Todistaja saa kirjallisen kutsun oikeudenkäyntiin.
Todistajan on tultava oikeuteen kutsussa mainittuna aikana, ellei hänellä ole sellaista estettä, jonka vuoksi hänen on mahdotonta saapua paikalle. Tällainen este voi olla esimerkiksi sairaus tai yleisen liikenteen keskeytyminen. Esteen hyväksyttävyydestä päättää oikeuden puheenjohtaja. Todistajaksi kutsutun tulee aina etukäteen ilmoittaa esteestä. Ilmoitus tehdään oikeuden puheenjohtajalle tai sille henkilölle, jonka pyynnöstä todistaja on kutsuttu oikeuteen. Jos esteenä on sairaus, todistajan on toimitettava oikeudelle lääkärintodistus.
Jos todistaja ei saavu oikeuteen eikä hänellä ole hyväksyttävää syytä poissaoloonsa, hänet määrätään maksamaan uhkasakko, jonka suuruus on mainittu kutsussa. Todistaja voidaan myös määrätä tuotavaksi omalla kustannuksellaan oikeuteen, jolloin poliisi voi ottaa hänet säilöön oikeuteen tuomista varten.
Rikosasiassa asianosaisia (osapuolia) ovat asianomistaja ja vastaaja. Syyttäjää ei kutsuta asianosaiseksi.
Riita-asiassa asianosaisia ovat kantaja ja vastaaja.
Todistaja ei ole asianosainen.
Asianomistaja on yhtä kuin rikoksen uhri.
Termi tarkoittaa, että kyseinen henkilö tai taho “omistaa asian”, eli hänelle kuuluvat ne oikeudet (esimerkiksi omistusoikeus tai henkilökohtainen koskemattomuus), joita rikoksella on loukattu.
Rikosasiassa vastaaja on yhtä kuin syytetty. Termi tarkoittaa, että kyseinen taho vastaa häntä kohtaan esitettyihin syytteisiin.
Riita-asiassa vastaaja on taho, joka vastaa häntä kohtaan esitettyihin vaatimuksiin, eli kanteeseen.
Kantaja tarkoittaa tahoa, joka riita-asiassa esittää vaatimuksia vastaajaa vastaan. Tällainen voi olla esimerkiksi sopimusrikkomukseen perustuva korvausvaade.
Todistajan kuulemisella selvitetään, mitä rikos- tai riita-asiassa on tapahtunut.
Kertomalla tietosi ja vastaamalla osapuolten sinulle esittämiin kysymyksiin autat osapuolia saamaan asiassa oikeudenmukaisen, mahdollisimman oikeaan tietoon perustuvan ratkaisun.
Et ole. Todistajat kutsutaan todistamaan uhkasakon uhalla, koska asian selvittäminen on erittäin tärkeää osapuolten oikeusturvan kannalta. Tämän vuoksi todistamista ei ole voitu jättää pelkästään todistajan vapaaehtoisuuden varaan.
Voit valmistautua kuulemiseen muistelemalla tapahtumia. Asioiden läpi käyminen mielessä sekä palaaminen mahdollisiin tapahtumien aikaisiin kalenterimerkintöihin, viesteihin ja kuviin voi auttaa.
On hyvin ymmärrettävää, että todistaminen voi jännittää. Tyypillisiä jännitystä aiheuttavia seikkoja voivat olla esimerkiksi uusi ja outo tilanne, muiden asianosaisten kohtaaminen sekä mahdollisesti oma suoriutuminen.
Lisäksi voit ottaa yhteyttä asiaa käsittelevään käräjäsihteeriin (tuomioistuimen yhteystiedot kutsukirjeessä, varaudu kertomaan jutun asianumero), sinut kutsuneen osapuolen juristiin tai Rikosuhripäivystyksen todistaja-tukeen lisätietojen saamiseksi.
