Syyte törkeästä ihmiskaupasta hylättiin

Var­si­nais-Suo­men kä­rä­jä­oi­keus on an­ta­nut tuo­mion­sa asias­sa, joka kos­kee vuon­na 2000 syn­ty­neen mie­hen avo­puo­li­so­aan koh­taan te­ke­mäk­si epäil­tyä tör­ke­ää ih­mis­kaup­paa, rais­kaus­ta ja pa­hoin­pi­te­lyä vuo­si­na 2018–2024 Suo­mes­sa ja Ko­so­vos­sa, jon­ne os­a­puo­let oli­vat muut­ta­neet al­ku­vuon­na 2023 syn­ty­neen lap­sen­sa kans­sa.

Lähtökohta rikosasian käsittelylle käräjäoikeudessa oli poikkeuksellinen. Asianomistaja oli ilmoittanut jo esitutkinnassa valehdelleensa läheistensä painostuksesta aiemmissa kuulusteluissaan ja kertoneensa perättömästi miehen tekemistä rikoksista. Käräjäoikeudessa hän kertoi valehtelunsa motiiviksi halun kostaa miehelle tämän eroaikeista ja tarpeen torjua väitteitä lapsikaappauksesta, koska hän oli tuonut heidän yhteisen lapsensa takaisin Suomeen miehen tietämättä. Syyteharkinta asianomistajan perätöntä lausumaa koskevasta rikosepäilystä odotti tämän asian lopputulosta.

Käräjäoikeus arvioi erittäin seikkaperäisesti asianosaisten ja heidän lähisukulaistensa kertomuksia ja kirjallista todistelua sekä punnitsi erityisesti asianomistajan erilaisten kertomusten sisältöä, kertomuksen muuttumisen syitä ja muutoksen todenperäisyyttä. Erityisen haastavan tästä arvioinnista teki se, että ihmiskauppaan syyllistyvät henkilöt käyttävät tunnetusti hyvin hienovaraisia psyykkisiä keinoja  saattaakseen uhrinsa määräysvaltaansa ja hyväksikäytön kohteeksi eikä psykologisesta kontrollista
seurannut vakava alistussuhde yleensä ilmene fyysisinä merkkeinä. Huomioon oli osaltaan otettava myös asianosaisten kertoma pyrkimys elää aviopuolisoina islamin uskonnon oppien mukaisesti.

Käräjäoikeus katsoi, ettei asianomistajan vasta käräjäoikeudessa antama kertomus aikaisemmasta valehtelustaan kostotarkoituksessa ollut luotettava eikä sellaisenaan osoittanut hänen esitutkintakertomuksiaan valheellisiksi. Johtopäätökset todistelusta puhuivat kaiken kaikkiaan osin syytteen puolesta ja osin sitä vastaan. Riittävää todistelua oli esitetty siitä, että vastaaja oli tehnyt asianomistajalle vuosina 2018–2024 ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä kädellä ja esineille sekä uskontoa ja uskonnollisuutta parisuhteessa hyväksi käyttäen henkistä väkivaltaa aiheuttaen asianomistajalle kipua ja ahdistusta. Muista väitetyistä rikoksista jäi sen sijaan varteenotettava epäily. Käräjäoikeus tuomitsi miehen pahoinpitelystä 8 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Asianomistajan henkilöllisyys on määrätty pidettäväksi salassa, mutta vastaajan nimen julkaiseminen saattaa paljastaa sen.

Lisätietoja: käräjätuomari Katja Mäki, puh. 02956 46237

 
Jäljennöstilaukset tuomiosta: varsinais-suomi.ko@oikeus.fi

Lisää tiedotteita