Suomalaisen lapsen adoption vahvistamista haetaan kirjallisella hakemuksella adoptiohakijoiden kotikunnan käräjäoikeudelta.

Käräjäoikeudelta voi hakea kadonneen tai turmeltuneen asiakirjan kuolettamista

Kuolettamista voi hakea asiakirjan omistaja tai se, jonka hallussa asiakirjan muuten pitäisi olla.

Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava sen paikkakunnan käräjäoikeuteen, missä sitoumus on täytettävä. Ellei sellaista paikkaa ole asiakirjassa mainittu, hakemus tehdään sitoumuksella velvoitetun henkilön asuinpaikan käräjäoikeuteen. Jos näitä säännöksiä ei jossakin tapauksessa voida soveltaa, asian käsittelee hakijan asuinpaikan käräjäoikeus.

Jos kysymyksessä on kiinnityksen vahvistamisesta annetun panttikirjan kuolettaminen, hakemus on toimitettava siihen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä kiinteistö sijaitsee.

Tuomioistuinlaitoksen sivuilta voit hakea paikkakunnan perusteella toimivaltaisen käräjäoikeuden yhteystiedot.

Hakemus

Pdf-muodossa olevan lomakkeen avaaminen vaatii erillisen sovelluksen. Suosittelemme uusimman Adobe Reader -version käyttämistä lomakkeen toiminnan varmistamiseksi. Ohjelman voi ladata maksutta osoitteesta https://get.adobe.com/fi/reader/

Emme suosittele käyttämään selainten omia Reader- tai Viewer -sovelluksia lomakkeen täyttämiseen. Käytä sekä tallentamiseen että lomakkeen tulostamiseen Adobe Readerin omia painikkeita.

Voit myös tulostaa lomakkeen täytettynä tai tyhjänä.

Jos asiassa on vain yksi hakija, sähköisenä toimitettavaa hakemusta ei tarvitse allekirjoittaa, jos lähettäjän henkilöllisyydestä ei jää epäselvyyttä. Voit siis toimittaa hakemuksen käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona ilman allekirjoitusta.

Mikäli hakijoita on useita, on suositeltavaa, että kaikki joko allekirjoittavat hakemuksen tai antavat valtakirjan yhdelle hakijalle.

Hakemuksen liitteet

Riippuen siitä, minkä asiakirjan kuolettamisesta on kyse, liitä hakemukseen

• ote osakerekisteristä ja kaupparekisteriote (jos kyseessä on yrityksen osakekirja)
• isännöitsijäntodistus (jos kyseessä on asunto-osakkeista annettu osakekirja)
• ajantasainen lainhuutotodistus ja rasitustodistus kiinteistöstä (jos kyseessä on panttikirjan kuolettaminen)
• jäljennös velkakirjasta tai muu luotettava selvitys sen sisällöstä (jos kyseessä on velkakirjan kuolettaminen)
• perukirja ja sukuselvitys (mikäli hakijoina ovat kuolinpesän osakkaat)

Sukuselvitystä ei tarvitse toimittaa, jos Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut perukirjan osakastiedot tai jos perukirja on rekisteröity alioikeudessa (1.9.1994 jälkeen perukirjoja ei ole enää rekisteröity alioikeudessa).

Kaupparekisteriotteen voit ladata maksutta Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelusta.

Lainhuutotodistuksen ja rasitustodistuksen voit tilata Maanmittauslaitokselta.

Maksut

Asian käsittelystä peritään hakijalta

• hakemusasian käsittelymaksu 310 euroa
• Virallisen lehden ilmoitusmaksu 208 euroa

Lasku lähetetään hakijalle sen jälkeen, kun asia on ratkaistu.

Vaikka hakemus myöhemmin peruttaisiin, jää hakijan maksettavaksi hakemusasian käsittelymaksu sekä kuulutuskustannus, jos kuulutus on jo julkaistu Virallisessa lehdessä.

Avioliitto voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä eli avioerolla. Avioeron voi saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Avioeroa käsitellessään tuomioistuin ei tutki avioerohakemuksen syitä.

Tee avioerohakemus OmaTuomioistuin-asiointipalvelussa jomman kumman puolison kotikunnan käräjäoikeudelle. Jos et voi käyttää asiointipalvelua, tee avioerohakemus kirjallisesti.

