THO:2026:4

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A oli toiminimen B omistajana asetettu konkurssiin sellaisten verosaatavien perusteella, joiden täytäntöönpano oli A:n oikaisuvaatimuksen käsittelyn ajaksi keskeytetty rajoitetusti siten, että omaisuuden ulosmittaus oli sallittu, mutta sen myyminen oli kielletty. Verohallinnon saatava ei ollut lainvoimaisen tuomion tavoin täytäntöönpanokelpoinen tai muutoin konkurssilaissa tarkoitetulla tavalla selvä. Hovioikeus hylkäsi konkurssihakemuksen.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 16.7.2026

Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa

Käräjäoikeus on todennut, että Verohallinnon saatava velalliselta on osittaisesta täytäntöönpanokiellosta huolimatta selvä. Käräjäoikeus on Verohallinnon hakemuksesta asettanut A:n toiminimi B:n omistajana konkurssiin.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjänotaari Sami Köseoglu

TURUN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 30.10.2026

– – –

Valitus

A on vaatinut ensisijaisesti, että päätös konkurssiin asettamisesta kumotaan, ja toissijaisesti, että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. – – –

Perusteinaan A on lausunut, että hän on tehnyt konkurssihakemuksen perusteena olevista veroveloista oikaisuvaatimuksen. Verohallinnon saatavat eivät ole selviä ja riidattomia. A on kiistänyt olevansa pysyvästi maksukyvytön. Hänellä on huomattava määrä omaisuutta, joka kattaa Verohallinnon saatavat, vaikka konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan hänellä ei olekaan ollut likvidejä varoja käytössään. Hänellä ei ole muita velkoja kuin nyt kysymyksessä olevat väitetyt verovelat. Konkurssiinasettamispäätös on johtanut kohtuuttomiin seurauksiin, kun A ei ole voinut käyttää pankkitilejään. – – –

Vastaus

Verohallinto on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Verohallinto on lausunut, että A:n maksukyvyttömyys on näytetty toteen 4.3.2026 tiedoksi annetulla konkurssiuhkaisella maksukehotuksella. Varallisuuden realisointiin on ollut runsaasti aikaa, eikä A ole esittänyt mitään vastanäyttöä konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta seuraavan maksukyvyttömyysolettaman kumoamiseksi. Verot ovat suoraan ulosottokelpoisia. A:n oikaisuvaatimuksen käsittely on edelleen kesken. Verohallinto on 24.4. ja 28.5.2026 antamillaan päätöksillä keskeyttänyt verojen ulosoton rajoitetusti siten, että ulosmittaus on sallittu, mutta ulosmitatun omaisuuden myyminen on kielletty enintään 28.2.2027 asti. Oikeuskäytännössä (mm. Helsingin hovioikeus 8.6.2026 nro 338) on katsottu, että tämän sisältöinen myyntikielto ei ole esteenä konkurssiin asettamiselle. Koska ulosmittaamista ei ole kielletty, konkurssiin asettaminen on sallittua. Tuomioistuimella ei ole harkintavaltaa, mikäli konkurssiin asettamisen edellytykset täyttyvät. Näin ollen A:n esiin tuomilla konkurssin kielteisillä vaikutuksilla ei ole merkitystä asiassa. – – –

Hovioikeuden ratkaisu

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Pääasiaratkaisun perustelut

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko Verohallinnon saatava A:lta sellainen, että se täyttää konkurssilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin vaatimukset.

Verohallinto on 10.4.2026 jättämänsä konkurssihakemuksen jälkeen ja A:n tehtyä 22.4.2026 vuoden 2024 tuloverosta oikaisuvaatimuksen 24.4.2026 antamallaan päätöksellä keskeyttänyt verojen ulosoton rajoitetusti siten, että ulosmittaus on sallittu, mutta ulosmitatun omaisuuden myyminen on kielletty, kunnes A:n oikaisuvaatimukseen on annettu ratkaisu, kuitenkin enintään 24.1.2027 asti. Verohallinto on 28.4.2026 viranomaisaloitteisesti oikaissut A:n vuoden 2024 tuloveroa verovelvollisen vahingoksi siten, että hänen veronalaisiin pääomatuloihinsa on lisätty 100.000 euron suuruinen vuokratulo ja hänelle on määrätty maksettavaksi lisää tuloveroa 43.084,19 euroa. Verohallinto on 6.5.2026 käräjäoikeudelle toimittamassaan lausumassa lausunut, että täytäntöönpanon keskeytyspäätöksen vuoksi konkurssiasian käsittelyä tulee lykätä, kunnes A:n oikaisupyyntö on ratkaistu ja verotuksen lopputulos on selvillä. Tästä lausumastaan poiketen Verohallinto on 8.7.2026 käräjäoikeudelle toimittamassaan kirjelmässä vaatinut, että A asetetaan konkurssiin, koska täytäntöönpanoa ei ole kokonaan estetty. Käräjäoikeus on toimittanut asiassa istunnon 16.7.2026, josta laaditusta pöytäkirjasta ja Verohallinnon vastauksesta hovioikeudelle ilmenee, että konkurssihakemuksen perusteena oleva saatava koostuu tuloverosta vuodelta 2024 ja että Verohallinto on 28.5.2026 antanut uuden määräyksen, jonka mukaan vuoden 2024 jäännösverojen ulosotto on keskeytetty rajoitetusti siten, että ulosmittaus on sallittu mutta ulosmitatun omaisuuden myyminen on kielletty enintään 28.2.2027 asti.

