Käräjäoikeus käsittelee rikos-, riita- ja hakemusasioita ensimmäisen asteen tuomioistuimena.
Alla löydät lisätietoja osasta käräjäoikeuden käsittelemistä asioista sekä tietoa asioissa käytettävistä lomakkeista.
Adoptio eli lapseksiottaminen vahvistetaan aina käräjäoikeudessa. Toimivaltainen käräjäoikeus määräytyy hakijan kotikunnan mukaan.
Asiakirjan kadotessa tai tullessa turmeltuneeksi, voit hakea asiakirjan kuolettamista käräjäoikeudessa.
Voit tilata asiakirjoja Keski-Suomen käräjäoikeuden arkistosta sähköisesti, postitse tai voit tulla lukemaan asiakirjoja käräjäoikeuden tiloihin.
Avierolla tarkoitetaan sekä avioliiton että rekisteröidn parisuhteen päättämistä. Voit tehdä avioerohakemuksen OmaTuomioistuin-asiointipalvelusa jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudelle. Jos et voi käyttää OmaTuomioistuin-palvelua, voit tehdä hakemuksen kirjallisesti lomaketta hyödyntäen.
Jos olet tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun, voit valittaa asiasta hovioikeuteen. Keski-Suomen käräjäoikeuden valitusasiat käsittelee Vaasan hovioikeus. Vaasan hovioikeus toimittaa suullisia käsittelyjä Keski-Suomen käräjäoikeuden istuntosaleissa.
Jos olet tyytymätön viranomaispäätökseen, voit valittaa asiasta hallonto-oikeuteen. Keski-Suomen alueen viranomaisvalitusasiat käsittelee Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Hämeenlinnan hallinto-oikeus toimittaa suullisia käsittelyjä Keski-Suomen käräjäoikeuden istuntosaleissa.
Velallisen (luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö) ollessa kykenemätön maksamaan velkojaan muuten kuin tilapäisesti, voi käräjäoikeus asettaa velallisen konkurssiin.
Kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi käräjäoikeuden päätöksestä hakemuksella. Hakemus tehdään käräjäoikeuteen, jonka toimivalta-alueella kadonneella henkilöllä on ollut viimeksi kotikunta.
Lapsiasioiden sovittelussa voidaan sovitella lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita.
Sovittelun tarkoitus
Sovittelun tarkoitus on saada vanhempien välinen keskusteluyhteys avatuksi ja kiinnittää huomio lapsen tilanteeseen sekä vanhempien yhteistoimintaan. Sovittelussa vanhemmilla on mahdollisuus saada asia sovituksi kokonaan tai ainakin joiltain osin lapsen edun mukaisella kestävällä ratkaisulla, joka toimii lapsen ja vanhempien arjessa ja jonka noudattamiseen vanhemmat voivat sitoutua.
Sovitteluun osallistuvat henkilöt
Sovittelijana toimii Keski-Suomen käräjäoikeudessa lapsiasioita käsittelevä käräjätuomari ja asiantuntija-avustajana toimii Jyväskylän perheneuvolan psykologi tai lapsi- ja perheasioihin perehtynyt sosiaalityöntekijä. Kummankin vanhemman tulee olla sovitteluistunnossa läsnä, ja vanhemmalla on mahdollisuus käyttää lakimiesavustajaa, joskin sovitteluun voi hyvin osallistua myös ilman avustajaa.
Lapsen toivomusten selvittäminen sovittelussa käsiteltävistä asioista
Vanhemman on ennen sovittelua keskusteltava lapsen kanssa tämän toivomuksista ja tarpeista hänen tulevaisuutensa järjestämisessä ottaen huomioon lapsen ikä ja kehitysaste.
Sovittelun kustannukset
Vanhemmat vastaavat itse omista kustannuksistaan. Käräjäoikeus perii sovittelusta käsittelymaksun (vuonna 2022 270 euroa, jos sovittelu aloitetaan tai 100 euroa, jos sovittelua ei aloiteta). Käyttäessään avustajaa vanhemmat vastaavat vain oman avustajansa kustannuksista. Sovitteluun voi saada julkista oikeusapua, jos sen edellytykset täyttyvät.
Sovitteluun pääseminen
Sovittelu on mahdollista, mikäli molemmat vanhemmat sitä haluavat. Toinen vanhempi tai vanhemmat yhdessä voivat vapaamuotoisella kirjallisella pyynnöllä pyytää asian käsittelemistä sovittelussa. Pyynnössä on tarpeellista lyhyesti kertoa henkilötietojen lisäksi lapsen tilanne, vanhempien näkemykset ja erimielisyys. Mikäli asia on jo käräjäoikeuden käsittelyssä, sovittelupyyntö voi olla vapaamuotoisempi. Käräjäoikeus harkitsee sopiiko asia sovitteluun.
Sovinto
Sovinnon löydyttyä, käräjäoikeus vahvistaa sen vanhempia sitovaksi.