Kun harkinta-aika on kulunut, puolisot voivat yhdessä tai erikseen tehdä hakemuksen avioeroon tuomitsemisesta. Avioeroasia raukeaa, jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta. Harkinta-ajan jälkeen tehtävä vaatimus avioeroon tuomitsemisesta on tehtävä samalla tavoin kuin avioero laitettiin vireille. Vaatimus tehdään samaan käräjäoikeuteen, joka on käsitellyt ensimmäisen vaiheen hakemuksen.

Edunvalvoja voi olla tarpeen, kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet asianomaisen henkisiä kykyjä niin, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja määrätään kuitenkin vain, jos asiat eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.

Toimintakyvyn heikkenemiseen voi myös varautua etukäteen tekemällä edunvalvontavaltuutuksen .

Edunvalvojan määrää käräjäoikeus tai Digi- ja väestötietovirasto (DVV).

Oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Hyvityksen tarkoituksena on korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta.

Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Oikeushenkilö voidaan asettaa konkurssiin silloinkin, kun se on poistettu asianomaisesta rekisteristä tai purettu. Myös kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin.

Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka on maksukyvytön. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Konkurssiin asettamista voi hakea joko velallinen itse tai velkoja.

Hakemus

Velallisyhtiön konkurssihakemuksen voi tehdä vaihtoehtoisesti myös Tuomioistuinlaitoksen sivuilla olevalla velallisen konkurssihakemus -lomakkeella.

Pdf-muodossa olevan lomakkeen avaaminen vaatii erillisen sovelluksen. Suosittelemme uusimman Adobe Reader -version käyttämistä lomakkeen toiminnan varmistamiseksi. Ohjelman voi ladata maksutta osoitteesta https://get.adobe.com/fi/reader/

Emme suosittele käyttämään selainten omia Reader- tai Viewer -sovelluksia lomakkeen täyttämiseen. Käytä sekä tallentamiseen että lomakkeen tulostamiseen Adobe Readerin omia painikkeita.

Voit myös tulostaa lomakkeen täytettynä tai tyhjänä.

Sähköisenä toimitettavaa hakemusta ei tarvitse allekirjoittaa, jos lähettäjän henkilöllisyydestä ei jää epäselvyyttä. Voit siis toimittaa hakemuksen käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona ilman allekirjoitusta.

Hakemuksen liitteet

Kun velallinen itse hakee konkurssia, hakemukseen on liitettävä

• yleisluontoinen selvitys omaisuudesta ja sen arvosta
• tieto velkojen kokonaismäärästä
• luettelo suurimmista velkojista ja näiden yhteystiedot (postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
• asianmukainen päätös tai suostumus omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin (esim. osakeyhtiön osalta jäljennös yhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjasta, jossa on tehty päätös konkurssin hakemisesta)
• alle 3 kk vanha ote asianomaisesta rekisteristä (kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote); sähköisen kaupparekisteriotteen voi ladata maksutta Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelusta
• jos hakemus koskee kuolinpesän asettamista konkurssiin, perukirja tai jos perukirja ei ole saatavilla, muu selvitys kuolinpesän ylivelkaisuudesta
• pesänhoitajan tehtävään esitetyn henkilön suostumus

Kun velkoja hakee konkurssia, hakemukseen on liitettävä

• selvitys velkojan saatavasta
• asiakirjat, jotka osoittavat velallisen maksukyvyttömyyden (esim. konkurssiuhkainen maksukehotus)
• alle 3 kk vanha ote asianomaisesta rekisteristä (kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote)
• jos hakemus koskee kuolinpesän asettamista konkurssiin, perukirja tai jos perukirja ei ole saatavilla, muu selvitys kuolinpesän ylivelkaisuudesta
• pesänhoitajan tehtävään esitetyn henkilön suostumus

Maksut

Konkurssihakemuksesta peritään käsittelymaksu

• 370 euroa hakijalta, jollei velallista aseteta konkurssiin
• 790 euroa konkurssipesältä konkurssiin asettamisesta
• 920 euroa konkurssipesältä jakoluettelon vahvistamiseen päättyvästä konkurssiasiasta
• 370 euroa konkurssipesältä muusta kuin jakoluettelon vahvistamiseen päättyvästä konkurssiasiasta; maksua ei kuitenkaan peritä, jos konkurssi jatkuu julkisselvityksenä

Jos konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, voidaan käsittelymaksu jättää perimättä hakijan sitä erikseen vaatiessa.

Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena.

Vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja voi vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen.

Riitaisissa tilanteissa ratkaisua voi hakea käräjäoikeudelta.

Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia vanhempien erimielisyyksiä voidaan käsitellä myös huoltoriitaa koskevassa sovittelussa.

Sovittelussa voidaan ratkaista myös monia sellaisia lapsen arkeen liittyviä kysymyksiä, jota ei voida käsitellä oikeudenkäynnissä. Sovittelun tavoitteena on saada aikaan lapsen edun mukainen, kestävä sopimus vanhempien välille. Katso lisätietoa tältä sivulta kohdasta sovittelu.

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia käsitellään käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Sisaruksia koskeva asia voidaan käsitellä myös käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä jollakin heistä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta. Jos vaatimus koskee pelkästään lapsen elatusta, asia on laitettava vireille riita-asiana ja toimitettava käräjäoikeudelle vapaamuotoinen haastehakemus.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskeva asia käsitellään käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella tai hakijan vastapuolella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka tai jonka tuomiopiirissä jompikumpi oleskelee.

Hakemus

Pdf-muodossa olevan lomakkeen avaaminen vaatii erillisen sovelluksen. Suosittelemme uusimman Adobe Reader -version käyttämistä lomakkeen toiminnan varmistamiseksi. Ohjelman voi ladata maksutta osoitteesta https://get.adobe.com/fi/reader/

Emme suosittele käyttämään selainten omia Reader- tai Viewer -sovelluksia lomakkeen täyttämiseen. Käytä sekä tallentamiseen että lomakkeen tulostamiseen Adobe Readerin omia painikkeita.

Voit myös tulostaa lomakkeen täytettynä tai tyhjänä.

Sähköisenä toimitettavaa hakemusta ei tarvitse allekirjoittaa, jos lähettäjän henkilöllisyydestä ei jää epäselvyyttä. Voit siis toimittaa hakemuksen käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona ilman allekirjoitusta.

Hakemuksen liitteet

Liitä hakemukseen mahdolliset asiakirjat, joihin haluat vedota.

Liitä hakemukseen voimassa oleva käräjäoikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus, mikäli haet siihen muutosta tai sen täytäntöönpanoa.

Maksut

Hakemusasian käsittelystä peritään hakijalta käsittelymaksu 310 euroa.

Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi. Rikoksen uhasta tai muusta vakavasta häirinnästä on esitettävä selvitystä, jonka perusteella uhan tai häirinnän on oltava ulkopuolisen henkilön havaittavissa. Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa voidaan käyttää, ovat väkivallan uhka tai entisen puolison tai asuinkumppanin vakava häirintä toistuvin yhteydenotoin tai vierailuyrityksin. Lähestymiskiellolla voidaan suojata myös esimerkiksi oikeudenkäynnin todistajaa. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa.

Lähestymiskiellon hakeminen muuttui maksuttomaksi 1.10.2023. Lähestymiskiellon hakijalta ei peritä maksua silloinkaan, kun hakemus hylätään tai asia raukeaa.

Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä. Päätös menee tällöin viipymättä käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Käsittelemme maaoikeusasioina kiinteistötoimituksista ja kirjaamisasioista tehtyjä valituksia Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien alueella.

Jos haluat valittaa maanmittaustoimituksesta tai kirjaamisasiasta, sinun on toimitettava valituskirjelmä käräjäoikeudelle.

Kiinteistötoimituksissa valitusaika on 30 päivää toimituksen päättymisajankohdasta tai toimituspäätöksen antamisajankohdasta. Kirjaamisasioissa valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet löydät ratkaisuun liitetystä valitusosoituksesta.