Jos et ole varma, mistä sinua on tarkoitus kuulla, voit olla yhteydessä asiaa käsittelevään tuomariin lisätietojen saamiseksi (tuomioistuimen yhteystiedot kutsukirjeessä, varaudu kertomaan jutun asianumero).
Tämä tarkoittaa, että syyttäjä on poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella arvioinut sinulla olevan tärkeitä tietoja, jotka auttavat asian selvittämisessä.
Ei. Riita-asiassa sinut kutsuu toinen osapuolista. Tällöin et saa erillistä kutsua tai muuta kirjettä tuomioistuimelta.
Poikkeuksena voivat olla tilanteet, joissa:
osapuoli ei ole tiennyt miten tavoittaa sinut tai ei ole tavoittanut sinua yrityksistä huolimatta;
olet osapuolen kysyessä vastustanut todistamista, mutta osapuoli on pyytänyt tuomioistuinta velvoittamaan sinut todistamaan.
Näissä tapauksissa saat yleensä kutsun tuomioistuimelta.
Kyllä saavat. Osapuolilla on oikeus tietää, ketkä heidän asiassaan todistavat.
Mikäli sinulla on huolia liittyen henkilökohtaiseen turvallisuuteesi, ole yhteydessä tuomioistuimeen. Anonyymi todistaminen voi olla mahdollista tietyissä vakavissa rikosasioissa.
Oikeudenkäyntiin osallistuminen
Oikeuden odotustilan seinällä on päivän juttulista, josta käy ilmi juttujen käsittelyjärjestys. Koska juttujen käsittelyaikaa on vaikea arvioida, todistaja saattaa joutua odottelemaan vuoroaan. Joskus jutun käsittely voidaan vielä tässä vaiheessa joutua perumaan esimerkiksi siksi, että joku asianosaisista ei ole saapunut paikalle. Oikeudenkäynti voi peruuntua myös silloin, jos osapuolet päätyvät asiassaan sovintoon.
Todistaja kutsutaan nimeltä oikeussaliin. Hän on siellä vain sen ajan, jonka hänen todistamisensa kestää. Yleinen periaate on, että todistajan ei tulisi saada kuulla, mitä muut todistelutarkoituksessa kuultavat henkilöt ovat kertoneet. Tällä tavalla osaltaan turvataan kertomuksen luotettavuutta ja todistelun aitoutta sekä totuuden selville saamista.
Ennen todistajan kuulemista tuomioistuimen puheenjohtajan on kysyttävä todistajalta hänen nimeään ja tarvittaessa varmistauduttava hänen henkilöllisyydestään. Tarvittaessa puheenjohtajan on tiedusteltava, onko todistajalla estettä antaa vakuutusta ja onko todistajalla velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta.
Henkilötietojen tarkistamisen jälkeen todistaja antaa vakuutuksen. Todistajanvakuutus kuuluu seuraavasti:
”Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”
Todistajan tulee esittää kertomuksensa suullisesti. Aikaisemmin (esim. poliisille) annettu kertomus luetaan vain silloin, jos se poikkeaa todistajan oikeudessa kertomasta. Syyttäjä (rikosasiassa), asianosaiset ja oikeuden jäsenet voivat esittää todistajalle kysymyksiä. Ensiksi kysymyksiä esittää todistajan nimennyt osapuoli. Sen jälkeen kysyy vastapuoli ja lopuksi tarvittaessa tuomioistuimen puheenjohtaja.
Todistaja ei saa poistua oikeuden istuntopaikalta ennen kuin asian käsittely on päättynyt, ellei oikeuden puheenjohtaja ole antanut siihen lupaa.
Todistajana sinun tulee kertoa tietosi ja vastata sinulle esitettyihin kysymyksiin niin hyvin kuin osaat ja muistat.
Vastuusi koostuu kahdesta ohjenuorasta:
Puhu totta
Älä salaa mitään
On luonnollista, että ajan kuluessa yksityiskohtia unohtuu. Todistajana riittää, että teet parhaasi. Jos et muista jotain tai olet epävarma, voit sanoa sen avoimesti.
