RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Tekohetkellä 15-vuotiaat vastaajat A ja B olivat uhanneet 13-vuotiasta asianomistaja E:tä väkivallalla. Neljä päivää myöhemmin vastaaja B oli yhdessä 14-vuotiaan henkilön kanssa tehnyt E:lle ruumiillista väkivaltaa tönimällä tätä seinää vasten. Molemmat teot oli tehty koulussa kouluajalla.

Hovioikeus katsoi, että asianomistajan ruumiilliseen koskemattomuuteen, terveyteen sekä vapauteen kohdistuneet rikokset olivat vakavia, ja ne olivat omiaan aiheuttamaan turvattomuutta koulussa. Kysymys oli teoista, joiden oikeudellisen merkityksen rikosoikeudellisen vastuuiän saavuttanut 15-vuotias kykenee ymmärtämään.

A:n toiminta oli rajoittunut vain kohdan 1 tekoon, ja tämän kertaluonteisen teon voitiin sen laadusta ja vakavuudesta huolimatta katsoa johtunen pikemminkin harkitsemattomuudesta kuin tietoisesta piittaamattomuudesta oikeusjärjestyksen kielloista ja käskyistä. Hovioikeus katsoi siten käräjäoikeuden tavoin perustelluksi jättää A rangaistukseen tuomitsematta.

B oli kohdan 1 jälkeen toteuttanut uhkauksensa ja syyllistynyt E:hen kohdistuneeseen lievään pahoinpitelyyn yhdessä toisen henkilön kanssa. B:n toimintaa ei voitu pitää samalla tavalla harkitsemattomana kuin A:n tekoa. B tuomittiin hänen syykseen luetuista teoista sakkorangaistukseen.

ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS 10.9.2025 NRO 1036 2133

Asianosaiset

Syyttäjä

Aluesyyttäjä S

Vastaajat

A
B

Asianomistajat

C
D
E

Kuultavat

F
G
H
I
Hyvinvointialue J, Lastensuojelu

Asia

Laiton uhkaus

Vaatimukset

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Laiton uhkaus nuorena henkilönä
5710/R/0005672/24

Rikoslaki 25 luku 7 §
Rikoslaki 6 luku 8 § (2003/515)

21.3.2024 Alavus

A ja B ovat yhdessä uhanneet E:tä rikoksella eli ruumiillisen väkivallan tekemisellä sellaisissa olosuhteissa, että E:llä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.

Tuolloin 15-vuotiaat A ja B ovat sanoneet 13-vuotiaalle E:lle, että 14-vuotias henkilö hakkaa E:n tullessaan kouluun.

2. Lievä pahoinpitely nuorena henkilönä
5710/R/0005672/24

Rikoslaki 21 luku 7 §
Rikoslaki 6 luku 8 § (2003/515)

25.3.2024 Alavus

B ja 14-vuotias henkilö ovat yhdessä tehneet E:lle ruumiillista väkivaltaa.

Tuolloin 15-vuotias B ja edellisen syytekohdan mukaisessa laittomassa uhkauksessa tarkoitettu 14-vuotias henkilö ovat tönineet 13-vuotiasta E:tä koulun seinää vasten.

Syyttäjän muut vaatimukset

– – –

– – –

VASTAUKSET

Kohta 1

A on kiistänyt teon. Hän ei ole menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla.

Hän on kiistänyt asianomistajan korvausvaatimuksen perusteeltaan ja paljoksunut määrää 100 euroa ylittävältä osin.

B on kiistänyt teon. Hän ei ole menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla.

Hän on kiistänyt asianomistajan korvausvaatimuksen perusteeltaan ja paljoksunut määrää 100 euroa ylittävältä osin.

Kohta 2

B on myöntänyt teon.

– – –

RATKAISU

Tuomion  perustelut

Syyksilukeminen

Vastaaja A on syyllistynyt siihen rikokseen kohdassa 1, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Vastaaja B on syyllistynyt niihin rikoksiin kohdissa 1 ja 2, joista syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta

Perustelut

Kohta 1

Asianomistaja on kertonut, että sekä A, että B olivat kumpikin uhanneet häntä sillä, että kun kolmas henkilö tulee kouluun, niin tämä hakkaa hänet. Syynä oli ollut se, että asianomistaja oli puhunut pahaa B:stä. Uhkauksen jälkeen asianomistaja oli sanonut, että ”joo, joo” tai vastaavaa. Uhkauksen jälkeen hän oli kuitenkin ollut varuillaan. Mitään ei kuitenkaan sattunut heti, mutta parin päivän kuuluttua B ja kolmas henkilö olivat koulun käytävällä tulleet hänen luokseen ja tönineet häntä.

