Käräjänotaarin tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 12 §:n mukainen harjoittelusuunnitelma Keski-Suomen käräjäoikeudessa

1. Tavoitteet

1.1. Jatkokoulutus

Tuomioistuinharjoittelun päätarkoituksena käräjäoikeudessa on oikeustieteen maisterin tutkinnon jälkeinen jatkokoulutus, jossa käräjänotaari oppii monipuolisen ja käytännönläheisen käräjäoikeustyöskentelyn sekä tutustuu tuomarin rooliin ja ajattelutapaan. Valmistuneen maisterin jatkokoulutuksen ja uranvalinnan kannalta tällä on suuri merkitys.

Tavoitteena on kehittää käräjänotaarin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa erityisesti valmiuksia oikeudelliseen ratkaisutoimintaan.

Tuomioistuinharjoittelusta on säädökset tuomioistuinlaissa (673/2016) ja laissa tuomioistuinharjoittelusta (1005/2016), jotka tulivat voimaan 1.1.2017.

Tämä harjoittelusuunnitelma rakentuu kyseisten säädösten pohjalle tarkoituksena, että tuomioistuinharjoittelu Keski-Suomen käräjäoikeudessa täyttäisi myös lainsäädännössä harjoittelulle asetetut tavoitteet.

1.2. Työvoimaresurssi

Käräjäoikeuden näkökulmasta käräjänotaarit ovat myös tarpeellinen työvoimaresurssi. He ratkaisevat merkittävän osan käräjäoikeuteen saapuvista asioista. Peruskoulutuksensa ja aikaisemman työkokemuksensa vuoksi heistä on hyötyä myös asiakaspalvelussa ja toimistohenkilökunnan oikeudellisessa tukemisessa.

1.3. Rekrytointi

On muistettava myös tuomioistuimen yleiset tarpeet tulevien tuomareiden kouluttamisessa ja rekrytoinnissa. Tuomioistuinharjoittelun suorittaneet lakimiehet tuntevat tuomioistuimen toimintatavat, mikä helpottaa asiointia ja tuomioistuimen toimintaa.

2. Organisaatio

Laamanni

Laamanni vastaa siitä, että käräjänotaarien harjoittelu täyttää sille laissa asetetut tavoitteet. Laamanni on myös käräjänotaareiden esimies ja vastaa heidän yleisestä valvonnastaan lainkäyttäjinä.

Vastuutuomari

Notaareilla on erikseen määrättävä vastuutuomari. Vastuutuomari vastaa yhdessä yhdistelmäosaston osaston johtajan sekä laamannin kanssa notaareiden yleisestä perehdytyksestä sekä osallistuu yhdessä laamannin kanssa Tuomarinkoulutuslautakunnan nimeämien notaariehdokkaiden haastatteluun. Vastuutuomari toimii myös notaareiden lähiesimiehenä.

Opastava tuomari

Yhdistelmäosastolla viikoittain määrättävä opastava tuomari toimii ensisijaisesti notaareiden opastajana ja neuvojana akuuteissa ongelmakysymyksissä.

Tutortuomari

Riitaosastolla (osasto III) osaston johtaja nimeää vuorolistan mukaan kullekin käräjänotaarille henkilökohtaisen ohjaajan eli tutortuomarin, joka toimii notaarin opastajana ja neuvojana sekä ottaa kantaa siihen, voiko notaari ratkaista hänelle jaetun riitautuneen tai takaisinsaannin kohteena olevan summaarisen riita-asian tai laajan riita-asian.

Muut tuomarit ja kansliahenkilökunta

Kaikki käräjäoikeuden työntekijät opastavat ja neuvovat käräjänotaareita. Osastoilla voidaan käräjäsihteereistä nimetä tietylle oikeudenaloille käräjänotaareita opastavia tämän alan vastuusihteereitä.

3. Alkukeskustelu

Laamanni ja vastuutuomari

• mitä käräjänotaarilta odotetaan, mihin harjoittelu tähtää
• käräjänotaarin omien toiveiden kartoittaminen
• harjoittelusuunnitelman läpikäyminen ja siihen mahdollisesti tehtävät yksilökohtaiset lisäykset

Hallintosihteeri

• talon tavat ja säännöt
• henkilöstöasiat
• yleinen perehdytysmateriaali (e-oppiva ym.)

