Käräjäoikeuden tuomiot UPM:n työntekijöiden palkkasaatavia koskevissa asioissa

Kaikkiaan 381 UPM:n Kymin tehtailla työskennellyttä Paperiliiton jäsentä vaati marraskuussa ja joulukuussa 2024 nostamillaan kanteilla UPM:ää maksamaan heille työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja palkkasaatavia enintään seitsemän päivän ajalta, jolta UPM:n Kymin tehtailla työskennelleiden, lakkoon osallistumattomien kantajien työ oli estynyt kuuden muun SAK:hon kuuluvan ammattiliiton maaliskuussa 2024 toimeenpanemien poliittisten lakkojen seurauksena. Yksittäisten kannevaatimusten määrät vaihtelivat hieman alle 200 eurosta hieman yli 1 200 euroon kantajaa kohden.

Oikeudenkäynnissä oli riidatonta, että maaliskuussa 2024 toteutetut poliittiset työtaistelut olivat osa SAK:n ja siihen kuuluvien ammattiliittojen Painava syy -nimistä kampanjaa, jolla vastustettiin Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa 20.6.2023 suunniteltuja työelämäuudistuksia. Osana Painava syy-kampanjaa SAK ja sen jäsenliitot, mukaan lukien Paperiliitto, olivat toimeenpanneet poliittisia lakkoja jo syksyllä 2023 ja alkuvuodesta 2024 ennen maaliskuun 2024 lakkoja. 

Käräjäoikeus toimitti 15.-16.4.2026 asioissa yhteisen pääkäsittelyn, jossa kuultiin todistajina SAK:n puheenjohtajaa Jarkko Elorantaa, Teollisuusliiton puheenjohtajaa Riku Aaltoa, Paperiliiton puheenjohtajaa Petri Vanhalaa, Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtajaa Markus Äimälää ja UPM:n työmarkkinajohtajaa Jyrki Hollménia.

Käräjäoikeus katsoi tuomioissaan, että työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttia voitiin soveltaa myös poliittisiin työtaisteluihin. Käräjäoikeuden arvion mukaan Paperiliitto ei ollut osallistunut maaliskuun 2024 poliittisista työtaisteluista päättämiseen, eikä Paperiliiton katsottu myötävaikuttaneen työtaisteluiden syntymiseen. Paperiliitto ei ollut myöskään rahoittanut maaliskuun työtaisteluita tai tukenut niitä taloudellisesti. Paperiliitolla oli kuitenkin ollut SAK:n ja työtaistelutoimenpiteisiin maaliskuussa ryhtyneiden ammattiliittojen kanssa yhteinen intressi työtaisteluiden tavoitteiden toteutumisessa.  

Käräjäoikeus totesi työelämää koskevan lainsäädännön vaikuttavan työsuhteen ehtoihin työehtosopimusten ja työsopimusten ohella. Maaliskuun 2024 poliittisilla työtaisteluilla pyrittiin käräjäoikeuden arvion mukaan vaikuttamaan paitsi paikallista sopimista ja työrauhaa koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin, myös muihin hallituksen työelämää ja sosiaaliturvaa koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin. Maaliskuun työtaisteluilla oli siten pyritty vaikuttamaan myös muiden kuin lakkoon osallistuneiden työntekijöiden työehtoihin ja -oloihin. 

Koska maaliskuun työtaistelutoimenpiteillä oli työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu riippuvuussuhde kantajien työehtoihin ja työoloihin, kantajilla ei ollut oikeutta palkkaan työnteon estymisen ajalta. Kanteet hylätessään käräjäoikeus velvoitti kantajat korvaamaan UPM:n oikeudenkäyntikuluja asiassa L 725/2024/2133 yhteensä noin 50 000 eurolla ja asiassa
L 725/2024/2477 yhteensä noin 42 000 eurolla.

Asiat on ratkaistu kolmen tuomarin kokoonpanossa. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

Lisätietoja: Tuomiot asioissa L 725/2024/2133 ja L 725/2024/2477 ovat tilattavissa Kymenlaakson käräjäoikeuden kansliasta, kymenlaakso.ko@oikeus.fi, puh. 029 56 45800.