Velkojen järjestely ja konkurssimenettely
Vaikeisiin velkaongelmiin joutunut maksukyvytön henkilö voi yksityishenkilön velkajärjestelyn avulla korjata taloudellisen tilanteensa. Velkajärjestelyä hakevan on syytä kääntyä aluksi oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan asiakaspalvelun puoleen.
Yksityishenkilön velkajärjestely
Käräjäoikeus voi vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa määrätään, kuinka hänen tulee maksaa velkojaan seuraavien vuosien aikana. Maksuohjelman pituus on tavallisesti kolmesta viiteen vuotta ja tänä aikana velallisen on käytettävä kaikki mahdolliset ylimääräiset varansa velkojensa maksuun. Velallisen on haettava velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta.
Kun velallinen on maksanut veloistaan niin paljon kuin maksuohjelmassa on määrätty, hän vapautuu velkojensa loppuosien maksamisesta.
Maksuohjelmaa voidaan hakemuksesta muuttaa, jos velallisen olosuhteissa tapahtuu maksuohjelman keston aikana olennaisia muutoksia. Jos velallisen tulot kasvavat tai hänen maksukykynsä muuten paranee, hänen on maksettava velkojaan lisää niin kuin maksuohjelmassa on määrätty. Jos velallinen ei noudata maksuohjelmaa, se voidaan määrätä raukeamaan.
Velkajärjestelyyn liittyvät lomakkeet ja ohjeet
Hakemus
Muut velkajärjestelylomakkeet
Konkurssi
Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö.
Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai velkoja. Hakemus tehdään yleensä sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu.
Velallisen itse jättämää hakemusta kutsutaan vapaaehtoiseksi konkurssihakemukseksi. Sitä varten on luotu lomakemalli, jota velallisyhtiö voi hyödyntää hakiessaan itse konkurssiin asettamista.
Velallisyhtiön vapaaehtoiseen konkurssiin liittyvät lomakkeet ja ohjeet
Päättäessään konkurssin aloittamisesta käräjäoikeus määrää myös pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitajaksi määrätään yleensä konkurssiasioihin perehtynyt asianajaja. Hän ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja. Hänen on tehtävä luettelo velallisen varoista ja veloista (pesäluettelo) sekä kirjallinen selvitys velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi.
Mikäli konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuutta, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Ellei velkoja ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen.
Pesänhoitajan tehtävänä on myös selvittää valvotuissa saatavissa olevat epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan ratkaista myös tuomioistuimessa. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille.
Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Raukeaminen tarkoittaa konkurssimenettelyn oikeusvaikutusten lakkaamista ja mahdollistaa pesän varojen ulosmittauksen.
Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan myös julkisselvityksenä, jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä.
Velallinen ei vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella, mikäli se jatkaa toimintaa. Konkurssiin asetettu yritys lakkaa kuitenkin yleensä olemasta konkurssin jälkeen.
Konkurssiasiamies valvoo, että konkurssipesien pesänhoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta, jonka antamilla suosituksilla on keskeinen asema hyvän pesänhoitotavan kehittämisessä.
Ulosottovalitus
Ulosottovalituksella haetaan käräjäoikeudelta muutosta ulosottomiehen menettelyyn. Ulosottovalituksen voi tehdä velallinen, velkoja tai muu henkilö, jonka oikeutta ulosmittaus tai ulosottomiehen päätös koskee.
Muutosta ulosottomiehen päätökseen haetaan siltä käräjäoikeudelta, jonka tuomiopiirin alueella täytäntöönpanotoimi on suoritettu.
Yrityssaneeraus
Yrityssaneeraus on taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyn aikaansaamiseksi luotu menettely. Tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla voidaan määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista tervehdyttämistoimenpiteistä ja velkojen järjestelystä.
Yrityssaneerausmenettelyä koskevan asian käsittelee se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan. Konserniin kuuluvan tytäryhtiön saneerausmenettelyä koskeva asia käsitellään kuitenkin siinä tuomioistuimessa, jossa emoyhtiön saneerausmenettelyä koskeva asia on vireillä.
Yrityssaneerauksia ei käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa, joten tuomiopiirit eroavat niiden osalta normaaleista tuomiopiireistä.
Tuomiopiirit yrityssaneerauksissa
(vahvistettu 1.1.2019)
- Ahvenanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Ahvenanmaan käräjäoikeuden tuomiopiirin;
- Helsingin käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Helsingin käräjäoikeuden tuomiopiirin;
- Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuksien tuomiopiirit;
- Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Kainuun, Lapin ja Oulun käräjäoikeuksien tuomiopiirit;
- Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan käräjäoikeuksien tuomiopiirit;
- Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan käräjäoikeuksien tuomiopiirit;
- Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon käräjäoikeuksien tuomiopiirit;
- Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksien tuomiopiirit;
- Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiirin.