Hovioikeuden tuomio Rovaniemen kaupungin sijoituksia koskevassa rikosasiassa
Rovaniemen hovioikeus on antanut tänään tuomion maaliskuussa 2022 Lapin käräjäoikeuteen vireille tulleessa Rovaniemen kaupungin sijoituksia koskevassa rikosasiassa. Lapin käräjäoikeus oli 31.8.2022 antanut asiassa tuomion numero 132857. Asiassa ovat vastaajina Rovaniemen kaupungin entinen konserniasiamies Heli Välikangas sekä entinen kaupunginkamreeri Jussi Päkkilä.
Käräjäoikeus
Lapin käräjäoikeus oli 31.8.2022 antamallaan tuomiolla hylännyt Rovaniemen kaupungin entistä konserniasiamiestä Heli Välikangasta vastaan ajetun syytteen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä 13.2.2017–31.3.2017 ja entistä kaupunginkamreeria Jussi Päkkilää vastaan ajetun syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta 31.05.2017–30.09.2019 sekä esitetyt vaihtoehtoiset rangaistusvaatimukset. Lisäksi Päkkilää vastaan nostettu syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta 24.3.2017–31.3.2017 oli jätetty sillensä, koska syyttäjä oli luopunut rangaistusvaatimuksesta syyteoikeuden vanhennuttua.
Käräjäoikeus oli kuitenkin katsonut Välikankaan ja Päkkilän näytetyn menettelyn kaupunginhallituksen 30.3.2017 tekemän sijoituspäätöksen valmistelussa täyttäneen rangaistavaksi säädettyjen tekojen tunnusmerkistöt ja tuominnut molemmat yhteisvastuullisesti suorittamaan kaupungille vahingonkorvausta 113 848 euroa viivästyskorkoineen 31.3.2017 lukien, mahdollisilla kaupungille myöhemmin maksettavilla lisäjako-osuuksilla osittain vähennettynä. Päkkilän osalta vastuu oli rajattu yhteen kymmenesosaan korvauksen määrästä.
Asian käsittely hovioikeudessa
Rovaniemen kaupunki sekä Välikangas valittivat käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, ja Päkkilä jätti asiassa vastavalituksen. Syyttäjä ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta eikä ollut mukana asian käsittelyssä hovioikeudessa.
Rovaniemen kaupunki vaati Välikankaan tuomitsemista rangaistukseen 13.2.2017–31.3.2017 tehdystä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä tai toissijaisesti 13.2.2017–28.10.2020 tehdystä törkeästä petoksesta sekä Päkkilän tuomitsemista rangaistukseen 31.05.2017–30.09.2019 tehdystä
virkavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kaupunki vaati myös käräjäoikeuden tuomitseman vahingonkorvauksen korottamista kummankin vastaajan osalta 451 878,88 euroksi, vastaajien velvoittamista lisäksi korvaamaan sille asiasta aiheutuneina selvittelykuluina 275 013,46 euroa sekä sen oikeudenkäyntikulujen täysimääräistä korvaamista.
Välikangas ja Päkkilä puolestaan vaativat, että heidät vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta ja että kaupunki velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa siltä osin kuin niitä ei
korvata valtion varoista. Molemmat vastaajat ovat lisäksi toissijaisesti vaatineet viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamispäivän muuttamista sekä Välikangas myös tuomitun korvauksen alentamista.
Hovioikeus toimitti asiassa pääkäsittelyn 20.11.2023–14.12.2023.
Hovioikeuden tuomion keskeiset lopputulemat
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta syytteiden hylkäämisen osalta.