Konkurssilainsäädännössä ei ole säädetty täytäntöönpanon keskeytysmääräyksen vaikutuksesta velkojan konkurssihakemukseen tai tuomioistuimen konkurssiin asettamista koskevaan ratkaisuun. Konkurssilain 2 luvun 2 §:n esitöissä on käsitelty tarkemmin sitä, millainen saatava velkojalla tulee olla, jotta velkoja voisi hakea velallista konkurssiin. Esitöiden mukaan verosaatavaa on oikeuskäytännössä pidetty selvänä ja riidattomana, vaikka saatavasta olisi valitettu eikä valitusta ole lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Jos kuitenkin säännönmukaista valitusta, perustevalitusta tai oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on kieltänyt saatavan ulosmittaamisen tai keskeyttänyt sen, saatavaa ei voida pitää selvänä ja riidattomana eikä velallista voi yksin tällaisen saatavan perusteella asettaa konkurssiin. (HE 26/2003 vp s. 39)

Verohallinto on hovioikeudessa vedonnut siihen, että nyt kysymyksessä olevan kaltainen osittainen täytäntöönpanon keskeytys ei ole alioikeuskäytännössä estänyt konkurssiin asettamista. Hovioikeus toteaa, että kysymyksestä ei ole julkaistua oikeuskäytäntöä. Verohallinto on vedonnut näkemyksensä tueksi Helsingin hovioikeuden 8.6.2026 antamaan ratkaisuun nro 338 (diaarinro S 26/26). Mainittu ratkaisu poikkeaa kuitenkin nyt ratkaistavana olevasta asiasta olennaisesti siinä, että Helsingin hovioikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa ulosmitatun omaisuuden myyntiä koskeva kielto kohdistui vain osaan konkurssihakemuksen perusteeksi ilmoitetusta verosaatavasta. Suurin osa veroveloista on jäänyt täytäntöönpanon keskeytyksen ulkopuolelle. Näin ollen Helsingin hovioikeuden ratkaisu ei sovellu oikeusohjeeksi nyt ratkaistavana olevaan asiaan.

Verohallinnon omissa täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevissa syventävissä vero-ohjeissa (VH/4232/00.01.00/2025, ohjeen kohta 6.2) todetaan konkurssilain 2 luvun 2 §:n perusteluissa (ks. HE 26/2003 vp s. 39 edellä) lausutun koskevan myös ulosottokaaren 10 luvun 22 §:n nojalla rajoitettua keskeytysmääräystä. Ohjeessa todetaan Verohallinnon näkemyksenä olevan, että täytäntöönpanon keskeyttämismääräys ei estä konkurssihakemuksen tekemistä, mutta se voi viivästyttää tuomioistuimen ratkaisua konkurssiin asettamisesta. Keskeytysmääräyksellä ei ole vaikutusta konkurssihakemuksen käsittelyyn, jos konkurssiin asettamista vaaditaan muiden velkojen perusteella.

Edellä lausutusta voidaan todeta, että Verohallinnon omatkin kannanotot paitsi A:n konkurssiasiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä, myös yleisen tason vero-ohjeissa viittaavat siihen, että verovelkojen täytäntöönpanon rajoitettukin keskeyttäminen estää konkurssiin asettamisen. Tämä tulkinta on linjassa edellä mainitun esityölausuman kanssa.

Velallisen oikeusturva edellyttää, ettei häntä voida asettaa konkurssiin epäselvän tai aidosti riitaisen saatavan perusteella. Täytäntöönpano kattaa sekä ulosmittaamisen että ulosmitatun omaisuuden realisoimisen velkojen maksamiseksi. Koska konkurssihakemuksen perusteena on tässä asiassa ainoastaan verosaatavia, joiden täytäntöönpano on rajoitetusti keskeytetty, Verohallinnon saatavaa ei voida pitää lainvoimaisen tuomion tavoin täytäntöönpanokelpoisena, eikä muutoinkaan konkurssilaissa tarkoitetulla tavalla selvänä. Käräjäoikeuden konkurssiin asettamista koskeva päätös on näin ollen kumottava ja Verohallinnon konkurssihakemus hylättävä.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan. Verohallinnon vaatimus A:n asettamisesta konkurssiin hylätään.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Juha Karvinen
Hovioikeudenneuvos Atso Sinervo
Hovioikeudenneuvos Hanna-Kaisa Heinonen, joka esitteli asian

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot

Vailla lainvoimaa