Lähestymiskielto

Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.

Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, jos henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen, eikä kiellon määrääminen ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, samassa asunnossa asuvien henkilöiden olosuhteet ja muut asiassa ilmenneet seikat.

Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi edellä kuvatulla tavalla. Rikoksen uhasta tai muusta vakavasta häirinnästä on lähestymiskieltoa haettaessa esitettävä selvitystä, jonka perusteella uhan tai häirinnän on oltava ulkopuolisen henkilön havaittavissa.

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta. Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä poliisi tai syyttäjä. Päätös menee tällöin viipymättä käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Kuka voi hakea lähestymiskieltoa?

Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi edellä kuvatulla tavalla.

Tyypillisiä tilanteita, joissa lähestymiskielto voidaan määrätä, ovat väkivallan uhka tai entisen puolison tai asuinkumppanin vakava häirintä toistuvin yhteydenotoin tai vierailuyrityksin. Lähestymiskiellolla voidaan suojata myös esimerkiksi oikeudenkäynnin todistajaa. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Säännöksiä perheen sisäisestä lähestymiskiellosta voidaan soveltaa myös, kun henkilöt asuvat yhdessä muun syyn kuin parisuhteen vuoksi. Kielto on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun vanhempi kohtaa väkivaltaa samassa asunnossa asuvan täysi-ikäisen lapsensa taholta.

Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään.

Lähestymiskieltoa voi hakea samalla kertaa itsensä ja lastensa suojaksi. Jos lähestymiskiellolla halutaan suojata alaikäistä lasta, kieltoa voi pyytää lapsen huoltaja tai edunvalvoja. Lähestymiskieltohakemukseen tarvitaan lähtökohtaisesti molempien vanhempien suostumus, jos lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa. Kummankin vanhemman tulee siis allekirjoittaa hakemus tai vaihtoehtoisesti toinen vanhemmista voi ilmaista suostumuksensa valtakirjalla, joka toimitetaan käräjäoikeuteen hakemuksen mukana. Jos kysymys on yhteishuollossa olevan alaikäisen lapsen suojaamisesta toista vanhempaansa vastaan, lasta edustaa asian käsittelyssä puolueeton taho eli ulkopuolinen edunvalvoja. Edunvalvojan määräämisestä huolehtii tuomioistuin, Edunvalvojan palkkion maksaa valtio.

Miten lähestymiskieltoa haetaan?

Jos olet joutunut uhanalaiseen tilanteeseen ja sinusta tuntuu, että lähestymiskielto saattaisi tuoda siihen helpotusta, saat neuvoja ja apua poliisilta, sosiaaliviranomaisilta tai syyttäjältä.

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Kieltoa hakiessasi sinun tulee kertoa

• minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa
• kenen taholta koet uhkaa tai häirintää
• käsityksesi häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa
• onko asiassa todistajia tai todisteita

Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies – eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä – tai käräjäoikeus.

Perheen sisäinen lähestymiskielto tuleekin usein ensin määrättäväksi heti voimaantulevana väliaikaisena kieltona poliisin päätöksellä. Näin on esimerkiksi silloin, kun poliisi on poistanut uhkaavasti käyttäytyneen henkilön kotoaan, ottanut hänet säilöön ja rikoksen uhka on todennäköinen vielä säilöstä päästämisen jälkeenkin.

Lähestymiskiellon kesto

Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden, mutta tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa. Jatko edellyttää sitä koskevan pyynnön esittämistä ja käsittelyä käräjäoikeudessa.

Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Kielto voidaan tarvittaessa uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Mitä seuraa lähestymiskiellon rikkomisesta?

Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jonka syyttäjä vie oikeuteen. Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin. Poliisi valvoo kieltoja ja voi myös käyttää pakkokeinoja kieltoa rikottaessa. Jos esimerkiksi lähestymiskieltoon määrätty henkilö jatkaa suojattavan häirintää, voi paikalle hälytetty poliisi viedä kiellon rikkoneen säilöön ja kuulusteluun jatkotoimenpiteitä varten.

Lähestymiskiellon sisältö

Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää (perusmuotoinen lähestymiskielto. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen.

Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon. Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla ei puututa osapuolten taloudellisiin velvollisuuksiin, kuten vuokran maksuun, asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin tai koti-irtaimiston jakoon. Kiellon määräämisellä ei myöskään ole oikeudellisia vaikutuksia yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen tai elatukseen.

Lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä (laajennettu lähestymiskielto).

Vakavimmissa tapauksissa, kuten hengen tai terveyden vaarassa ollessa, tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen eli poliisin tai syyttäjän vaatimuksesta määrätä, että laajennetun lähestymiskiellon noudattamista valvotaan teknisin välinein eli esimerkiksi kieltoon määrätyn ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä (teknisesti valvottu lähestymiskielto).

Lähestymiskielto määrätään vain siinä laajuudessa kuin se kussakin tapauksessa on välttämätöntä. Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joille on asiallinen peruste ja jotka ovat erityisestä syystä ilmeisen tarpeellisia. Tällaiset yhteydenotot voivat liittyä esimerkiksi yhteisen lapsen huoltoon. Tällaiset ennakoitavissa olevat tilanteet onkin syytä ilmaista tuomioistuimelle lähestymiskielto-oikeudenkäynnissä.

Lähestymiskieltoasia käräjäoikeudessa

Lähestymiskieltohakemus käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeudenkäynnissä, jossa käydään läpi asiassa esitetty selvitys sekä kuullaan molempia osapuolia ja todistajia.

Kieltoa määrätessään käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti. Perusteina ovat olosuhteet, henkilön oma uhkakokemus, mahdollisten todistajien kertomukset sekä muu todistelu.

Painavana perusteena voidaan pitää tapahtunutta väkivallantekoa, mutta se ei ole edellytys kiellolle. Itsensä uhatuksi tuntevan henkilön häiritseminen esimerkiksi kotipiirissä, työpaikalla tai julkisilla paikoilla tapahtuvalla uhkailulla tai kiusantekotarkoituksessa tapahtuvalla aiheettomalla seurailulla voi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle. Myös puhelimitse, kirjeitse tai muulla tavalla toteutettu häirintä voi jatkuessaan aiheuttaa kiellon määräämisen.

Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla tiukemmat edellytykset

Koska velvoitus poistua omasta kodista merkitsee voimakkaampaa puuttumista henkilön oikeuksiin kuin tavallinen lähestymiskielto, perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallisen lähestymiskiellon. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Lisäksi edellytetään korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen.

Oikeudellista apua oikeudenkäynnissä antavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet, joilla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana. Oikeusaputoimistosta saat selville, onko sinulla mahdollisuus saada oikeudenkäyntiavustaja valtion kustannuksella.

Käräjäoikeus voi ratkaista lähestymiskieltoasian, vaikka kieltoon vaadittu kieltäytyisi tulemasta oikeuteen. Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty.

Jos lähestymiskielto osoittautuu myöhemmin tarpeettomaksi, sen kumoamista pyydetään käräjäoikeudelta. Asianomaiset eivät voi keskenään sopia kiellon päättymisestä.