Riitaosaston tutortuomarit

• harjoittelusuunnitelman tarkempi läpikäyminen ao. oikeudenalalta.
• työtehtävät

Haastemiesten esimies

• haastemiehen toiminta

Kirjaaja

• kirjaamon toiminta
• orientaatio taloon ja sen toimintaan
• työjärjestys
• henkilökunta
• ATK-järjestelmät
• siviilivihkimiset

4. Perehdyttäminen

Omatoimisesti käräjänotaari perehtyy seuraaviin asioihin:

• jaettuun perehdytysmateriaaliin sekä E-Oppivan videoihin
• eri asiaryhmiin liittyvään lainsäädäntöön
• annettuihin ohjeisiin
• Tuomarinvalintalautakunnan Moodlessa oleviin opetusvideoihin
• Tivin ja Tuomarinvalintalautakunnan järjestämään pakolliseen kärjänotaarikoulutukseen

Vanhempi käräjänotaari opastaa, neuvoo ja perehdyttää.

Vastuutuomari, opastava tuomari sekä tutortuomari opastavat, neuvovat sekä antavat palautetta.

Perehdytys eri asiaryhmiin

Käräjänotaari perehtyy omatoimisesti Moodle-koulutuksen avulla muun muassa seuraaviin asiaryhmiin:

• edunvalvonta-asiat
• konkurssiasiat
• velkajärjestelyasiat
• riidattomat lapsiasiat
• pesänselvittäjän ja pesänjaajan määrämistä koskevat asiat
• summaariset velkomusasiat
• sovitteluasiat ja follo-sovittelut

Yllämainituissa asioissa notaaria perehdyttää lisäksi (omatoimisen perehtymisen jälkeen) yhdistelmäosaston vastuutuomari ja opastava tuomari yhdessä riitaosaston tuomarien ja sihteerien kanssa.

Yhdistelmäosaston vastuutuomari vastaa perehdytyksestä hakemusasioihin, rikosasioihin ja rikosprosessiin sekä erityisesti prosessinjohtoon.

Riitaosaston tutortuomari vastaa perehdyttämisestä riita-asioihin.

Kaikki tuomarit ja myös kansliahenkilökunta opastavat tarvittaessa käräjänotaareita.

Neuvoa kysytään ensisijaisesti yhdistelmäosastollaopastavalta tuomarilta ja riitaosastolla tutortuomarilta. Eri asiaryhmien osalta neuvoa voi myös kysyä erikososaamista omaavilta tuomareilta.

5. Harjoittelukauden sisältö

Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan käräjäoikeuden lainkäyttötehtäviin perehdyttävää käräjänotaarien harjoittelujärjestelmää, joka koostuu työharjoittelusta, koulutuksesta ja seurannasta.

Käräjänotaarit on sijoitettu käräjäoikeuden yhdistelmäosastolle, jolla käsitellään suurinta osaa käräjänotaareiden ratkaistaviksi tulevista asioista.

Riitaosastolla käräjänotaarit toimivat ratkaistessaan riitautuneita tai takaisinsaannin kautta käräjäoikeuden käsiteltäväksi tulleita summaarisia riita-asioita samoin kuin laajoja riita-asioita sekä avioeroasioita.

Käräjänotaarit voivat lisäksi toimia kolmen tai kahden tuomarin ratkaisukokoonpanossa kaikilla käräjäoikeuden osastoilla.

Harjoittelu jakautuu käräjäoikeudessa koko harjoittelun suorittavien käräjänotaareiden (6 kpl) osalta kahteen kuuden kuukauden pituiseen harjoittelujaksoon, joissa ensimmäisellä jaksolla korostuu kansliassa annettavat ratkaisut sekä riita-, hakemus- ja insolvenssiasiat ja jälkimmäisellä jaksolla rikosasiat.

Harjoitteluaika käräjäoikeudessa jaksotetaan myös mahdollisimman suuressa määrin asiaryhmäkohtaisesti. Käräjänotaari voi näin keskittyä aina pääasiassa jakson asiaryhmiin, vaikka jaksojen väliset ajat eivät ole jyrkkiä.

Yhdistelmäosastolla ja riitaosastolla pidetään erityistä kirjaa käräjänotaareille jaetuista asioista siten, että harjoittelijalle jaettavien asioiden määrä pyritään tasaamaan lukumääräisesti samaksi. Tällä pyritään tasaamaan eri aikaan aloittaneiden harjoittelijoiden työmäärää siten, että työkuorma ei saapuvien asioiden vaihtelun vuoksi muodostuisi yksittäisen harjoittelijan osalta liian suureksi ja että kaikki käräjäoikeuden harjoittelijat pääsisivät toisaalta ratkaisemaan mahdollisimman laajasti käräjäoikeudessa käsiteltäviä asioita.

