Vaasan hallinto-oikeus on ratkaissut valitukset vedenottoluvasta, jonka Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Oulun Vesi liikelaitokselle. Hallinto-oikeus piti voimassa luvan Viinivaaran vedenottamoiden osalta, mutta muutti lupamääräyksiä. Hallinto-oikeus kumosi luvan Kälväsvaaran vedenottamoiden osalta.
Vaasan hallinto-oikeus 3.12.2025
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 21.11.2023
Oulun Vesi liikelaitos (hakija) oli hakenut lupaa ottaa Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueilta pohjavettä enintään 11 000 m 3/vrk kuukausikeskiarvona yhteensä 11 vedenottamosta. Hankkeen tarkoituksena on toimia varavesijärjestelmänä Oulun kaupungin olemassa oleville raakavesilähteille. Aluehallintovirasto myönsi luvan ottomäärälle enintään 9 000 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona ja antoi lupamääräyksiä toiminnasta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja lieventämiseksi. Aluehallintovirasto myönsi myös hakijalle luvan poiketa kiellosta vaarantaa lähteiden luonnontilaa viiden lähteen osalta, mutta antoi määräyksen, jonka mukaan näistä lähteistä purkautuva virtaama ei saanut laskea lähdekohtaista vähimmäisvirtaamaa pienemmäksi. Lisäksi aluehallintovirasto myönsi hakijalle käyttöoikeudet hankkeen vaatimille alueille ja määräsi hakijan maksamaan alueiden omistajille korvauksia.
Aluehallintoviraston päätöksestä tehtiin 13 valitusta, joissa pääsääntöisesti vaadittiin päätöksen kumoamista kokonaan tai osittain. Valittajat perustelivat vaatimuksiaan muun muassa selvityksen puutteilla, vaihtoehtoisten ratkaisujen olemassaololla ja hankkeen haitallisilla vaikutuksilla alueen lähteisiin ja luontoarvoihin sekä läheisiin Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura 2000 -alueisiin. Valituksissa esitettiin myös, että hanke olisi merkittävästi heikentänyt Natura-alueiden luonnonarvoja, minkä vuoksi luvan myöntäminen olisi edellyttänyt luonnonsuojelulain mukaista valtioneuvoston päätöstä hankkeen toteuttamisesta.
Kälväsvaaran osalta hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen ja hylkäsi hakemuksen. Kälväsvaaran pohjavesimallinnus ei ollut luotettava ja perustui puutteelliseen ja epävarmaan tietoon. Kälväsvaaran vedenoton vaikutuksia ei siksi ollut mahdollista arvioida riittävällä varmuudella. Puutteiden poistamiseksi tarvittavat lisäselvitykset olisivat olleet olennaisia, mittavia ja aikaa vieviä, joten hakemusta ei palautettu täydennettäväksi.
Viinivaaran osalta hallinto-oikeus katsoi hakemuksessa esitetyn selvityksen kokonaisuudessaan antavan riittävän kattavan ja luotettavan kuvan pohjavedenoton vaikutuksista. Hanke ei edellytä valtioneuvoston myöntämää Natura -poikkeusta, koska lupamääräysten mukainen vedenotto Viinivaaran alueella ei vaikuta Olvassuon Natura-alueeseen eikä merkittävästi heikennä Kiiminkijoen Natura-alueen luonnonarvoja. Vedenotto ei myöskään vaaranna vesilailla suojellun lähteet-luontotyypin suojelutavoitteita.
Hallinto-oikeus katsoi, että Oulun vesihuollon turvaaminen on merkittävä yleinen hyöty siitä huolimatta, että lupahakemuksen hylkääminen Kälväsvaaran vedenottamoiden osalta alensi suurimmaksi sallituksi ottomääräksi enintään 6 400 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona, mikä ei yksin riitä turvaamaan Oulun vesihuoltoa. Hyöty oli myös huomattava verrattuna yleisille ja yksityisille eduille aiheutuviin menetyksiin ottaen huomioon, että hankkeen haittoja rajoitetaan lupamääräyksillä. Mahdollisilla vaihtoehtoisilla Oulun vesihuollon turvaamismahdollisuuksilla ei ollut oikeudellista merkitystä.
Hallinto-oikeuden päätökseen on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Lisätietoja: hallinto-oikeustuomari Sinikka Kangasmaa, puh. 029 564 2753.
Päätös on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä. Tietosuojasyistä verkossa julkaistavista päätöksistä on poistettu henkilötiedot.