuomioistuinlaitoksen osuus valtion menoista on vain vajaa puoli prosenttia. Kysymys on siis valtiontalouden näkökulmasta pienestä menoerästä suhteessa tuomioistuimien toiminnan yhteiskunnalliseen merkitykseen.

”On ilmeistä, että valtiontalouden pitkään jatkunut alijäämäisyys edellyttää toimia, joilla kehitys saadaan käännettyä kestävälle uralle. Kireässä taloustilanteessa on erityisen tärkeää, että julkiset varat suunnataan välttämättömiin ja yhteiskunnan kannalta keskeisiin tehtäviin. Tuomioistuinten toiminnan lamautumisella olisi tuhoisa vaikutus koko yhteiskuntaan. Tuomioistuimista säästämällä voidaan siis saavuttaa vain vähän, mutta menettää paljon.

Tuomioistuinlaitoksen toimintamenoihin kohdistuvat säästöt aiheuttavat toteutuessaan väistämättä käsittelyaikojen aiempaakin pidempää viivettä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että investointihankkeisiin liittyvät asiat seisovat tuomioistuimissa ja rikosasioiden osapuolet odottavat juttujen ratkaisua epäinhimillisen pitkään. Yhteiskunnallinen luottamus, talouskasvu ja sisäinen turvallisuus edellyttävät riittäviä resursseja tuomioistuimiin”, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula sanoo.

Lisätietoja : ylijohtaja Pasi Kumpula, puh. 029 565 0516, etu­ni­mi.su­ku­ni­mi@oi­keus.fi