Jos sovintoa ei synny, käräjäoikeudessa vireillä ollut asia palautuu oikeudenkäyntiin. Mikäli asia ei ole ollut vireillä, vanhemmat voivat halutessaan saattaa sen käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Koska sovittelu on luottamuksellista ja sovittelijalla sekä asiantuntija-avustajalla on salassapitovelvollisuus, eivät he osallistu asian jatkokäsittelyyn.
Vanhempien erotessa tulee heidän sopia alaikäisen lapsen huollosta, tapaamisesta ja elatuksesta.
Lähestymiskieltoa voi hakea kuka tahansa, joka kokee vakavaa häirintää tai rikoksen uhkaa toisen henkilön taholta.
Keski-Suomen toimialueen maaoikeusasiat eli kiinteistötoimituksiin liittyvät riidat ja valitukset käsitellään Pohjois-Savon käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeudelta voi hakea moittimattomuustodistusta päätöksiin tai asiakirjoihin, joita vastaan voidaan nostaa moitekanne. Moittimattomuustodistusta haetaan aina siltä käräjäoikeudelta, jossa moitekannekin nostettaisiin.
Kuolinpesän osakkaat hallinnoivat kuolinpesän omaisuutta yhdessä. Hakemuksesta käräjäoikeus voi kuitenkin määrätä kuolinpesälle pesänselvittäjän.
Keski-Suomen käräjäoikeus ehdottaa riita-asioissa käsittelyksi tuomioistuinsovittelua. Sovittelulla on monia etuja verrattuna oikeudenkäyntiin. Sovitteluistuntoon pääsee yleensä selvästi nopeammin kuin oikeudenkäynnin pääkäsittelyyn. Sovittelu on osapuolille halvempi ja joustavampi menettely kuin täysimittainen oikeudenkäynti. Jos sovittelussa päästään sovintoon, muutoksenhakuvaihe jää pois. Sovinnot perustuvat usein osapuolten tarpeisiin ja intresseihin, jotka kohdistuvat nimenomaan tulevaisuuteen, kun taas oikeudenkäynnissä ratkaistaan, mitä menneisyydessä on tapahtunut.
Tärkeintä sovittelussa on kuitenkin se, että menettely perustuu osapuolten itsemääräämisoikeuteen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osapuolet itse saavat vaikuttaa sovittelun kulkuun ja että osapuolet itse päättävät mahdollisen sovinnon ehdot. Olennainen merkitys on myös sillä, että osapuolet tulevat sovittelussa kuunnelluksi ja ymmärretyksi ja että osapuolet ymmärtävät hieman paremmin toistensa näkökulmia.
Käräjäoikeudessa voidaan sovitella kaikenlaisia riita-asioita, kuten:
- kiinteistöriitoja
- työsuhderiitoja
- vahingonkorvauksia
- naapuririitoja
- perintö- ja ositusriitoja
- huoneenvuokrariitoja ym.
Sovittelua voi pyytää riita-asiassa vapaamuotoisesti. Sovittelun aloittaminen edellyttää, että riidan kaikki osapuolet suostuvat siihen. Sovittelijana toimii sovittelukoulutuksen käynyt käräjätuomari. Jos käsittely jatkuu oikeudenkäynnissä, tuomarina toimii eri henkilö kuin sovittelija. Sovittelija ei kerro mitään sovittelun sisällöstä kenellekään eli menettely on luottamuksellista.
Tilastojen ja kokemusten mukaan sovitteluista 70-80 % päätyy sovintoon. Lisäksi sovinnon mahdollisuudet jatkossa lisääntyvät, koska osapuolet ovat monesti jo saaneet rakentavan keskusteluyhteyden. Sovittelussa olleet riidat päätyvät hyvin harvoin tuomarin ratkaistavaksi. Sovittelu ei hidasta asian käsittelyä oikeudenkäynnissä, vaan – jos sovintoa ei synny – asia palaa ns. normaalille paikalleen odottamaan oikeudenkäyntiä.
Keski-Suomen toimialueen sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa
Summaarisella riita-asialla tarkoitetaan riidatonta asiaa, jonka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tällaisia asioita on mm. häädöt, sähkö- ja puhelinlaskut, vuokrasaatavat ja kuluttajaluotot.
Keski-Suomen toimialueen summaariset riita-asiat käsittelee Pohjanmaan käräjäoikeus. Asian käsittely voi kuitenkin siirtyä Keski-Suomen käräjäoikeuteen, mikäli vastaaja riitauttaa asian.
Ulosottovalituksella haetaan muutosta ulosottomiehen menettelyyn.
Yrityssaneeraus on velallisen yritystoiminnan jatkamiseksi ja velkajärjestelyn aikaansaamiseksi luotu menettely.
Keski-Suomen toimialueen ulosottovalitukset ja yrityssaneeraukset käsitellään Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus voi vahvistaa yksityishenkilön velkajärjestelyssä henkilölle maksuohjelman, joka määrää kuinka hänen tulee maksaa velkojaan seuraavien vuosien aikana.