Jos et ole tyytyväinen maaoikeusasian ratkaisuun, voit hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, mikäli korkein oikeus myöntää muutoksenhakuluvan. Sinun on toimitettava muutoksenhakukirjelmä käräjäoikeudelle 60 päivän kuluessa maaoikeuden ratkaisun julistamis- tai antamispäivästä. Kirjelmässä sinun on esitettävä valituslupahakemus sekä valitus korkeimmalle oikeudelle. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet löydät maaoikeuden ratkaisuun liitetystä valitusosoituksesta.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden yhteyshenkilöt maaoikeusasioissa

• maaoikeustuomari, puh. 029 56 47301
• maaoikeusasioiden sihteeri, puh. 029 56 47348
• maaoikeusinsinööri Sakari Haulos (Itä-Uudenmaan käräjäoikeus), puh. 029 56 45367 tai Mikko Tamminen (Varsinais-Suomen käräjäoikeus), puh. 029 56 46392

Tuomiopiirit maaoikeusasioissa

• Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomiopiirin kuuluvat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat sekä Kymenlaakson maakunta lukuun ottamatta Pyhtään kuntaa
• Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiirin kuuluvat Uudenmaan maakunta sekä Pyhtään, Salon ja Someron kunnat
• Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat
• Lapin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Kainuun ja Lapin maakunnat sekä Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat
• Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakunta lukuun ottamatta Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kuntia
• Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat
• Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat
• Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Ahvenanmaan ja Satakunnan maakunnat sekä Varsinais-Suomen maakunta lukuun ottamatta Salon ja Someron kuntia

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin maaoikeusasioissa kuuluvat kunnat/kaupungit

Kanta-Hämeen maakunta

Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä

Pirkanmaan maakunta

Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi

Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan 1.1.2021. Sitä aiemmin Kuhmoinen kuului maaoikeusasioissa Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiriin.

Päijät-Hämeen maakunta

Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä

Iitti siirtyi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021. Sitä aiemmin Iitti kuului maaoikeusasioissa Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiriin.

Rikoksen selvittämisen, oikeudenkäynnin ja rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi on esitutkintaviranomaisten käytössä erilaisia pakkokeinoja. Useiden pakkokeinojen käyttämisestä päättää poliisi. Tällaisia ovat esim. kiinniottaminen, pidättäminen, henkilötuntomerkkien ottaminen, takavarikko ja kotietsintä.

Tuomioistuimet.fi-sivustolta löydät tietoa perintöön liittyvistä asioista kuten pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä.

Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse. Haastehakemusta varten ei ole valmista lomaketta.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten eli kantajan ja vastaajan sekä heidän asiamiestensä ja todistajien nimet ja yhteystiedot.

Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista voidaan vaatia.

Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon vaatimus mahdollisesti perustuu. Kantajan on myös ilmoitettava asiaan liittyvä todistelu eli kirjalliset todisteet ja/tai henkilötodistelu.

Riita-asiaa voidaan käsitellä myös tuomioistuinsovittelussa. Katso lisätietoa tältä sivulta kohdasta sovittelu.

Käsittelyaika

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa laajan riita-asian keskimääräinen käsittelyaika on noin 7,5 kuukautta (vuoden 2025 tilastotieto).

Summaarisella riita-asialla tarkoitetaan sellaista riidatonta asiaa, jonka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä.

Summaarisia riita-asioita ovat riidattomat velkomisasiat, esimerkiksi vuokrasaatavat, kuluttajaluotot sekä puhelin- ja sähkölaskut, ja häätöä sekä hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koskevat riidattomat asiat.

Summaarisia riita-asioita ei käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa. Kanta-Hämeen toimialueen summaariset riita-asiat käsittelee Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Asian käsittely voi kuitenkin siirtyä Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, mikäli vastaaja riitauttaa asian.

Lisätietoja toimialueemme summaarisista asioista voitte tiedustella Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta joko puhelimitse numerosta 029 56 46400 (summaaristen asioiden yksikkö) tai sähköpostitse varsinais-suomi.ko(at)oikeus.fi.

Rikosasian oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa ratkaistaan, onko rikoksesta epäilty syyllistynyt rikokseen sekä määrätään rangaistus. Yleensä rikosasiat käsitellään käräjäoikeuden istunnossa, mutta vastaajan tunnustamat yksinkertaiset asiat voidaan ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä, jolloin ratkaisu tehdään pelkästään asiakirjojen perusteella.

Liikennerikoksissa ajokieltoa koskevat asiat ratkaisee poliisi sen jälkeen, kun syyteasia on ratkaistu käräjäoikeudessa.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden toimialueella syyttäjänä toimivat Syyttäjälaitoksen Itä-Suomen syyttäjäalueen syyttäjät.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus käsittelee myös sotilasoikeudenkäyntiasioita eli sotilasrikoksia koskevia asioita. Sotilasoikeudenkäyntiasioissa syyttäjinä toimivat valtakunnansyyttäjän näihin tehtäviin määräämät aluesyyttäjät ja erikoissyyttäjät.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus ei käsittele lainkaan ryhmäkanneasioita. Ryhmäkanteiden käsittely on keskitetty Helsingin käräjäoikeuteen.

Sakko- tai rangaistusmääräyksen saaja voi hakea muutosta määräykseen käräjäoikeudelta valittamalla. Myös asianomistaja voi tietyissä tapauksissa hakea määräykseen muutosta valittamalla.

Valitus on tehtävä kirjallisesti sakko- tai rangaistusmääräyksessä ilmoitetun rikkomuksen tekopaikan käräjäoikeuteen.

Valitus sakkomääräyksestä on tehtävä 30 päivän kuluessa määräyksen tiedoksiantamisesta.

Valitus rangaistusmääräyksestä on tehtävä 60 päivän kuluessa suostumuksen antopäivästä tai 30 päivän kuluessa määräyksen antamisesta.

Sakkovaatimuksesta ei voi valittaa käräjäoikeudelle, mutta sinulla on oikeus antaa asiasta selvitys syyttäjälaitokselle. Syyttäjälaitoksen sivuilta löydät lisätietoa selvityksen antamisesta.

Valitus

Pdf-muodossa olevan lomakkeen avaaminen vaatii erillisen sovelluksen. Suosittelemme uusimman Adobe Reader -version käyttämistä lomakkeen toiminnan varmistamiseksi. Ohjelman voi ladata maksutta osoitteesta https://get.adobe.com/fi/reader/

Voit myös tulostaa lomakkeen täytettynä tai tyhjänä.

Emme suosittele käyttämään selainten omia Reader- tai Viewer -sovelluksia lomakkeen täyttämiseen. Käytä sekä tallentamiseen että lomakkeen tulostamiseen Adobe Readerin omia painikkeita.

Sähköisenä toimitettavaa hakemusta ei tarvitse allekirjoittaa, jos lähettäjän henkilöllisyydestä ei jää epäselvyyttä. Voit siis toimittaa hakemuksen käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona ilman allekirjoitusta.

Valituksen liitteet

Liitä valitukseen valituksen kohteena oleva sakkomääräys tai rangaistusmääräys sekä muut mahdolliset asiakirjat, joihin haluat vedota.

Valituksen käsittely käräjäoikeudessa

Valitus voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä, ellei valittaja ole pyytänyt suullista käsittelyä.

Käräjäoikeus ilmoittaa valituksen vireilletulosta Oikeusrekisterikeskukselle, joka keskeyttää sakko- tai rangaistusmääräyksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on käsitelty.

Maksu

Sakkomenettelylain mukaisen valituksen käsittelystä ei peritä maksua.

Jos sakotettu ei ole maksanut tuomioistuimen määräämää sakkoa tai uhkasakkoa, hänet haastetaan käräjäoikeuden istuntoon, jossa sakko tai uhkasakko voidaan muuntaa vankeudeksi.

Tietyissä tilanteissa syyttäjä voi jättää vaatimatta muuntorangaistusta, ja käräjäoikeus voi jättää muuntorangaistuksen määräämättä. Jos muuntorangaistusta ei määrätä, sakon perimistä jatketaan.

Tuomioistuinsovittelulla pyritään asian sovinnolliseen ratkaisuun.

Tuomioistuinsovittelun edellytyksenä on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden. Sovittelu edellyttää kummankin osapuolen suostumusta.

Huoltoriitaa koskeva sovittelu (Follo)

Huoltoriitaa koskevassa sovittelussa voidaan käsitellä lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia vanhempien erimielisyyksiä. Lisäksi sovittelussa voidaan ratkaista monia sellaisia lapsen arkeen liittyviä kysymyksiä, joita ei voida käsitellä oikeudenkäynnissä. Sovittelun tavoitteena on saada aikaan lapsen edun mukainen, kestävä sopimus vanhempien välille.

Sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija (yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä).

Sovittelija voi vahvistaa sovittelussa tehdyn sopimuksen. Vahvistettu sopimus rinnastuu tuomioistuimen päätökseen ja on täytäntöönpanokelpoinen.

