Kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet
Tuomarinkoulutuslautakunta nimittää käräjänotaarin (harjoittelijan) käräjäoikeuteen, hovioikeuteen ja hallinto-oikeuteen harjoittelujaksoa vastaavaksi määräajaksi.
Käräjänotaariksi voidaan tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 luvun 2 §:n mukaisesti nimittää oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut, jolla on lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet sekä soveltuvuus oikeudelliseen ratkaisutoimintaan.
Käräjänotaarin kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan, mitä tuomioistuinlain 10 luvun 9 §:ssä säädetään tuomarin kelpoisuusvaatimuksista. Kaksikielisessä käräjäoikeudessa voi kielellisten oikeuksien turvaamiseksi olla käräjänotaarin virkoja, joihin nimitettävillä on oltava tuomioistuinlain 10 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielitaito.
Tuomarinkoulutuslautakunta määrittää tuomioistuinharjoittelijoiden eli käräjänotaarien valintaan liittyvät valtakunnalliset, laissa olevia nimitysperusteita ja valintaperusteita täsmentävät valintakriteerit. Valinnassa noudatetaan pisteytysjärjestelmää. Hakijan opintomenestys, opintojen perusteella tai muutoin osoitettu oikeudellinen osaaminen, työkokemus ja haastattelu pisteytetään alla kuvattujen pisteytysperusteiden mukaisesti seuraavasti:
– opintomenestys 0,0–10,0 pistettä
– osoitettu oikeudellinen osaaminen 0,0–1,0 pistettä
– työkokemus 0,0–4,5 pistettä
– haastattelu 0,0–6,0 pistettä.
Hakija voi saada enintään 21,5 pistettä.
Opintomenestys
Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon arvosanojen keskiarvosta annetaan enintään 5,0 pistettä seuraavasti:
• 2,50–5,00 = 2,5–5,0 pistettä
• alle 2,50 = 0,0 pistettä
Arvosanojen keskiarvo lasketaan painotettuna keskiarvona. Keskiarvon laskentaan otetaan mukaan kaikki oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvat tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkityt alimman kurssitason opintosuoritukset pois lukien kieliopinnot, oikeusnotaarin opinnäytetyö (tutkielma) ja opintojaksot, joiden suoritusta ei ole arvosteltu tai joiden suoritus on arvosteltu vain hyväksytty tai hylätty. Painotettu keskiarvo lasketaan siten, että jokaisen huomioon otettavan opintosuorituksen arvosana kerrotaan sen omalla painokertoimella, tulot summataan ja summa jaetaan painokertoimien summalla. Arvosanan omana painokertoimena käytetään kyseisen opintosuorituksen tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkittyä opintopistemäärää tai sitä vastaavaa opintosuorituksen laajuutta kuvaavaa lukua, kuten opintoviikkomäärää. Jos keskiarvo on 2,50 tai enemmän, se pyöristetään yhden desimaalin tarkkuuteen ja siitä annetaan pyöristetyn keskiarvon mukainen pistemäärä. Jos keskiarvo on alle 2,50, siitä ei anneta pisteitä.
Painotetun keskiarvon voi laskea seuraavan Excel-taulukon avulla. Keskiarvon laskentataulukko
Arvosanojen keskiarvon laskemisessa käytetään arvosteluasteikon 0–5 mukaisia arvosanoja. Muut kuin arvosteluasteikon 0–5 mukaiset arvosanat muunnetaan asteikolle 0–5 alla kuvatulla tavalla ennen keskiarvon laskemista.
Arvosanat muunnetaan arvosteluasteikolle 0–5 seuraavasti:
• A (Excellent), 3+, 3, 3-, L, SCLA, ECLA, ET erinomainen = 5
• B (Very Good), 2.5, 2+, MCLA, kiitettävä, hyvin hyvä = 4
• C (Good), 2, 2-, CL, NSLA, HT, hyvä = 3
• D (Satisfactory), 1.5, 1+, 1, LUB, A, TT, hyvin tyydyttävä, tyydyttävä = 2
• E (Sufficient), 1-, välttävä = 1
• F (Fail), hylätty = 0
Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkielman arvosanasta annetaan enintään 5,0 pistettä seuraavasti:
Arvosteluasteikko 0–5
• 5 = 5,0 pistettä
• 4 = 4,0 pistettä
• 3 = 2,0 pistettä
• muut = 0,0 pistettä
Arvosteluasteikko I–L
• L = 5,0 pistettä
• E = 4,0 pistettä
• M = 2,0 pistettä
• muut = 0,0 pistettä
Arvosteluasteikko 4–10
• 10 = 5,0 pistettä
• 9 = 4,0 pistettä
• 8 = 2,0 pistettä
• muut = 0,0 pistettä
Muut kuin arvosteluasteikon 0–5, I–L tai 4–10 mukaiset tutkielman arvosanat muunnetaan arvosteluasteikolle 0–5 yllä kuvatulla tavalla ja niistä annetaan muunnon jälkeen pisteitä arvosteluasteikon 0–5 mukaisesti.
Osoitettu oikeudellinen osaaminen
Oikeustieteellisistä jatkotutkinnoista (OTT tai OTL) annetaan enintään 1,0 pistettä seuraavasti:
• oikeustieteen tohtorin tutkinto (OTT) = 1,0 pistettä
• oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (OTL) = 0,5 pistettä
Ulkomailla suoritetusta jatkotutkinnosta annetaan pisteitä, jos hakija osoittaa, että se on Suomessa rinnastettu OTT- tai OTL-tutkintoon.