Vastaaja B on kertonut, ettei ollut uhannut asianomistajaa. Hän oli vain mennyt kysymään asianomistajalta mitä tämä oli mennyt puhumaan hänestä. Hän oli kyllä sanonut, että mainittu kolmas henkilö ei tykkää tästä, mutta tarkoittanut sillä sitä, että tuo henkilö tulee tästä asiasta kysymään häneltä. A ei ollut uhannut asianomistajaa.

Vastaaja A

A:n mukaan koulussa on ollut joskus sanaharkkaa, mutta ei muista mistä asiasta. Hänen mukaansa tilanteessa ei ole uhattu ketään, eikä hän ole kuullut, että B olisi uhannut asianomistajaa. Hän ei ole kuullut missään vaiheessa kenenkään sanoneen, että kolmas henkilö tulisi hakkaamaan asianomistajaa.

Johtopäätös

Syyte on tullut toteen näyteyksi asianomistajan uskottavalla kertomuksella, jota tukee B:n tunnustama töniminen syytekohdassa 2.

Kohta 2

B on myöntänyt teon.

Rangaistusseuraamus

A

A on vähän ennen tekohetkeä täyttänyt 15 vuotta. Teko ei ole ollut hyväksyttävä, mutta johtunut lähinnä nuoruuden ajattelemattomuudesta. Sanomisessa on ollut enemmän uhoa kuin todellista tarkoitusta. Asia on käsitelty oikeudessa, mitä voidaan pitää riittävänä seuraamuksena. A jätetään näin ollen rangaistukseen tuomitsematta.

B

B on myös vähän ennen tekohetkeä täyttänyt 15 vuotta. Tekojen taustalla on ollut keskinäistä välien selvittelyä asianomistajan kanssa. B:n teot ovat olleet moitittavia, mutta lajissaan nuoruuden ajattelemattomuuteen liittyviä. Uhkauksessa on ollut enemmän uhoa kuin todellista tarkoitusta. Asia on käsitelty oikeudessa, mitä voidaan pitää riittävänä seuraamuksena. A jätetään näin ollen rangaistukseen tuomitsematta. – – –

Tuomiolauselma

A

Syyksiluettu

1. Laiton uhkaus, nuori henkilö
   21.3.2024
   Rikoslaki 25 luku 7 §
   Rikoslaki 6 luku 8 § (2003/515)

Rangaistusseuraamukset

Syyksi luetut rikokset 1
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

– – –

Tuomiolauselma

B

Syyksiluettu

1. Laiton uhkaus, nuori henkilö
   21.3.2024
   Rikoslaki 25 luku 7 §
   Rikoslaki 6 luku 8 § (2003/515)

2. Lievä pahoinpitely, nuori henkilö
   25.3.2024
   Rikoslaki 21 luku 7 §
   Rikoslaki 6 luku 8 § (2003/515)

Rangaistusseuraamukset

Syyksi luetut rikokset 1-2
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

Korvausvelvollisuus

– – –

– – –

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Tarja Ylikoski.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Pääkäsittely

Hovioikeus on toimittanut asiassa 13.4.2026 pienimuotoisen pääkäsittelyn siitä erikseen laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

Syyttäjän valitus

Syyttäjä on vaatinut, että A ja B tuomitaan sakkorangaistuksiin heidän syykseen luetuista rikoksista.

Käräjäoikeus on päätynyt virheelliseen ratkaisuun siltä osin kuin se on jättänyt A:n ja B:n rangaistuksiin tuomitsematta.

A:n ja B:n rikokset ovat edellyttäneet tahallisuutta ja olleet lajiltaan ja tekotavaltaan sellaisia, että 15-vuotiaskin ymmärtää niiden oikeudellisen ja tosiasiallisen luonteen. A:n ja B:n menettely ei ole millään tavoin osoittanut keskimääräistä vähäisempää syyllisyyttä eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt perusteita katsoa, että teot olisivat johtuneet ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta, vaan pikemmin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan.

A:n vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään.

A on täyttänyt 15 vuotta kahdeksan päivää ennen tekopäivää. Käräjäoikeus on arvioinut kokonaisuutta oikein sen katsoessa, että kysymys on ollut harkitsemattomuudesta ja ymmärtämättömyydestä johtuneesta teosta ja siten rikoslain 6 luvun 12 §:n 2 kohdan mukaisesta tilanteesta, jossa tekijä voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta. Itse rikosprosessi on ollut riittävä seuraamus ja sillä on erityisestävä vaikutus A:han.