Ennen itsenäisten ratkaisujen tekemistä käräjänotaari koulutetaan ja opastetaan kunkin asiaryhmän substanssiin.

Käräjänotaari on myös itse velvollinen olemaan harjoittelunsa sisällön suhteen aktiivinen. Hänen tulee ottaa heti yhteyttä vastuutuomariin tai laamanniin, jos hän havaitsee epäkohtia harjoittelun sisällössä tai toteutuksessa.

Tärkeintä harjoittelussa on, että käräjänotaarin työtehtävät painottuvat monipuolisen ja käytännönläheisen tuomioistuintyöskentelyn oppimiseen sekä tuomarinrooliin sekä ajattelutapaan tutustumiseen.

Jaksotuksessa on myös otettu huomioon se, että jälkimmäisellä jaksolla käräjänotaarin perehdytys on syvempää ja hänelle annetaan vaativampia tehtäviä.

Harjoitteluohjelman tarkoitus on myös se, että varsinaisten omien töidensä (asian käsittely ja ratkaiseminen) lisäksi käräjänotaari toimii mahdollisuuksien mukaan vuorollaan tuomarien apuna yhdessä tuomarin kanssa sovittavalla tavalla.

Käräjänotaari pyrkii käsittelemään ja ratkaisemaan kaikki hänelle jaetut asiat joutuisasti ja jakson vaihtumisesta riippumatta.

Käräjänotaarin itse, vastuutuomarin, tutortuomarien, opastavan tuomarin ja viime kädessä laamannin on huolehdittava siitä, ettei käräjänotaari harjoittelukauden aikana yksin tai puheenjohtajana käsittele tai ratkaise asiaa, jota on laatunsa tai laajuutensa vuoksi pidettävä vaikeana ratkaista. (Huomioi korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien tähän
liittyvät kannanotot. Laki tuomioistuinharjoittelusta 16 § 3).

Käräjänotaari tarvitsee kaikkiin ratkaisemiinsa summaarisiin riita-asioihin (riitautuneet ja takaisinsaannin johdosta käsiteltävät) samoin kuin laajoihin riita-asioihin laamannin erillisen määräyksen. Hakemuksen liitteenä tulee mainita, että tutortuomari on perehtynyt asiaan ja katsonut, ettei asia ole liian vaikea käräjänotaarin ratkaistavaksi. Näissä asioissa riidan kohteena oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo saa olla pääomaltaan enintään 20.000 euroa.

Laamannin erillinen määräys vaaditaan myös, jos kaksi kuukautta virassa ollut käräjänotaari toimii yksittäisessä asiassa:

• jäsenenä rikosasiassa kolmen tuomarin kokoonpanosa (OK 2 luku 1 § 2)
• lainoppineena jäsenenä monijäsenisessä (esim. kahden tuomarin) kokoonpanossa (OK 2 luku 11 §)
• jäsenenä muussa kuin rikosasiassa kolmen tuomarin kokoonpanossa (OK 2 luku 3 §)
• jäsenenä muussa kin rikosasiassa kolmen tuomarin kokoonpanossa, jos käräjänotaari on toiminut asiassa pöytäkirjanpitäjänä ja tuomioistuimeen joudutaan kesken pääkäsittelyn ottamaan päätösvaltaisuuden puutteen vuoksi uusi jäsen (OK 6 luku 1 §)
• jos asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely sen johdosta, että pääkäsittely on ollut yhden tai useamman kerran lykättynä yhteensä yli 30 päivää (OK 6 luku 11 §)
• puheenjohtajana rikosasiassa ns. lautakuntakokoonpanossa eli asiassa, jossa mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty muuta rangaistusta kuin rikesakko, sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta eikä vastaaja ole syytteessä tarkoitetun rikoksen johdosta vangittuna, matkustuskiellosssa tai virantoimituksesta pidätettynä (OK 2 luku 1 §)

5.1. Harjoittelun jaksotus ja luonne (koko harjoittelun käräjäoikeudessa suorittava käräjänotaari)

• Vastuutuomari, opastavat tuomarit ja tutortuomarit ovat käräjänotaarin tukena koko harjoittelun ajan
• Yhdistelmäosaston vastuutuomari käy käräjänotaarin kanssa läpi kaikkien rikosistuntopäivien asiat
• Vastuutuomari ja tutortuomarit seuraavat käräjänoaarin työn edistymistä ja työn laatua

Jakso 1

Harjoittelu alkaa käräjäoikeuden kirjaamosta suoritettavalla kahden viikon perehdytysjaksolla.