Kun kerrot rehellisesti, mitä tiedät ja mitä et tiedä tai et muista, olet tehnyt osuutesi.
On hyvä muistaa, että jutun lopputulos ei ole todistajan vastuulla; tuomioistuin vastaa tuomion oikeellisuudesta. Merkityksellisten seikkojen selvittämisestä ja saattamisesta tuomioistuimen tietoon vastaavat asian osapuolet, syyttäjä ja tätä ennen poliisi.
Todistaminen henkilökohtaisesti läsnä ollen on vahva pääsääntö. Todistajaa voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin kuulla puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä, mikäli paikan päälle saapuminen on esimerkiksi suuren etäisyyden vuoksi poikkeuksellisen hankalaa, eikä ole painavia syitä edellyttää todistajan henkilökohtaista läsnäoloa tuomioistuimessa.
Ole yhteydessä tuomioistuimeen (yhteystiedot kutsukirjeessä) tai sinut kutsuneen osapuolen oikeusavustajaan tämän mahdollisuuden selvittämiseksi.
Odottaessasi vuoroa todistamaan voit halutessasi jutella muiden kanssa. Älä kuitenkaan keskustele tapahtumista, joista olet tulossa todistamaan, jotta muistikuvasi eivät värity.
Tämä on mahdollista. Sinulle ilmoitettu aika on arvio, ja oikeudenkäynnin aikataulu usein elää päivän aikana. Näin voi käydä, jos esimerkiksi päivän muut istunnot, tai muiden todistajien kuuleminen kestää arvioitua pidempään.
Paikalla on oikeuden kokoonpano, rikosasioissa syyttäjä sekä useimmiten asian osapuolet mahdollisine edustajineen. Toisinaan paikalla on myös käräjäsihteeri.
Joskus paikalla voi olla osapuolten ystäviä tai läheisiä yleisönä.
Paikalla voi olla myös muuta yleisöä, kuten opiskelijoita, toimittajia tai tavallisia kansalaisia. Oikeuden istunnot ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niitä erityisestä syystä määrätä salassa pidettäviksi.
Kutsun saatuasi menet sisään saliin, jossa ensin varmistetaan henkilöllisyytesi ja vasta sitten annat todistajan vakuutuksen, minkä jälkeen oikeuden puheenjohtaja osoittaa sinut todistajalle varatulle paikalle.
Kuuleminen alkaa usein sillä, että syyttäjä tai sinut nimennyt osapuoli pyytää sinua kertomaan muistikuvistasi omin sanoin. Tämän jälkeen esitetään usein tarkentavia kysymyksiä.
Toinen osapuoli voi tämän jälkeen kysyä todistajalta omia kysymyksiä. Tätä kutsutaan vastakuulusteluksi.
Lopuksi myös tuomari voi esittää todistajalle kysymyksiä.
Kun kellään ei ole enää kysyttävää, kuuleminen päättyy.
Lopuksi sinulta tiedustellaan palkkiovaatimuksesi.
Kyse on pitkälti dramatisoinnista sekä myös oikeuskulttuurien eroista. Suomessa tilanne on tyypillisesti rauhallinen ja asiallinen.
Viime kädessä oikeuden puheenjohtaja pitää huolen siitä, että todistajaa kohdellaan kunnioittavasti.
Todistajan kuuleminen äänitetään, jotta oikeuden kokoonpano ja osapuolet voivat tarvittaessa palata todistajan kertomukseen varmistuakseen, että ymmärsivät todistajan kertoman asian oikein.
Poikkeukset todistamisvelvollisuudesta
Yleisestä todistamisvelvollisuudesta on poikkeuksia.
Jos todistaja on läheistä sukua oikeusjutun asianosaiselle, ei hänen tarvitse todistaa vasten tahtoaan. Jos todistajalla on oikeus kieltäytyä todistamasta lähisukulaisuuden perusteella, oikeuden puheenjohtaja selvittää sen todistajalle kuulemisen aluksi.