Riita-asian sovittelu

Riita-asiaa koskevassa sovittelussa voidaan sovitella sellaisia riita- ja hakemusasioita, jotka voitaisiin muutoinkin käsitellä tuomioistuimessa. Erimielisyys voi koskea esimerkiksi sopimusta, perintöasiaa, vahingon korvaamista, kiinteistöriitaa, työsuhderiitaa, naapuririitaa tai huoneenvuokrariitaa.

Sovittelijana toimii sovittelukoulutuksen käynyt tuomari. Hänen tehtävänään ei ole ratkaista riitaa vaan auttaa osapuolia itse löytämään erimielisyyksiinsä ratkaisu, jonka kaikki voivat hyväksyä. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen.

Jos osapuolet pääsevät sovittelussa sovintoon, sovittelija voi heidän pyynnöstään vahvistaa sovintosopimuksen, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Ellei sovintoa vahvisteta, se on tavallinen osapuolia sitova sopimus.

Hakemus

Pdf-muodossa olevan lomakkeen avaaminen vaatii erillisen sovelluksen. Suosittelemme uusimman Adobe Reader -version käyttämistä lomakkeen toiminnan varmistamiseksi. Ohjelman voi ladata maksutta osoitteesta https://get.adobe.com/fi/reader/

Emme suosittele käyttämään selainten omia Reader- tai Viewer -sovelluksia lomakkeen täyttämiseen. Käytä sekä tallentamiseen että lomakkeen tulostamiseen Adobe Readerin omia painikkeita.

Voit myös tulostaa lomakkeen täytettynä tai tyhjänä.

Jos asiassa on vain yksi hakija, sähköisenä toimitettavaa hakemusta ei tarvitse allekirjoittaa, jos lähettäjän henkilöllisyydestä ei jää epäselvyyttä. Voit siis toimittaa hakemuksen käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona ilman allekirjoitusta.

Mikäli hakijoita on kaksi, on suositeltavaa, että molemmat allekirjoittavat hakemuksen.

Liitteet huoltoriidan sovittelua koskevaan hakemukseen

Liitä hakemukseen voimassa oleva käräjäoikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta.

Maksut

Sovittelusta peritään hakijalta käsittelymaksu

• 310 euroa, jos sovittelu on aloitettu
• 115 euroa, jos sovittelua ei aloiteta

Haastemiehet huolehtivat käräjäoikeuden, yksityisten kansalaisten ja yritysten todisteellisista tiedoksiannoista.

Päivystävä haastemies on tavattavissa virastossa maanantaista perjantaihin kello 8.00 – 16.15. Päivystäjän tavoitat numerosta 029 56 47322.

Tiedoksiantoja hoitavat haastemiehet

• Hedborg, Heidi, puh. 029 56 47341
• ‍Korvakangas, Kari, puh. 029 56 47331 (haastemiesten esimies)
• Käpylä, Mirkka, puh. 029 56 46961
• Mailander, Eero, puh. 029 56 47325
• Murto, Samuli, puh. 029 56 47342
• Peltopuro, Ari, puh. 029 56 47376
• Piikkilä, Veli-Matti, puh. 029 56 47330
• Saarinen, Esa, puh. 029 56 46971
• Sevón, Hanne, puh. 029 56 47310
• Sundström, Teemu, puh. 029 56 47343 (haastemiesten esimies)

Haastemiesten sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oikeus.fi (kansalliset merkit ä ja ö korvataan merkeillä a ja o).

Asiakirjojen toimittaminen haastemiehille

Voit toimittaa tiedoksi annettavat asiakirjat seuraavilla tavoilla:

• sähköpostitse: ko_kanta-hame_haastemiehet(at)oikeus.fi
• postitse: Kanta-Hämeen käräjäoikeus/haastemiehet, Arvi Kariston katu 5, 13100 Hämeenlinna
• henkilökohtaisesti haastemiesten palvelupisteeseen (arkisin klo 8.00 – 16.15)

Jos lähetät tiedoksiantopyynnön sähköpostitse, viestin tulee sisältää

• aihe-kentässä tieto haastettavan osoitteen postinumerosta
• tarkat tiedot siitä, mitä pyydät antamaan tiedoksi ja kenelle sekä haastettavan henkilötunnus tunnistamista varten
• tiedoksi annettava asiakirja ja mahdolliset liitteet selkeästi nimettyinä, tiedoksi annettava testamentti tulee toimittaa oikeaksi todistettuna jäljennöksenä
• laskutustiedot: nimi ja osoite sekä Y-tunnus tai henkilötunnus

Salassa pidettäviä ja arkaluontoisia asiakirjoja voit lähettää Oikeusministeriön turvapostilla. Palvelun käyttö on ilmaista, helppoa ja turvallista.

