Käräjäoikeuden ratkaisusta valittaminen hovioikeuteen

Valituksen tekeminen

Kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mioon tai pää­tök­seen tyy­ty­mä­tön asian­osai­nen voi ha­kea rat­kai­suun muu­tos­ta, el­lei sitä jos­sain ta­pauk­ses­sa ole erik­seen kiel­let­ty. En­nen kuin ho­vioi­keus ot­taa va­li­tus­asian rat­kais­ta­vak­seen, tar­vi­taan kui­ten­kin pää­sään­töi­ses­ti jat­ko­kä­sit­te­ly­lu­pa.

Asian ratkaisemisen yhteydessä asianosaisille annetaan kirjalliset ohjeet muutoksen hakemiseksi ja ohjeita on myös saatavilla käräjäoikeuden kanslioista.

Valitusosoituksesta ilmenee esimerkiksi se, mille hovioikeudelle valitus on tehtävä. Käräjäoikeuden ratkaisuun liitetyn valitusosoituksen ohjeita tulee noudattaa.

Tyytymättömyyden ilmoitus

Muutoksenhakijan on ensin ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta lukien. Tyytymättömyys tulee ilmoittaa asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle joko suullisesti tai kirjallisesti.

Jos tyytymättömyyden ilmoitus ei ole määräajassa käräjäoikeudella, sen ratkaisu tulee lainvoimaiseksi eli lopulliseksi. Tyytymättömyyden ilmoitusta varten on olemassa lomake, mutta ilmoituksen voi tehdä ilman lomakettakin. Käräjäoikeus kertoo jokaisessa ratkaisussaan, miten muutosta voi hakea.

Myös valittajan vastapuoli voi valittaa käräjäoikeuden tuomiosta, vaikka ei olisikaan ilmoittanut tyytymättömyyttä (vastavalitus).

Valituksen määräaika

Määräaika valituksen tekemiselle on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun julistamisesta tai antamisesta. Valitusta, jota ei ole tehty määräajassa, ei oteta tutkittavaksi. Tällöin ratkaisu tulee lainvoimaiseksi eli lopulliseksi.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeudelle, mutta se osoitetaan hovioikeudelle. Valitusosoituksesta ilmenee myös, mitä valituskirjelmästä on ilmettävä.

Valituskirjelmässä on mainittava:

‍käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan

1. käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan
2. miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta
3. mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi
4. perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ovat valittajan mielestä virheelliset
   4a. jos jatkokäsittelylupa tarvitaan, valituskirjelmässä on ilmoitettava peruste luvan myöntämiselle ja ne syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa, jos ne eivät muutoin ilmene valituskirjelmästä
5. todisteet, joihin halutaan vedota ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen
6. mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.

‍Hovioikeudessa riita-asiassa asianosainen ei saa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Hovioikeudessa riita-asiassa asianosainen ei saa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Vastavalitus

Vastapuolen valitettua käräjäoikeuden ratkaisusta voi toinenkin osapuoli kuitenkin päättää myös osaltaan valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta, vaikka olisikin ollut alun perin ollut valmis jättämään asian käräjäoikeuden ratkaisun varaan. Tätä valitusmahdollisuutta kutsutaan vastavalitukseksi.

Vastavalituksen tekeminen ei edellytä tyytymättömyyden ilmoitusta. Vastavalitus on tehtävä kahdessa viikossa valittajan valitusajan päättymisestä. Käräjäoikeuden antamaan valitusosoitukseen sisältyvät ohjeet myös vastavalituksen tekemiseksi.

Vastavalitus raukeaa, jos alkuperäinen valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa. Vastavalitus ei kuitenkaan raukea, jos valitus peruutetaan vasta pääkäsittelyssä.

Vastaus valitukseen

Tarvittaessa hovioikeus pyytää valittajan vastapuolelta vastauksen valituksen johdosta. Vastauspyynnön yhteydessä hovioikeus lähettää tiedoksi myös valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat.

Vastauksessa pitää olla:

• ‍asian yksilöintitiedot, kuten asianumero ja osapuolten nimet,
• asian yksilöintitiedot, kuten asianumero ja osapuolten nimet,
• myöntääkö vastapuoli valittajan muutosvaatimuksen vai vastustaako hän sitä,
• vastapuolen käsitys valittajan vaatimusten perusteista ja seikat, joihin vastapuoli haluaa vedota
• vastapuolen todisteet ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen.

