Kaksi entistä tyttöystävää kertoi lukuisista raiskauksista – syytteet raiskauksista kuitenkin hylättiin

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on hylännyt vuonna 1999 syntynyttä tekoaikaan kirkkonummelais-ta/espoolaista miestä koskevat syytteet lukuisista raiskauksista.

Vastaaja oli vuonna 2016 ollessaan 17-vuotias seurustellut 16-vuotiaan asianomistajan kanssa. Asian-omistaja on kertonut vastaajan seurustelusuhteen aikana kohdistaneen häneen jatkuvaa fyysistä väkival-taa ja pakottaneen hänet sukupuoliyhteyteen useita kertoja. Lisäksi asianomistaja on kertonut vastaajan seurustelusuhteen jälkeen syrjäisellä paikalla autossa pakottaneen hänet sukupuoliyhteyteen.

Asianomistaja oli tehnyt rikosilmoituksen vasta yli neljä vuotta tapahtumien jälkeen. Autossa tapahtuneesta raiskauksesta hän oli kertonut ensimmäisen kerran kuulustelussa vasta noin viisi vuotta tapahtuman jälkeen. Asianomistajan oli osoitettu muistaneen joitain seikkoja virheellisesti. Asianomistaja oli seurustelusuhteen jälkeen kertonut todistajalle muutamista vähäisemmistä väkivaltatilanteista, mutta hänen ei ollut näytetty seurustelusuhteen aikana tai sen jälkeen kertoneen jatkuvasta väkivallasta tai tahdonvastaisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä kenellekään eikä muuta näyttöä syytteen tueksi tältä osin ollut esitetty. Autossa tapahtuneen raiskauksen osalta muu syytettä tukeva näyttö ei ollut yksityiskohtaista.

Sama vastaaja oli vuonna 2019 ollessaan 20-vuotias seurustellut erään toisen henkilön eli 17-vuotiaan asianomistajan kanssa. Asianomistaja on kertonut vastaajan jokaisella kolmella tapaamiskerralla pahoin-pidelleen häntä ja muun ohella kuristamisväkivaltaa käyttämällä jokaisella tapaamiskerralla yhteensä ainakin neljä kertaa raiskanneen hänet. Asianomistaja oli tehnyt rikosilmoituksen vasta noin kymmenen kuukautta tapahtumien jälkeen. Raiskausten osalta asianomistajan kertomuksen lisäksi syytettä tukevaa muuta näyttöä ei ollut esitetty. Asianomistajan kertomus raiskauksista ei ollut yksityiskohtainen, minkä lisäksi hänen oli osoitettu muistaneen joitain vähäisiä seikkoja virheellisesti.

Käräjäoikeudella ei ollut aihetta epäillä, että kumpikaan asianomistaja olisi tarkoituksella kertonut tapahtumista totuudenvastaisesti. Ajan kuluminen ja muut seikat olivat saattaneet vaikuttaa heidän muistikuviinsa. Asianomistajat olivat myös keskustelleet asioista keskenään ja tapaamisensa yhteydessä heinäkuussa 2020 tehneet samanaikaisesti rikosilmoitukset. Käräjäoikeus katsoi, ettei kummankaan asianomistajan kertomuksen tueksi ollut esitetty riittävästi muuta näyttöä kertomusten virheettömyyden varmistamiseksi. Siten vastaajan teonkuvausten mukaisesta menettelystä raiskausten osalta oli jäänyt varteen-otettava epäily ja syyte raiskausten osalta oli hylättävä.

Asiakokonaisuuteen on liittynyt myös kolmas asianomistaja. Vastaaja tuomittiin kahteen asianomistajaan kohdistuneista useista pahoinpitelystä ja useista laittomista uhkauksista yhdeksän kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen, 50 päiväsakon suuruiseen oheissakkoon ja yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi valvontaan. Lisäksi vastaaja tuomittiin maksamaan asianomistajille vahingonkorvauksia pahoinpitelyillä aiheutetusta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja laittomilla uhkauksilla aiheutetusta kärsimyksestä.

Asia käsiteltiin ja ratkaistiin kahden ammattituomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Ratkaisu oli yksimielinen.