Vauvan kuolema Lohjalla 17.10.2025 – vauvan äitiä koskeva syyte murhasta hylättiin

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on hylännyt 19-vuotiasta naista koskevan syytteen vauvansa murhasta. Sen sijaan käräjäoikeus on katsonut, että nainen on syyllistynyt heitteillepanoon ja raskauden keskeyttämisestä annetun lain säännösten rikkomiseen.

Tuomiossaan käräjäoikeus on katsonut näytetyksi, että nainen oli noin 30. raskausviikolla synnyttänyt elävänä syntyneen lapsen kotonaan. Nainen oli kiistänyt tienneensä raskautensa edenneen niin pitkälle, ettei sitä olisi saanut keskeyttää. Käräjäoikeus on kuitenkin katsonut hänen täytyneen pitää varsin todennäköisenä, että hänen raskautensa oli edennyt ainakin viikolle 20. Nainen ei ollut käyttänyt neuvolapalveluita eikä hänen avopuolisonsa ollut ollut tietoinen raskaudesta. Nainen oli kahtena eri päivänä ottanut raskaudenkeskeytykseen tarkoitettuja lääkkeitä ja näin aiheuttanut tahallaan sikiön ennenaikaisen syntymän. Nainen oli saanut ehkäisyneuvolasta kyseiset lääkkeet valheellisin perustein ottaen huomioon hänen tietoisuutensa raskautensa vaiheesta.

Käräjäoikeus on katsonut, että naisella ei ollut ollut tarkkaa tietoa siitä, miten raskaudenkeskeytykseen annetut lääkkeet toimivat. Ottaen kuitenkin huomioon naisen tietoisuus raskautensa kestosta ja ymmärrys lääkkeiden tarkoituksesta hän ei ole voinut pitää ainakaan varsin todennäköisenä sitä, että lapsi syntyisi elävänä. Näin ollen käräjäoikeus on katsonut, että nainen on voinut olla siinä käsityksessä, että hän keskeyttää raskauden ja synnyttää kuolleen sikiön.

Nainen on tullut tietoiseksi siitä, että lapsi oli syntynyt elävänä, koska lapsi oli heti syntymän jälkeen äännähdellyt. Hänellä on vastasyntyneen lapsen äitinä ja huoltajana ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus huolehtia lapsesta. Naisen menettelystä synnytyksen jälkeen käräjäoikeus on katsonut näytetyksi, että nainen on hyvin pian synnytyksen jälkeen ollut siinä käsityksessä, että hänen avopuolisonsa soittaa apua. Asiassa on kuitenkin näytetty, että nainen ei ole välittömästi synnytyksen jälkeen nostanut lasta wc-istuimesta eikä antanut lapselle tarpeellista hoitoa tai huolenpitoa. Lisäksi avun saamisen kestäessä hän ei ole varmistanut avopuolison soittavan hätäkeskukseen. Hänen toisintoimismahdollisuuksiansa on kuitenkin jossain määrin rajoittanut synnytyksen jälkeiset olosuhteet.

Se, että vauvan äidin katsottaisiin syyllistyneen henkirikokseen, edellyttää sellaista näyttöä, jonka perusteella voidaan vailla varteenotettavaa epäilyä todeta, että naisen toisenlainen toiminta synnytyksen jälkeen olisi estänyt vauvan kuoleman.

Vauvan kuolinsyy on ollut epäkypsän keskosen lääkkeellisesti käynnistetty syntymä ja sen myötä aiheutunut vauvan kyvyttömyys hengittää itsenäisesti. Käräjäoikeus on esitetyn selvityksen perusteella katsonut, ettei vailla varteenotettavaa epäilyä voitu todeta, että lapsen kuolema olisi estynyt, vaikka nainen heti synnytyksen jälkeen olisi ryhtynyt käytettävissä oleviin välittömiin toimenpiteisiin. Kun vauvan kuolema ei ollut syy-yhteydessä naisen laiminlyöntiin, nainen ei ollut syyllistynyt tahalliseen henkirikokseen. Sen sijaan käräjäoikeus on katsonut, että nainen on laiminlyönnillään syyllistynyt heitteillepanoon jättämällä vastasyntyneen vauvan wc-istuimeen ja raskauden keskeyttämisestä annetun lain rikkomiseen ottamalla valheellisin perustein saamansa lääkkeet.

Nainen on tuomittu rikoksistaan yhteiseen neljän (4) kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mutta käräjäoikeus on katsonut, että vapaudenmenetys on katsottava rangaistuksen täydeksi suoritukseksi.

Koska naista ei ole tuomittu tahallisesta henkirikoksesta, asianomistajan korvausvaatimukset on hylätty.