Hovioikeudessa riita-asiassa asianosainen ei saa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Jatkokäsittelylupa

Kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla, asiassa tarvitaan pääsääntöisesti jatkokäsittelylupa. Jatkokäsittelylupa tarvitaan sekä rikos-, riita- että hakemusasioissa.

Rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta taikka rangaistusta. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta (esim. ajokielto ja menettämisseuraamus).

Syyttäjä tai rikosasian asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta.

Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos

• ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta,
• käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä,
• lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai
• luvan myöntämiseen on muu painava syy.

Jos valituksessa väitetään olevan aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan tarvitse myöntää yksinomaan näytön uudelleen arvioimista varten, ellei käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ole perusteltua aihetta epäillä valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella.

Hovioikeus päättää, myönnetäänkö jatkokäsittelylupa käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, tarvittaessa valittajan vastapuolelta pyydettävän vastauksen ja tarvittaessa myös muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä.

Jos asiassa myönnetään jatkokäsittelylupa, siitä ilmoitetaan sekä valittajalle että valittajan vastapuolelle.

Jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Asian käsittelyvaiheet hovioikeudessa

Asian valmistelu hovioikeudessa alkaa, kun valituskirjelmä saapuu hovioikeuteen. Valmistelun laajuus ja muoto riippuvat asian laadusta. Valmistelusta vastaa yksi hovioikeuden tuomari (valmistelusta vastaava jäsen). Tarvittaessa tuomarin apuna valmistelussa on hovioikeuden esittelijä.

Hovioikeus voi kehottaa valittajaa täydentämään puutteellista valituskirjelmää määräajassa. Valitus jätetään aina tutkimatta, jos kehotusta ei noudateta ja valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi.

Jos valitusasiassa ei tarvita jatkokäsittelylupaa tai lupa myönnetään, hovioikeus jatkaa asian käsittelyä.

Valittajan vastapuolelta pyydetään vastaus. Hovioikeus voi myös pyytää asianosaisilta lausumia. Valmistelussa voidaan pitää myös istunto, johon asianosaiset kutsutaan ja jossa suullisesti selvitetään asiaan liittyviä kysymyksiä pääkäsittelyä varten. Valmistelussa tehdään päätös pääkäsittelyn toimittamisesta. Siinä tehdään päätös myös asiantuntijalausunnon hankkimises-ta, kirjallisen todisteen esittämisestä, katselmuksen toimittamisesta ja kuultavista todistajista.

Valmisteluun kuuluvat myös käytännön toimet pääkäsittelyjen järjestämiseksi kuten pääkäsittelyn ajankohdasta sopiminen ja asianosaisten ja todistajien kutsuminen tähän tilaisuuteen.

Riita-asioiden sovittelusta annetun lain mukainen sovittelu on myös mahdollinen hovioikeudessa.

Asiat voidaan ratkaista hovioikeudessa joko kirjallisessa menettelyssä tai pääkäsittelyssä.

Kirjallinen menettely

Mikäli asiassa ei toimiteta pääkäsittelyä, ratkaistaan asia kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä.

Kirjallisessa menettelyssä hovioikeuden esittelijä toimittaa ratkaisuun osallistuville tuomareille perehdyttäväksi käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, vastauksen ja muun hovioikeudessa kertyneen aineiston, oman ratkaisuehdotuksensa ja asiasta mahdollisesti laatimansa muistion.

Tämän jälkeen ratkaisukokoonpano kokoontuu esittelyyn, jossa esittelijä selostaa asian suullisesti. Tuomarit keskustelevat asiasta ja ilmoittavat lopuksi kukin mielipiteensä. Tarvittaessa äänestetään.

Asianosaiset ja yleisö eivät saa olla läsnä hovioikeuden esittelytilaisuudessa.

Hovioikeus lähettää kappaleen ratkaisustaan valittajalle ja vastauksen antajalle. Rikosasian vastaajalle kappale lähetetään muulloinkin, jos käräjäoikeuden ratkaisua on hänen osaltaan muutettu.

Pääkäsittely

Jos asiassa järjestetään suullinen valmisteluistunto tai pääkäsittely, hovioikeus kutsuu valittajan sinne. Kutsussa ilmoitetaan, mitä poissaolosta seuraa. Valittaja kutsutaan pääkäsittelyyn uhalla, että valituksen käsittely hänen jäädessään pois lopetetaan pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta ja käräjäoikeuden ratkaisu jää vastaavalta osin voimaan. Asianosainen voidaan kutsua pääkäsittelyyn myös sakon uhalla, jos hänen kuulemisensa on asian selvittämiseksi tarpeen. Ellei hän saavu sakon uhasta huolimatta, hänet voidaan määrätä tuotavaksi.