Todistajan ei tarvitse paljastaa seikkoja, jotka saattaisivat johtaa syytteen nostamiseen häntä itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan. Jos todistaja ei tästä syystä halua vastata johonkin kysymykseen, hänen pitää selkeästi ilmoittaa siitä oikeudelle. Oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle tarvittaessa, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen.
Todistajan ei myöskään tarvitse paljastaa liike- tai ammattisalaisuutta, ellei oikeus häntä siihen erikseen velvoita.
Vaikka todistajalla olisikin oikeus kieltäytyä todistamasta, hänen on kutsun saatuaan kuitenkin aina tultava oikeuteen. Jos hän suostuu todistamaan, hän on velvollinen puhumaan totta samoin kuin muutkin todistajat.
Todistaminen on kansalaisvelvollisuus
Todistajan on puhuttava totta. Todistajan on myös kerrottava oikeudessa kaikki, mitä hän tietää käsiteltävästä asiasta. Todistaja on oikeudenkäynnissä keskeinen henkilö, sillä hänen kertomuksensa saattaa olla ainoa keino selvittää, mitä oikeudenkäynnin kohteena olevassa asiassa todella on tapahtunut. Todistaja voi joutua vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin, joilla pyritään selvittämään hänen kertomuksensa luotettavuutta. Oikeuden puheenjohtajan tehtävänä on valvoa, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä ja että häntä ei kohdella sopimattomasti.
Jos todistajan havaitaan valehdelleen tai tietoisesti salanneen jotakin asiaan vaikuttavaa, voidaan häntä syyttää perättömästä lausumasta. Lain määrittämä rangaistus perättömään lausumaan syyllistymiselle on vankeusrangaistus.
Jos vastaaminen kysymykseen saattaisi johtaa syytteen nostamiseen todistajaa itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan, todistajan pitää selkeästi ilmoittaa siitä oikeudelle. Oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle tarvittaessa, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen. Todistaja ei siis tässäkään tapauksessa saa valehdella tai muuten puhua totuuden vastaisesti.
Todistaminen on kansalaisvelvollisuus, eikä siitä voi kieltäytyä. Todistajaan voidaan kohdistaa pakkokeinoja hänen kieltäytyessään todistamasta.
Ei voi, jos olet rikosasiassa syyttäjän nimeämä todistaja. Rikoksen selvittäminen on niin uhrin kuin syytetyn oikeusturvan kannalta erittäin tärkeää, mistä syystä todistaminen on kansalaisvelvollisuus. Poikkeuksena osapuolen lähiomainen voi kuitenkin kieltäytyä todistamasta.
Toisinaan rikosasiassa toinen osapuolista saattaa kutsua sinut todistamaan puolestaan. Riita-asiassa todistajat taas ovat aina osapuolten kutsumia. Näissä tapauksissa voit yleensä keskustella asiasta sen osapuolen kanssa, joka sinut pyytää todistamaan. Jos kuitenkin osapuoli pitää kuulemistasi tärkeänä, tämä voi pyytää tuomioistuinta velvoittamaan sinut todistamaan, vaikka itse sitä vastustaisit.
Työnantaja on velvollinen päästämään sinut todistamaan myös kesken työpäivän. Kerro työnantajallesi todistamisesta ja sen ajankohdasta ja sovi työjärjestelyistä.
Kyllä voi. Todistajalle näin aiheutuva menetys korvataan taloudellisena menetyksenä, josta todistajan tulee antaa tieto tuomioistuimessa.
Myös yrittäjä on velvollinen todistamaan kutsuttaessa. Pyri löytämään itsellesi sijainen todistamisen ajaksi. Sijaisesta aiheutuvat välttämättömät kulut korvataan
Näin selvitetään, pysyykö todistajan kertomus johdonmukaisena, eli kuinka luotettavana todistajan kertomusta voidaan pitää.