B:n vastaus

B on vaatinut, että valitus hylätään.

B on ollut tekohetkellä 15-vuotias. Kyse on ollut käräjäoikeuden katsomalla tavalla nuoruuden ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta. Syyllisyyden keskimääräinen vertailu varsin vähäisen rikostyypin kohdalla on mahdotonta.

Kuultavien vastaukset

Kuultavat eivät ole vastanneet valitukseen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Käräjäoikeus on lukenut A:n ja B:n syyksi kohdassa 1 yhdessä tehdyn laittoman uhkauksen ja B:n syyksi lisäksi kohdassa 2 lievän pahoinpitelyn, johon B on syyllistynyt neljä päivää myöhemmin yhdessä erään toisen henkilön kanssa. Teot ovat tapahtuneet koulussa kouluajalla ja kohdistuneet tekohetkellä 13-vuotiaaseen asianomistajaan. A ja B ovat olleet tekohetkellä hiljattain 15 vuotta täyttäneitä, ja he ovat siten syyllistyneet mainittuihin rikoksiin nuorina henkilöinä.

Asiassa on syyttäjän valituksen johdosta kysymys siitä, onko käräjäoikeuden ratkaisu jättää A ja B rangaistuksiin tuomitsematta rikoslain 6 luvun 12 §:n 2 kohdan nojalla oikea, vai tulisiko heidän teoistaan määrätä sakkorangaistus.

Rikoslain 6 luvun 12 §:n 2 kohdan mukaan tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos tekijä on tehnyt rikoksensa alle 18-vuotiaana ja teon katsotaan johtuneen ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta. Lain säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 44/2002 vp, s. 210-211) todetulla tavalla pykälän 2 kohta laventaa tuomitsematta jättämisen alaa muihinkin kuin vähäisinä pidettäviin tapauksiin. Muutkin kuin vähäisinä pidettävät rikokset voivat jäädä johtamatta rangaistukseen, jos niiden katsotaan johtuneen ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta eikä piittaamattomuudesta oikeusjärjestyksen käskyjä ja kieltoja kohtaan. Ensikertalaisen rikos voi hyvinkin olla osoitus tekijän ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta.

Opetukseen osallistuvalle taataan perusopetuslain 29 §:ssä oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulut voivat puuttua kouluissa tapahtuvaan häirintään, kiusaamiseen, syrjintään tai väkivaltaan omilla keinoillaan, joita keinoja täydentävät muut viranomaistahot ja viime kädessä tuomioistuin silloin, kun on kysymys rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta. Etenkin koulussa tapahtuviin rikoksiin on siksi aiheellista suhtautua vakavasti.

Tässä tapauksessa rikokset ovat kohdistuneet 13-vuotiaan asianomistajan ruumiilliseen koskemattomuuteen, terveyteen sekä vapauteen. Niitä on pidettävä vakavina ja ne ovat olleet omiaan aiheuttamaan turvattomuutta koulussa. Kysymys on lisäksi sellaisista teoista, joiden oikeudellisen merkityksen rikosoikeudellisen vastuuiän saavuttanut 15-vuotias kykenee ymmärtämään.

A:n toiminta on rajoittunut kohdan 1 laittomaan uhkaukseen eikä hän ole ollut neljä päivää myöhemmin kohdassa 2 mukana toteuttamassa tätä uhkausta yhdessä B:n kanssa. A:n kertaluonteisen teon voidaan uhkauksen laadusta ja vakavuudesta huolimatta katsoa olevan seurausta pikemminkin harkitsemattomuudesta kuin tietoisesta piittaamattomuudesta oikeusjärjestyksen kielloista ja käskyistä. Hovioikeus katsoo siten käräjäoikeuden tavoin perustelluksi jättää hänet rangaistukseen tuomitsematta.

B on puolestaan kohdan 1 jälkeen toteuttanut uhkauksensa ja syyllistynyt asianomistajaan kohdistuneeseen lievään pahoinpitelyyn yhdessä toisen henkilön kanssa. B:n toimintaa ei voida pitää samalla tavalla harkitsemattomana kuin A:n tekoa. B on tämän vuoksi tuomittava hänen syykseen luetuista teoista sakkorangaistukseen.

– – –

Tuomiolauselmat

– – –

A

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta

– – –

B

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

Rangaistusvaatimukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-2
20 päiväsakkoa à 6,00 euroa = 120.00 euroa

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

– – –

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen, Patrick Palmroos ja Anne Saranpää.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.