Kuukaudet 1-2, ratkaisuvalta kansliassa (Laki tuomioistuinharjoittelusta 14 §)

Yhdistelmäosasto / riitaosasto

• valmistelee hakemusasioita tuomareille
• tavanomaiset avioerot sekä avioerot, joissa liitännäisvaatimuksia
• perehtyy, käsittelee ja ratkaisee hakemusasioita
• perehtyy lapsiaioihin, follo-sovitteluihin ym. osaston juttukantaa
• seuraa juttuja, myös riitasovittelua, pitää pöytäkirjaa sekä valmistelee juttuja tutorille
• seuraa laajan riita-asian elinkaaren notaarivuoden aikana
• alkuperehdytys (jakson loppupuolella); riitatutorin vastuulla
• seuraa yhdistelmäosastolla ainakin yhden vastuuttomarinsa rikospäivän ja myös muita rikosasioita (mukaan lukien pakkokeinoasiat ja lähestymiskiellot) sikäli kuin ehtii

Rikosasiat

• Pitää istuntopäiväkirjaa tuomareille vähintään 2-3 istuntopäivää

Kuukaudet 3-6, ratkaisuvalta kansilassa ja istunnoissa (laki tuomioistuinharjoittelusta 14 §, 15 § ja 16 §)

Riitaosasto

• käsittelee ja ratkaisee avioeroja, joissa riidattomia liitännäisvaatimuksia (lapset) sekä asioita, joissa avioeroa haetaan kahden vuoden erillään asumisen perusteella
• käsittelee ja ratkaisee riitautuneita sekä takaisinsaannin kohteena olevia summaarisia riita-asioita
• valmistelee laajoja riita-asioita tutorille
• seuraa riitaistuntoja
• osallistuu 2/3-tuomarin kokoonpanoihin
• välikeskustelu; riitatutorin vastuulla

Yhdistelmäosasto

• käsittelee ja ratkaisee tavanomaisia hakemusasioita, konkursseja, velkajärjestelyitä ja myös riitaisia liitännäisvaatimuksia sisältäviä muita hakemusasioita esim. pesänjakajat
• alkuperehdytys HJ- ja K-asioissa

Rikososasto

• seuraa rikosasioiden istuntoja, jos hakemus- ja riita-asioilta ehtii
• alkuperehdytys vastuutuomarin vastuulla (3-5 kuukausi) ennen ensimmäisten kirjallisten juttujen haastamista
• käsittelee ja ratkaisee (5-6 kuukauden kohdalla) rikosasioita kirjallisessa menettelyssä, rikosasioita kirjallisessa menettelyssä, saskon muuntoasioita ja asioita yhden tuomarin kokoonpanossa (rangaistus vain sakkoa)

Jakso 2

Kuukaudet 7 – 12 ratkaisuvalta kansliassa ja istunnoissa (Laki tuomioistuinharjoittelusta 14 §, 15 § ja 16 §)

Käräjänotaarin toiminta laajenee erityisesti rikosasioihin, joskin jo jaetut riita- ja hakemusasiat on tehtävä loppuun. Harkinnan mukaan notaari voi tehdä myös muita jaksossa 1 mainittuja asioita. Käräjänotaari toimii myös sihteerinä tuomarikokouksissa.

Yhdistelmäosasto

• käsittelee ja ratkaisee kirjallisessa menettelyssä rikosasioita, joissa rangaistukseksi vaaditaan vain sakkoa
• käsittelee ja ratkaisee yhden tuomarin rikosasioita (rangaistus vain sakkoa)
• käsittelee ja ratkaisee sakon muuntorangaistusasioita
• toimii puheenjohtajana lautakuntakokoonpanossa (määrättävää rangaistusta ei rajattu)
• 1-2 välikeskustelua; vastuutuomarin vastuulla
• vanhin notaari toimii nuorempien apuohjaajana

Riitaosasto

• käy läpi ja valmiselee laajoja riita-asioita tutortuomarille
• välikeskustelu; riitatutorin vastuulla
• osallistuu 2/3 -tuomarin kokoonpanoihin

5.2. Harjoittelun jaksotus ja luonne (yhdistelmänotaari)

Vastuutuomari, päivystävät tuomarit ja tutortuomarit ovat käräjänotaarin tukena koko harjoittelun ajan