Kyse ei useimmiten ole siitä, ettei sinuun luotettaisi henkilönä. Sen sijaan näin voidaan testata muistikuviesi tarkkuutta, erityisesti jos tapahtumista on kulunut pitkä aika.
Oudolta vaikuttavan kysymyksen taustalla voi olla tyypillisesti:
kysymysten esittäjän tarkoitus kartoittaa tietojasi, sillä hän ei tiedä mitä sinä tiedät, tai
osapuolelle tärkeä muu asiaan liittyvä seikka, joka ei kuitenkaan välttämättä liity suoraan sinuun.
Vaikka et ymmärtäisi kysymyksen tarkoitusta, paras tapa toimia on vastata siihen rehellisesti. Jos et tiedä asiasta, voit sanoa niin. Arvailla ei tarvitse.
Jos kysymys on mielestäsi selvästi epäasiallinen, voit kysyä tuomarilta, tarvitseeko sinun vastata.
Todistajaa kuultaessa osapuolet voivat kuulla asioita, joita hekään eivät ole aiemmin tienneet tai joihin heillä on oma vahva näkemys. Tämän vuoksi he saattavat joskus reagoida voimakkaastikin todistajaa kuultaessa.
Todistajana paras tapa toimia on aina kertoa omat tietonsa rehellisesti. Mikäli osapuolten reagointi häiritsee, tilannetta voi helpottaa, jos osoitat sanasi suoraan tuomarille.
Hyvin todennäköisesti asia on osaltasi selvä.
Vain pieni osa kaikista jutuista päätyy hovioikeuteen, ja tällöinkin todistajia harvoin kuullaan uudestaan.
Kiitos panoksestasi.
Todistajaa ei saa uhkailla
Todistajan uhkaaminen on rangaistava teko. Jos joku yrittää uhkailemalla tai väkivallalla estää henkilöä toimimasta todistajana oikeudenkäynnissä tai yrittää vaikuttaa todistajan lausuntoon, hänet voidaan tuomita sakkoon tai enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Myös todistajan lähiomaisen uhkaaminen tässä tarkoituksessa on rangaistavaa.
Uhkailu- tai väkivaltatapauksessa todistajan tulee ottaa yhteyttä poliisiin tai syyttäjään. Uhkailusta on syytä ilmoittaa myös tuomioistuimelle.
Todistajan tai hänelle läheisen henkilön suojelemiseksi todistajaa voidaan kuulla oikeudenkäynnissä niin, ettei joku asianosaisista ole läsnä.
Kansainvälisellä mittapuulla todistaminen on Suomessa hyvin turvallista.
Todistajan uhkaaminen on kuitenkin rikos ja siitä voi ja tulee tehdä ilmoitus poliisille. Voit olla yhteydessä myös tuomioistuimeen.
Tietyissä vakavissa rikosasioissa voi olla mahdollista todistaa anonyymisti.
Anonyymi todistaminen on mahdollista tietyissä vakavissa rikosasioissa (esimerkiksi tahalliset henkirikokset, törkeä huumausainerikos, törkeä raiskaus, ihmiskauppa ja törkeä paritus), jos todistajan tai hänen läheisensä henki tai terveys on vakavasti uhattuna.
Jos olet todistamassa tällaisessa asiassa ja koet olosi uhatuksi, ole yhteydessä tuomioistuimeen (yhteystiedot kutsukirjeessä, varaudu kertomaan jutun asianumero).
Muissa tapauksissa voidaan turvautua muihin keinoihin todistamistilanteen helpottamiseksi (ks. alla).
Kyllä voi. Todistamistilannetta voidaan pyrkiä helpottamaan erilaisin toimin. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi todistaminen toisesta huoneesta käsin sekä sermin järjestäminen saliin näköyhteyden peittämiseksi.
