Kyselytutkimuksen mukaan tuomioistuimissa ei ole riittävästi kaksikielistä henkilöstöä

Tuo­miois­tui­mis­sa koe­taan, et­tei kak­si­kie­lis­tä hen­ki­lös­töä ole riit­tä­väs­ti. Tämä käy ilmi oi­keus­mi­nis­te­riö tä­nään jul­kai­se­mas­ta ky­se­ly­tut­ki­mus­ta kos­ke­vas­ta ra­por­tis­ta.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin kaksikielisten tuomioistuinten henkilöstön näkemyksiä ruotsinkieliseen palveluun liittyvistä käytänteistä, haasteista, toiveista ja kehittämisehdotuksista.

Tuomioistuinviraston toteuttamaan, kaksikielisten tuomioistuinten henkilökunnalle suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 226 vastaajaa. Suomen 36 tuomioistuimesta 17 on kaksikielisiä.

Tuomioistuimet toivovat enemmän tukea ja työkaluja

Kyselyyn vastanneet toivat esiin monenlaisia haasteita kaksikielisten tuomioistuinten ruotsinkielisen palvelun toteuttamisessa. Useat vastaajat kertoivat, ettei kaksikielistä kansliahenkilöstöä ole riittävästi. Myös uuden kaksikielisen henkilöstön rekrytointia pidettiin haastavana. Lisäksi useat vastaajat kertoivat tarvitsevansa enemmän tukea ja työkaluja voidakseen hoitaa työtehtäviään ruotsiksi. Työkaluja voisivat olla esimerkiksi ruotsinkielisetvalmiit tekstifraasit ja asiakirjapohjat. Lisäksi merkittävä osa vastaajista katsoi, ettei ollut saanut riittävää koulutusta tai perehdytystä kielilakiin. Monet vastaajat kokivat tarvitsevansa käytännön kielitaitonsa parantamista ja toivoivat kieliopetusta.

Kielilisän ei koettu olevan oikein suhteutettu kahdella kielellä työskentelystä aiheutuvaan lisätyömäärään. Vastaajat toivat esiin myös asioiden käsittelyyn liittyviä käytännön haasteita, jotka koskivat tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisia toimijoita, kuten käännös- ja tulkkauspalveluita sekä poliisia, syyttäjiä ja avustajia.

Kyselyllä selvitettiin myös muun muassa arvioita siitä, miksi asiaan osalliset tai asianosaiset luopuvat oikeudestaan käyttää ruotsia tuomioistuimessa. Useat sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallinto- ja erityistuomioistuimissa työskentelevät vastaajat olivat havainneet tilanteita, joissa asiaan osallinen tai asianosainen oli luopunut oikeudestaan käyttää ruotsia tai vaihtanut oikeudenkäyntikielekseen suomen. Vastaajien arviot syistä liittyivät muun muassa avustajien kielitaitoon ja ruotsinkielisten avustajien vähäiseen määrään, asiaan osallisten kaksikielisyyteen, asiaan osallisten uskomuksiin nopeammasta käsittelystä suomeksi sekä epäluottamukseen ruotsinkielisen käsittelyn saatavuudesta ja laadukkaasta palvelusta ruotsiksi.

Haasteisiin tarttuminen vaatii toimenpiteitä eri toimijoilta

Vastaajien esiin tuomiin haasteisiin ja kehitysehdotuksiin tarttuminen vaatii toimenpiteitä sekä yksittäisiltä tuomioistuimilta, Tuomioistuinvirastolta, oikeusministeriöltä että muilta toimijoilta.

Tuomioistuinvirasto toteutti kyselyn ja laati raportin osana oikeusministeriön ja Tuomioistuinviraston yhteishanketta tuomioistuinten ruotsinkielisen palvelun kehittämiseksi. Oikeusministeriön asettaman hankkeen toimikausi oli 01.04.2024 –31.03.2025. Hankkeen tavoitteena oli tukea tuomioistuinten ruotsinkielisen asiointiympäristön kehittämistä, selvittää mahdollisia haasteita ruotsinkielisen palvelun toteutumisessa ja esittää haasteisiin ratkaisuja.
Osana hanketta Tuomioistuinvirasto lisäksi kehitti mallin ruotsinkielisen palvelun suunnitteluun ja koordinointiin. Kaksikieliset tuomioistuimet voivat harkintansa mukaan hyödyntää mallia Lisäksi Tuomioistuinvirasto kutsui kaksikieliset tuomioistuimet koolle suunnittelemaan ruotsinkielisen tuomioistuinpalvelun kehittämiseen keskittyvän verkoston perustamista ja toimintaa.

Oikeusministeriö on julkaissut raportin ja julkaisun osoite on: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-301-8

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Nina Immonen, Tuomioistuinvirasto, p. 029 565 0558, etunimi.sukunimi@oikeus.fi