Hovioikeus katsoi Välikankaan laiminlyöneen ilmoittaa esteellisyydestään osallistuessaan kaupungin 30.3.2017 tekemän sijoituspäätöksen valmisteluun sekä laiminlyöneen velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kahta miljoonaa euroa koskevilta osin kaupungin sijoitusohjeiden turvallisuutta ja riskejä koskevien määräysten mukainen ja että sijoitus oli ohjeiden edellyttämällä tavalla kilpailutettu. Lisäksi Välikankaan katsottiin laatineen sijoituskohteen esittelytekstin
puutteellisesti ja harhaanjohtavasti sekä laiminlyöneen päätöksenteon kannalta merkityksellisten, erityisesti sijoituksen riskejä ja luonnetta koskevien seikkojen tuomisen päätöksentekijöiden tietoon. Hovioikeus katsoi Välikankaan menettelyn olleen tahallista ja hänen tarkoituksenaan hyödyn tavoitteleminen itselleen hänen henkilökohtaisiin sijoituksiinsa liittyen. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin Välikankaan menettelyn täyttäneen virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön, mutta ei sen törkeää tekomuotoa. Syyteoikeus perusmuotoisesta rikoksesta oli vanhentunut.
Päkkilä on toiminut tapahtuma-aikana Välikankaan esihenkilönä ja osallistunut sijoituspäätöksen valmisteluun. Päkkilän ei katsottu olleen tietoinen Välikankaan esteellisyydestä ja sijoitusten kilpailuttamatta jättämisestä. Päkkilä oli laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa, että sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla.
Hovioikeus katsoi pääosin samoin perustein kuin käräjäoikeus, että Välikankaan ja Päkkilän menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa, jonka nämä olivat velvollisia korvaamaan kaupungille. Hovioikeus korotti Välikankaan ja Päkkilän maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroksi mahdollisilla myöhemmin maksettavilla lisäjako-osuuksilla osittain vähennettynä hyläten kaupungin vaatimukset enemmälti. Hovioikeuden ratkaisussa maksettavaksi tuomitun korvauksen korottaminen
perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vastaajien menettelystä vahinkoa käräjäoikeuden katsoman pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksenä.
Hovioikeus muutti lisäksi tuomittua viivästyskoron maksuvelvollisuutta siten, että Välikankaan on maksettava korvaukselle viivästyskorkoa vahingon tapahtumispäivästä 20.3.2020 lähtien ja Päkkilän haasteen tiedoksiannosta 12.4.2022 lähtien. Päkkilän osalta vastuu rajoittuu käräjäoikeuden katsomin
tavoin yhteen kymmenesosaan korvauksen määrästä.
Muilta osin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Edelleen hovioikeus hylkäsi kaupungin ja Päkkilän hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikuluvaatimukset, jotka olivat kaupungin osalta yhteensä 194 237,23 euroa ja Päkkilän osalta yhteensä 62 682 euroa. Välikankaan puolustajalle maksettiin valtion varoista palkkiota hovioikeuden kohtuulliseksi arvioiman
ajankäytön sekä asiantuntijoille maksettujen palkkioiden perusteella 44 273,60 euroa, mikä jäi asian lopputulos huomioon ottaen valtion vahingoksi.
Hovioikeuden ratkaisu ei ollut yksimielinen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli muutoin samaa mieltä enemmistön kanssa, mutta katsoi, että virkavastuun edellytyksenä ollut julkisen vallan käytön tunnusmerkistö ei työsuhteessa kaupunkiin olleen Välikankaan osalta olisi asiassa täyttynyt. Hän hylkäisi myös toissijaisen rangaistusvaatimuksen petosrikoksesta, mutta katsoi, että asiassa olisi käsillä vahingonkorvauslaissa tarkoitetut erittäin painavat syyt taloudellisen vahingon korvaamiselle hovioikeuden tuomitsemien määrien mukaisesti.
Yhteystiedot
Tuomio R 22/878 on tilattavissa hovioikeuden kirjaamosta (puhelin 029 56 41841 tai rovaniemi.ho@oikeus.fi).
Asiaa koskeviin tiedusteluihin vastaavat hovioikeudenneuvos Marjo Juotasniemi, puhelin 029 564 1854 ja hovioikeuden esittelijä Heidi Karjalainen, puhelin 029 564 1803.