• Yhdistelmäosaston vastuutuomari käy käräjänotaarin kanssa läpi kaikkien rikosistuntopäivien asiat
• Vastuutuomari ja tutortuomarit seuraavat käräjänotaarin työn edistymistä ja työn laatua

Jakso 1

Kuukaudet 1 – 2 ratkaisuvalta kansliassa (Laki tuomioistuinharjoittelusta 14 §)

Yhdistelmäosaston hakemusyksikkö / riitaosasto

• valmistelee hakemusasioita tuomareille
• tavanomaiset avioerot sekä avioerot, joissa liitännäisvaatimuksia
• perehtyy, käsittelee ja ratkaisee hakemusasioita
• perehtyy lapsioihin, follo-sovitteluihin ym. osaston juttukantaan
• seuraa juttuja, myös riitasovittelua, pitää pöytäkirjaa, valmistelee juttuja tutorilla
• seuraa laajan riita-asian elinkaaren notaarivuoden aikana
• alkuperehdytys mm. rikosasiat sekä HJ- ja K-asiat (jakson loppupuolella)
• seuraa yhdistelmäosastolla ainakin yhden vastuutuomarinsa rikospäivän ja myös muita rikosasioita (ml. pakkokeinoasiat ja lähestymiskiellot) sikäli kun ehtii
• perehtyy ja valmistelee ratkaistavakseen kahden kuukauden virassaoloajan jälkeen tulevia tuomioistuinlain 15 ja 16 §:ien tarkoittamia rikosasioita (mm. sakonmuuntoasiat, kirjallisen menettelyn rikosasiat ja lautakuntakokoonpanossa laamannin erillisellä määräyksellä ratkaistavat rikosasiat)

Kuukaudet 3-6, ratkaisuvalta kansilassa ja istunnoissa (laki tuomioistuinharjoittelusta 14 §, 15 § ja 16 §)

Käräjänotaarin toiminta laajenee erityisesti rikosasioihin, joskin jo jaetut riita- ja hakemusasiat on tehtävä loppuun.

Riitaosasto

• käsittelee ja ratkaisee avioeroja, joissa riidattomia liitännäisvaatimuksia (lapset) sekä asioita, joissa avioeroa haetaan kahden vuoden erillään asumisen perusteella
• käsittelee ja tarkaisee riitautuneita sekä takaisinsaannin kohteena olevia summaarisia riita-asioita
• valmistelee laajoja riita-asioita tutorille
• seuraa riitaistuntoja
• osallistuu 2/3-tuomarin kokoonpanoihin
• välikeskustelu; riitatutorin vastuulla

Yhdistelmäosasto

• käsittelee ja ratkaisee tavanomaisia hakemusasioita, konkursseja, velkajärjestelyita ja myös riitaisia liitännäisvaatimuksia sisältäviä muita hakemusasioita esim. pesänjakaja
• käsittelee ja ratkaisee kirjallisessa menettelyssä rikosasioita, joissa rangaistukseksi vaaditaan vain sakkoa
• käsittelee ja ratkaisee yhden tuomarin rikosasioita (rangaistus vain sakkoa)
• käsittelee ja ratkaisee sakon muuntorangaistusasioita
• toimii puheenjohtajana lautakuntakokoonpanossa (määrättävää rangaistusta ei rajattu)
• 1 välikeskustelu; vastuutuomarin vastuulla
• vanhin notaari toimii nuorempien apuohjaajana

6. Ohjeelliset asiamäärät

Käräjänotaareiden käsittelemät asiamäärät vaihtelevat käräjäoikeuden ja käräjänotaarin kulloisenkin työtilanteen mukaan.

Määriä tärkeämpää on edellä todetusti se, että kaikkiin asiaryhmiin tulee perehdyttyä. Kausittaista vaihtelua pyritään kuitenkin tasaamaan käräjänotaareiden kesken.

Yleisellä tasolla käräjänotaarit ratkaisevat kaikki sellaiset asiat, joihin heidän toimivaltansa käräjäoikeuslain mukaan riittää, mutta jotka eivät sovellu kansliahenkilökunnan ratkaistaviksi.

Lähtökohtaisesti he ratkaisevat kaikki konkurssiasiat, jotka käräjäoikeuslain ja oikeuskäytännön mukaan voidaan vastuutuomarin valvonnassa katsoa sellaisiksi, ettei niiden ratkaisua ole siirrettävä tuomarille.

Vastuutuomari seuraa kuitenkin asiamääriä ja käräjänotaarikunnan jaksamista.

Tarvittaessa asioita jaetaan tuomareille, mikäli työmäärää ei saada käräjänotaareiden välisen työntasauksen kauttakaan kohtuulliselle tasolle.

Ohjeelliset asiamäärät ovat koko harjoittelun käräjäoikeudessa suorittavan käräjänotaarin osalta seuraavat:

Hakemus- ja riita-asioissa mm:

• Sekalaiset hakemusasiat 100-130 kpl
• Riitautuneet summaariset asiat noin 25-30 kpl, jotka koskevat joko asuinhuoneiston vuokrausta tai joissa riidan kohteena oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo on pääomaltaan enintään 20.000 euroa, ja se on euromääräisesti mitattavissa eli ei esim. perintöriita. (Huom. laamannin määräys yksittäiseen asiaan: Laki tuomioistuinharjoittelusta 16 §1/1 kohta. Tutortuomari tarkastanut, ettei liian vaativa)
• Pieniä (ks. edellä) L-juttuja noin 5 kpl
• Velkajärjestelyt 15-20 kpl
• Konkurssit 10-20 kpl
• Jäsenyyksiä kahden/kolmen tuomarin kokoonpanossa riita-asiassa ja mahdollisesti myös rikosasiassa, ei puheenjohtajana (laamannin määräys)

Rikosasioissa mm.

• 120 kirjallisen prosessin rikosasiaa, sakkojuttuja
• Noin 35-50 rikosasiaa, jotka pääkäsittelyyn
• Rikospäivät 6-8 kpl ovat kalenteriin ennalta merkitty
• Sakonmuuntopäiviä on keskimäärin 2
• Syyttäjävapaita päiviä (sisältää lukuisia juttuja) on 2-5 kpl, jotka ovat kalenteriin ennalta merkattu

Yhdistelmäharjoittelun suorittavan käräjänotaarin osalta tulee pyrkiä noin puoleen mainituista määristä ottaen kuitenkin huomioon lyhyen harjoitteluajan aiheuttamat haasteet asioiden aikatauluttamiselle.

Käräjänotaari toimii puheenjohtajana myös lautamieskokoonpanossa (Huom. laamannin määräys yksittäisiin lautakuntajuttuihin (Laki tuomioistuinharjoittelusta 16 §1/5), yksittäisen jutun max. rangaistus 2 v vankeutta, ei vangitun juttuja).

Monijäsenisissä kokoonpanoissa on huomioitava myös tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 §:n 2 momentin säännös siitä, että jos kokoonpanoon on määrätty käräjänotaari, muiden jäsenten on oltava joko laamanni ja käräjätuomari tai kaksi käräjätuomaria.

7. Koulutus

Käräjänotaari osallistuu käräjäoikeuden ja hovioikeuspiirin järjestämään yhteiseen koulutukseen ja informaatiotilaisuuksiin. Lisäksi käräjänotaari osallistuu hovioikeuden käräjänotaareiden yhteisille koulutuspäiville.

Käräjänotaari osallistuu myös oikeusministeriön/tuomarinkoulutuslautakunnan järjestämään sekä keskitettyyn koulutukseen että Moodle-koulutukseen.

Käräjäoikeus järjestää käräjänotaareille eri asiaryhmistä tietoiskutyyppisiä koulutustilaisuuksia.

8. Seuranta

Käräjänotaari pitää tehtävistään ja ratkaisuistaan päiväkirjaa, jonka hän esittää laamannille ennen päätöskeskustelua.

Käräjänotaari käy harjoittelujakson aikana vastuutuomarin ja tutortuomarien kanssa edellä todettuja palaute- ja arviointikeskusteluja.

9. Päätöskeskustelut

Harjoittelukauden päättyessä käräjänotaari käy päätöskeskustelut vastuutuomarin ja laamannin kanssa.

Käräjänotaari saa palautetta työstään ja antaa palautetta käräjäoikeudelle harjoittelun sisällön kehittämiseksi.

Käräjänotaarilta kesken jäävät asiat jaetaan siten, että hakemus-, insolvenssi- ja rikosasiat viedään vastuutuomarille, joka ohjeistaa jakajaa asioiden uudelleenjaosta pääsääntöisesti tuomareille osaston jakoperiaatteiden mukaisesti.

Riitaosastolla käräjänotaarilta kesken jäävät asiat jaetaan kyseisen käräjänotaarin tutortuomarille.

(Tämä ohje on tullut voimaan 20.5.2025)