Asianosaiset voidaan kutsua pääkäsittelyyn haastemiehen toimesta, kirjeellä tai puhelimitse.

Hovioikeuden pääkäsittely on pitkälti samanlainen kuin käräjäoikeudenkin. Hovioikeudessakin yleisö voi yleensä seurata käsittelyä.

Aluksi joku tuomareista selostaa lyhyesti käräjäoikeuden ratkaisun ja sen, mihin asian valmistelussa on päädytty. Sitten hän kysyy, vastaavatko valittajan ja vastapuolen valmistelussa esittämät kannanotot edelleen heidän näkemyksiään. Tämän jälkeen valittaja ja hänen vastapuolensa perustelevat vuorollaan kantaansa ja lausuvat toistensa perusteluista.

Pääkäsittelyssä on esitettävä suullisesti kaikki ne seikat, joihin haluaa vedota, sillä vain ne otetaan huomioon ratkaisussa. Käräjäoikeudessa esillä ollutta aineistoa ei siis automaattisesti oteta huomioon. Poikkeuksellisesti asia voidaan kuitenkin ratkaista valittajan vastapuolen poissaolosta huolimatta ja oikeudenkäyntiaineistona ottaa huomioon hänen aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto.

Osapuolet esittelevät kirjalliset todisteensa ja todistajia kuullaan. Näin hovioikeuden tuomareilla on mahdollisuus tehdä itse havaintoja todistajien kertomusten luotettavuudesta.

Todistaminen hovioikeuden pääkäsittelyssä on samanlaista kuin käräjäoikeudessakin. Jos todistaja on jo käräjäoikeudessa antanut todistajanvakuutuksen, ei hänen ole tarvetta antaa sitä uudelleen hovioikeudessa. Sama vakuutus velvoittaa häntä edelleen pysymään totuudessa. Todistajalla on myös hovioikeudessa oikeus palkkioon.

Käräjäoikeudessa kuultua todistajaa, asiantuntijaa ja asianosaista voidaan kuulla hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta puhelimitse tai videoyhteyden avulla, jos kertomuksen uskottavuus voidaan luotettavasti arvioida näin. Hovioikeus päättää kuulemistavasta. Asianosaisille on kuitenkin varattava tilaisuus tehdä kysymyksiä kuultavalle. Eräissä tapauksissa todistajankertomuksia voidaan hovioikeuden pääkäsittelyssä kuunnella myös käräjäoikeuden äänitteistä.

Pääkäsittely päättyy loppulausuntoihin. Asianosaiset arvioivat esitettyä todistelua ja esittävät käsityksensä siitä, onko käräjäoikeuden ratkaisua muutettava ja miten sitä tulisi muuttaa. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä. Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja niiden perusteet.

Ratkaisu

Hovioikeudessa käsiteltävässä asiassa voidaan käräjäoikeuden ratkaisusta huolimatta tehdä sovinto samoilla edellytyksillä kuin käräjäoikeudessa.

Elleivät asianosaiset päädy sovintoon, yksinkertaisimmissa pääkäsittelyasioissa ratkaisu voidaan julistaa heti käsittelyn jälkeen. Muulloin se annetaan hovioikeuden kansliassa. Ratkaisu on yleensä annettava 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä.

Hovioikeuden ratkaisut ovat heti täytäntöönpanokelpoisia. Esimerkiksi maksettavaksi määrätty velka voidaan viedä heti ulosottomiehen perittäväksi. Jos asianosainen on hakenut hovioikeuden ratkaisuun muutosta korkeimmalta oikeudelta, korkein oikeus voi joko pyynnöstä tai oma-aloitteisesti määrätä, ettei hovioikeuden ratkaisua ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai ettei täytäntöönpanoa saa jatkaa.

Muutoksenhaku hovioikeuden ratkaisuun

Hovioikeuden antamaan ratkaisuun haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta, jolta on kuitenkin pyydettävä ensin lupa valittamiseen (valituslupa).

Hovioikeus liittää ratkaisuunsa valitusosoituksen. Siinä kerrotaan, tarvitaanko valituslupa ja miten valittajan on asiassa meneteltävä.

Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus ja valitus, on toimitettava hovioikeuden kirjaamoon 60 päivän määräajassa hovioikeuden ratkaisun antamisesta.

Hovioikeus lähettää muutoksenhakukirjelmän korkeimmalle oikeudelle ja liittää siihen jäljennöksen hovioikeuden ratkaisusta sekä hovioikeudessa esillä olleet asiakirjat.