Kun lähetät turvapostia, on erityisen tärkeää, että viestin aihe-kentästä ilmenee, että kyseessä on tiedoksiantopyyntö sekä tieto haastettavan osoitteen postinumerosta. Näin viesti ohjautuu suoraan oikealle haastemiehelle.

Maksut

Haastemiehen suorittama tiedoksianto ja siitä annettava todistus 110 euroa, myös tiedoksiantoyritys.
Maksua ei peritä silloin, kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta.

Asiakirjan tiedoksianto ulkomaille 110 euroa.
Maksua ei peritä silloin, kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta.

Tuomion purkamista haetaan siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee, jos hakemus tarkoittaa

• pelkästään päiväsakon rahamäärän alentamista
• poissaolon johdosta määrätyn seuraamuksen poistamista laillisen esteen vuoksi
• rikosasiassa annetun tuomion purkamista tai oikaisemista haetaan siksi, että henkilöä on käsitelty toisena tai väärällä nimellä
• rikosasiassa annetun tuomion purkamista, jos siinä rangaistusta määrättäessä on otettu huomioon toinen rangaistus ja viimeksi mainittu rangaistus on sittemmin poistettu tai sen perustana ollut syyte on kokonaan tai osittain hylätty tai rangaistus on muuten olennaisesti muuttunut

Asia voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä tai tarvittaessa suullisesti istunnossa.

Hakemus

Pdf-muodossa olevan lomakkeen avaaminen vaatii erillisen sovelluksen. Suosittelemme uusimman Adobe Reader -version käyttämistä lomakkeen toiminnan varmistamiseksi. Ohjelman voi ladata maksutta osoitteesta https://get.adobe.com/fi/reader/

Emme suosittele käyttämään selainten omia Reader- tai Viewer -sovelluksia lomakkeen täyttämiseen. Käytä sekä tallentamiseen että lomakkeen tulostamiseen Adobe Readerin omia painikkeita.

Voit myös tulostaa lomakkeen täytettynä tai tyhjänä.

Sähköisenä toimitettavaa hakemusta ei tarvitse allekirjoittaa, jos lähettäjän henkilöllisyydestä ei jää epäselvyyttä. Voit siis toimittaa hakemuksen käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona ilman allekirjoitusta.

Hakemuksen liitteet

Jos haet tuomion purkamista päiväsakon rahamäärän alentamiseksi, liitä hakemukseen selvitys nettotuloistasi rikosta edeltävän kuukauden ajalta. Selvitys voi muodostua esimerkiksi palkkalaskelmista tai tukipäätöksistä.

Maksu

Tuomion purkamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään hakijalta käsittelymaksu 310 euroa. Jos hakemus hyväksytään, käsittelymaksua ei peritä.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus ei käsittele lainkaan ulosottovalitusasioita. Toimialueemme ulosottovalitusasiat käsittelee Pirkanmaan käräjäoikeus.

Vaikeisiin velkaongelmiin joutunut maksukyvytön henkilö voi velkajärjestelyn avulla korjata taloudellisen tilanteensa.

Velallinen voi hakea velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta.

Velkajärjestelyä hakevan on syytä kääntyä aluksi oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan asiakaspalvelun puoleen.

Vihkiminen voi olla kirkollinen tai siviilivihkiminen. Siviilivihkimisen voi toimittaa joko Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa siviilivihkimisen toimittaa yleensä käräjänotaari.