Toivoessasi todistamistilannetta helpottavia toimia, ole yhteydessä tuomioistuimeen (yhteystiedot kutsukirjeessä, varaudu kertomaan jutun asianumero) taikka sinut kutsuneen osapuolen oikeusavustajaan.
Todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä, mutta korvausta pitää aina pyytää. Todistelun päätteeksi oikeuden puheenjohtaja kysyy todistajalta, vaatiiko hän korvausta. Todistajan tulee tällöin ilmoittaa ne euromääräiset kulut, jotka hänelle on oikeuteen saapumisesta aiheutunut, ja ilmoittaa vaatiko hän päivärahaa. Todistajan on syytä varautua esittämään kuitti tai muu selvitys kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut.
Jos todistajan on nimennyt virallinen syyttäjä tai asianosainen, jolle on myönnetty oikeusapua, todistajalle maksetaan korvaukset valtion varoista.
Jos todistajan on kutsunut oikeuteen yksityinen asianosainen, jolle ei ole myönnetty oikeusapua, hän maksaa todistajalle tulevat korvaukset. Todistaja voi esittää oikeudessa oman korvausvaatimuksensa. Oikeus päättää korvausten suuruuden kuultuaan sitä ennen asianosaista.
Todistaja voi myös pyytää ennakkoon korvausta matkakustannuksistaan. Eräissä tapauksissa hänellä on oikeus saada ennakkoon myös päivärahaa ja korvausta yöpymiskustannuksista. Virallisen syyttäjän nimeämä todistaja voi pyytää ennakkoa oleskelupaikkakuntansa poliisilaitokselta. Yksityisen asianosaisen kutsuma todistaja voi pyytää ennakkoa tältä asianosaiselta.
Jos todistaja hakee työttömyysetuutta ja joutuu todistamisen takia olemaan poissa työllistymistä edistävästä palvelusta, on hänen syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olla yhteydessä palvelun järjestäjään tai työ- ja elinkeinoviranomaiseen. Joissakin tapauksissa voi olla mahdollista esimerkiksi siirtää palveluun osallistumispäivää.
Todistajankorvaus maksetaan Visa Prepaid -maksukortille. Oikeuden puheenjohtajan hyväksymä todistelukorvaus ladataan pääsääntöisesti kortille istunnon jälkeen ja todistaja saa sen heti mukaansa.
Tämä riippuu siitä, kuka palkkiosi maksaa. Lähtökohtaisesti palkkiosi maksaa sinut nimennyt taho.
Syyttäjän nimeämälle todistajalle palkkion maksaa valtio. Valtio maksaa lisäksi korvauksen todistajalle, jonka on nimennyt oikeusapua saava asianosainen (sekä rikos- että riita-asiat).
Osapuolen nimeämille todistajille palkkion maksaa yleensä kyseinen osapuoli.
Osapuolen kutsumana todistajana voit määrittää palkkiovaatimuksesi vapaammin ja halutessasi sinut kutsuneen osapuolen kanssa neuvotellen. Edellä esitetty tapa laskea ansionmenetys voi toimia hyvänä pohjana, mutta halutessasi sinulla on oikeus pyytää enemmänkin.
Palkkiovaatimusta määrittäessäsi voit ottaa huomioon esimerkiksi valmistautumiseen ja todistamiseen kuluneen ajan sekä muun sinulle aiheutuneen vaivan ja kustannukset.
Jos olet kuukausipalkallinen, jaa nettokuukausipalkkasi (tilillesi verojen jälkeen tullut summa) 21,5:llä (työpäiviä keskimäärin kuukaudessa) ja sen jälkeen työpäiväsi pituudella (esim. 8 tuntia)
Esimerkiksi: 2450 / 21,5 / 8 = 14,25 €/h
Jos joudut olemaan todistamisen takia poissa töistä 3 tuntia ja työnantaja pidättää palkkasi tuolta ajalta, korvattava taloudellinen menetyksesi on 3 x 14,25 = 42,75 euroa.