Työkokemus
Kokoaikaisesta juristin työstä annetaan enintään 4,5 pistettä seuraavasti:
• 36 kuukautta tai enemmän = 4,5 pistettä
• 30–35 kuukautta = 4,0 pistettä
• 24–29 kuukautta = 3,5 pistettä
• 18–23 kuukautta = 3,0 pistettä
• 12–17 kuukautta = 2,0 pistettä
• 6–11 kuukautta = 1,0 pistettä
• alle 6 kuukautta = 0,0 pistettä
Työkokemuksena otetaan huomioon oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen tai sitä vastaavan kelpoisuuden saavuttamisen jälkeinen työkokemus enintään kolmelta vuodelta eli 36 kuukaudelta. Kunkin palvelussuhteen (työ- tai virkasuhteen) kestona otetaan huomioon täydet kuukaudet. Vajaaksi jäävää kuukautta ei oteta huomioon. Palvelussuhteiden kestot lasketaan yhteen ja työkokemuksesta kertyvät pisteet annetaan palvelussuhteiden yhteiskeston mukaisesti. Vajaaksi jäävältä 6 kuukauden jaksolta ei anneta pisteitä.
Osa-aikaisen juristin työn kohdalla palvelussuhteen kestoksi katsotaan puolet vastaavan kokoaikaisen palvelussuhteen kestosta, jos hakija osoittaa työaikansa olleen vähintään puolet normaalityöajasta. Jos työaika on ollut alle puolet normaalityöajasta, osa-aikaista työtä ei oteta huomioon.
Muusta työstä kuin juristin työstä ei anneta pisteitä.
Haastattelu
Haastattelusta annetaan 0,0–6,0 pistettä.
Haastateltavat hakijat valitaan opintomenestyksestä, opintojen perusteella tai muutoin osoitetusta oikeudellisesta osaamisesta ja työkokemuksesta annettavien pisteiden sekä hakijan ilmoittaman hakukohteiden etusijajärjestyksen perusteella. Haastattelulla arvioidaan lainkäyttötehtävissä tarvittavia hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Haastattelija antaa hakijasta arvion, joka vaikuttaa hakijan valintamenettelyssä saamiin pisteisiin ja sitä kautta käräjänotaarien valintaan.
Haastattelussa arvioitavat ominaisuudet
Haastattelussa arvioidaan lainkäyttötehtävissä tarvittavia hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia siltä kannalta, miten ne ilmentävät hakijan edellytyksiä suoriutua käräjänotaarin tehtävistä. Arvioitavat ominaisuudet ovat:
1 ) motivaatio hakeutua tuomioistuinharjoitteluun
2 ) itsenäinen työskentely ja päätöksentekokyky
3 ) joustavuus
4 ) yhteistyökykyisyys
5 ) vuorovaikutustaidot ja asiakaspalvelukyky.
Hakijan ominaisuuksien arviointi
Hakijan edellytyksiä suoriutua käräjänotaarin tehtävistä arvioidaan kokonaisuutena haastattelussa esille tulleiden, edellä mainittujen hakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Kokonaisarvio annetaan numeerisena seuraavan asteikon mukaisesti:
5 = hakijalla on edellytykset suoriutua tehtävistä erinomaisesti
4 = hakijalla on edellytykset suoriutua tehtävistä keskimääräistä paremmin
3 = hakijalla on edellytykset suoriutua tehtävistä hyvin
2 = hakijan edellytyksissä suoriutua tehtävistä on vähäisiä puutteita
1 = hakijan edellytyksissä suoriutua tehtävistä on puutteita
0 = hakijalta puuttuvat riittävät edellytykset suoriutua tehtävistä
E = hakija ei saapunut haastatteluun
Arviointiasteikossa arvioinnin lähtökohta ja keskimääräinen taso on 3. Jos hakijalla ilmenee selvä puute, jonka perusteella voidaan arvioida, että hakija ei tule suoriutumaan käräjänotaarin tehtävistä (esimerkiksi päätöksentekokyvyssä ilmenevät vakavat puutteet), puutetta ei ole mahdollista korvata muilla ominaisuuksilla. Lopputuloksena on tällöin, että kokonaisarvio on 0 yltä ilmenevän määrittelyn mukaisesti. Jos hakija ei saavu haastatteluun, arvio on E. Jos hakijan saama arvio on 0 tai E, hakijaa ei voida valita tuomioistuinharjoitteluun.
Haastattelusta voi saada enintään 6,0 pistettä. Haastattelijan antama numeerinen kokonaisarvio muunnetaan lautakunnassa valintamenettelyssä käytettäviksi pisteiksi kertomalla se luvulla 1,2.
Hakemuspisteet ja yhteispisteet
Hakijan hakemuspisteet muodostuvat opintomenestyksestä, osoitetusta oikeudellisesta osaamisesta ja työkokemuksesta saaduista pisteistä. Hakemuspisteet ratkaisevat hakukohteittain sen, ketkä hakijoista valitaan haastatteluun.
Hakijan yhteispisteet muodostuvat hakemuspisteistä ja haastattelupisteistä. Yhteispisteet ratkaisevat hakukohteittain sen, ketkä haastattelusta pisteitä saaneista hakijoista valitaan tuomioistuinharjoitteluun.
Jos hakijat päätyvät samaan pistemäärään eikä heitä kaikkia voida valita, valinta ratkaistaan alla mainittujen tasapistesääntöjen perusteella.
Tasapistesäännöt
Kun useampi hakija päätyy samaan pistemäärään eikä heitä kaikkia voida valita, hakijat laitetaan järjestykseen
I) kyseisen hakukohteen etusijajärjestyksen
II) haastattelusta saadun pistemäärän
III) oikeustieteen maisterin tutkielman arvosanasta saadun pistemäärän
IV) arvosanojen keskiarvon
V) huomioon otettavan työkokemuksen pituuden
VI) arvonnanpe rusteella.