Vihkiminen voidaan toimittaa

• virka-aikana virkapaikalla eli käräjäoikeuden tiloissa (maksuton)
• virka-aikana virkapaikan ulkopuolella (maksu 150 euroa ja mahdolliset vihkijän matkakustannukset)
• virka-ajan ja virkapaikan ulkopuolella (maksu 250 euroa ja mahdolliset vihkijän matkakustannukset)

Tiedustelut

Voit lähettää vihkimistä koskevan tiedustelun sähköpostitse osoitteeseen kanta-hame.ko(at)oikeus.fi. Kerro viestissäsi toivottu vihkimisajankohta ja -paikka sekä omat yhteystietosi niin vihkiasioita hoitava virkamies ottaa yhteyttä ja sopii käytännön järjestelyistä.

Ennen vihkimistä

Toimita käräjäoikeudelle todistus avioliiton esteiden tutkinnasta.

Ilmoita myös puolisoiden tulevat sukunimet, todistajien nimet ja käytetäänkö vihkitoimituksessa sormusta sekä laskutusosoite (ellei vihkimistä toimiteta maksutta virka-aikana käräjäoikeuden tiloissa).

Vihkitoimitus

Molempien puolisoiden on oltava henkilökohtaisesti paikalla vihkitoimituksessa ja molemmilla on oltava mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset.

Vihkitoimituksessa on oltava myös kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa. Todistajat voivat olla myös lähisukulaisia eikä heidän tarvitse olla Suomen kansalaisia. Myös todistajilla on oltava mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset.

Mikäli vihkiminen tapahtuu käräjäoikeuden tiloissa virka-aikana, todistajat voi tarvittaessa pyytää käräjäoikeuden henkilöstöstä.

Vihkitoimituksen jälkeen puolisoille annetaan vihkimistodistus.

Laskutus

Lasku vihkitoimituksesta ja mahdollisista vihkijän matkakuluista lähetetään erikseen myöhemmin.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus ei käsittele lainkaan yrityssaneerausasioita. Toimialueemme yrityssaneerausasiat käsittelee Pirkanmaan käräjäoikeus.

Kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mioon tai pää­tök­seen tyy­ty­mä­tön asian­osai­nen voi ha­kea rat­kai­suun muu­tos­ta, el­lei sitä jos­sain ta­pauk­ses­sa ole erik­seen kiel­let­ty. En­nen kuin ho­vioi­keus ot­taa va­li­tus­asian rat­kais­ta­vak­seen, tar­vi­taan kui­ten­kin pää­sään­töi­ses­ti jat­ko­kä­sit­te­ly­lu­pa.

Asian ratkaisemisen yhteydessä asianosaisille annetaan kirjalliset ohjeet muutoksen hakemiseksi. Ohjeita on myös saatavilla käräjäoikeuden kirjaamosta.

Muutoksenhakijan on ensin ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta lukien. Tyytymättömyys tulee ilmoittaa asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle joko istunnossa suullisesti tai myöhemmin kirjallisesti.

Määräaika valituksen tekemiselle on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun julistamisesta tai antamisesta.

Käräjäoikeuden ratkaisulla tuomittuja vahingonkorvauksia tai oikeudenkäyntikuluja voit periä tuomitulta joko vapaaehtoisesti tai ulosoton kautta. Voit lähettää tuomitulle maksuvaatimuksen, jossa on selkeä eräpäivä ja maksutiedot. Voit myös hakea tuomittujen korvausten perintää Ulosottolaitokselta.

Ulosottohakemukseen tulee liittää kopio tuomioistuimen ratkaisusta tai muu ulosottoon oikeuttava asiakirja. Ratkaisun voit tilata ratkaisun antaneelta käräjäoikeudelta.

Tietyissä tilanteissa voit hakea korvausta myös Valtiokonttorilta.

Jos sinut on käräjäoikeuden tuomiolla tuomittu maksamaan sakkoa tai valtiolle tulevaa korvausta, voit tarvittaessa hakea maksuaikaa Oikeusrekisterikeskukselta.

Voit tarvittaessa hakea maksuaikaa käräjäoikeuden toimittamalle laskulle. Maksuajan hakeminen tarkoittaa eräpäivän siirtämistä.

Maksuaikaa ei voida myöntää, jos olet jo aiemmin siirtänyt laskun eräpäivää. Eräpäivää on mahdollista siirtää maksimissaan 3 kuukautta. Maksuajan pituus riippuu laskun summasta.

Maksuaikaa voit hakea Valtion talous -ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta (Palkeet) joko puhelimitse 029 55 63700 tai sähköisen asiointipalvelun (maksuaika-lomake) kautta.