Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden työjärjestys

Yleiset määräykset

1 § Soveltamisala

Työjärjestyksessä määrätään sen lisäksi, mitä tuomioistuinlaissa tai muussa laissa säädetään, työskentelyn järjestämisestä käräjäoikeudessa.

2 § Käräjäoikeuden tehtävä

Käräjäoikeuden tehtävänä on antaa kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille oikeusturvaa ratkaisemalla sen käsiteltäväksi saatettuja asioita varmasti, luotettavasti, nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. Käräjäoikeus huolehtii asiakaspalvelusta ja muista yhteyksistä hyvän hallintotavan mukaisesti.

3 § Käräjäoikeuden toimialue

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Uudenmaan maakunnasta Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Tuusula ja Vantaa sekä Kymenlaakson maakunnasta Pyhtää.

Käräjäoikeuden tuomiopiiri on summaarisessa menettelyssä käsiteltävissä riidattomissa velkomus- ja häätöasioissa sekä maaoikeusasioissa edellä todettua laajempi. Tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksilla.

4 § Käräjäoikeuden organisaatio

Käräjäoikeudella on kansliat Vantaalla ja Hyvinkäällä. Hallinnollinen kanslia on Vantaalla.

Käräjäoikeuden henkilöstö on sijoitettuna joko Vantaalle tai Hyvinkäälle. Joitakin haastemiehiä on sijoitettuna myös Järvenpäähän ja Porvooseen.

Kansliat toimivat istuntopaikkoina. Käräjäoikeudella on lisäksi istuntopaikka Porvoossa.
Kanslioissa käsitellään asioita pääosin alueperiaatteen mukaisesti:

• Hyvinkään kansliassa: Hyvinkään, Nurmijärven, Järvenpään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan alueiden asiat
• Vantaan kansliassa: Vantaan, Keravan, Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan, Pyhtään ja Sipoon alueiden asiat
• Hyvinkään kanslian asioita koskevat istunnot pidetään pääosin Hyvinkäällä
• Vantaan kanslian asioista Vantaan ja Keravan alueiden asioita koskevat istunnot pidetään pääosin Vantaalla
• Vantaan kanslian asioista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan, Pyhtään ja Sipoon alueiden asioita koskevat istunnot pidetään pääosin Porvoossa
• Molemmat kansliat ja koko henkilöstö ovat toimivaltaisia käsittelemään kaikkia käräjäoikeuden toimialueen asioita. Käräjäoikeus voi pitää yksittäisessä asiassa istunnon missä tahansa istuntopaikoistaan eli Vantaalla, Hyvinkäällä tai Porvoossa.

Henkilöstöä voidaan siirtää tilapäisesti tai vakinaisestikin kansliasta toiseen. Henkilöstöllä on oikeus oman auton käyttöön välimatka-edellytyksen täyttyessä työskennellessään tilapäisesti toisessa kansliassa tai käydessään Porvoossa istunnoissa.

Käräjäoikeudessa on hallinto-osasto ja viisi lainkäyttöosastoa. Hallinto-osastoa johtaa hallintojohtaja ja muita osastoja osastonjohtajat. Koko käräjäoikeutta johtaa päällikkölaamanni (jatkossa työjärjestyksessä laamanni).

Laamannin virkapaikka on Vantaan kansliassa.

Hallinto-osasto, jonka osastonumero on yksi, toimii jakautuneena molempiin kanslioihin. Hallintojohtajan virkapaikka on Vantaan kansliassa.

Lainkäyttöosastoista Vantaan kansliassa toimivat osastot numerot kaksi, kolme, neljä ja viisi. Osasto kaksi on siviiliosasto, jolla työskentelevät kaikki summaarisia asioita käsittelevät henkilöt, kaikki käräjänotaarit ja kaikki haastemiehet sekä hakemustiimi ja notaareiden sihteeripalveluita Vantaalla tarjoava sihteeritiimi. Osa notaareista työskentelee Hyvinkään kansliassa ja osa haastemiehistä kaikissa neljässä eri toimipaikassa. Osasto kolme on siviiliosasto ja osastot neljä ja viisi ovat rikososastoja. Hyvinkään kansliassa toimii osasto numero kuusi, joka on alueperiaatteen mukainen ns. sekaosasto.

Laamannin tukena käräjäoikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä toimii johtoryhmä. Lisäksi kullakin osastolla on oma johtoryhmänsä.

Käräjäoikeudessa on yhteistyökomitea, työsuojelutoimikunta, koulutustoimikunta ja virkistystoimikunta, joiden asettamisesta ja kokoonpanoista määrätään tarkemmin jäljempänä 31 §:ssä. Käräjäoikeuteen voidaan perustaa tarpeen mukaan muita yhteistyöelimiä tai työryhmiä.

Käräjäoikeuden johtaminen

5 § Laamanni

Laamannin tehtävänä on johtaa käräjäoikeutta ja vastata sen tuloksellisuudesta. Laamanni huolehtii tuomioistuimen toimintakyvystä ja sen kehittämisestä. Laamanni valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta tuomioistuimen ratkaisuissa. Laamanni osallistuu lainkäyttöön siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Laamannin pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat:

• käräjäoikeuden strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman vahvistaminen sekä niiden seurantatoimenpiteistä päättäminen
• viraston toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu ja kehittäminen
• käräjäoikeuden tulostavoitteiden asettaminen ja toteutumisesta huolehtiminen
• tulosohjaus ja -neuvottelut

• organisaatiosta ja työnjärjestelyistä päättäminen
• lainkäytön yhdenmukaisuuden ja joutuisuuden seuranta
• työjärjestyksen ja suunnitelmien sekä toiminta- ja menettelytapaohjeiden vahvistaminen
• osastonjohtajien ja apulaisosastonjohtajien määrääminen
• osastovastaavien ja tiimivastaavien sekä myös muiden esi- ja vastuuhenkilöiden määrääminen
• henkilöstön sijoittaminen kanslioihin ja osastoille
• työmäärän seuraaminen kanslioittain ja osastoittain sekä työn tasaisesta jakautumisesta huolehtiminen
• käräjäoikeuden kokoonpanon muodostamisen perusteista päättäminen
• vahvennetun kokoonpanon määrääminen ja lisäjäsenten ottamisesta päättäminen
• puheenjohtaja- ja jäsenmääräysten antaminen käräjänotaarille
• kansliahenkilöstön toimivaltuuksista määrääminen

• lain mukaan laamannin toimivaltaan kuuluvat virkanimitysasiat sekä ne virkanimitysasiat, joita ei ole siirretty hallintojohtajan ratkaistavaksi
• henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen
• käräjätuomarille ja hallintojohtajalle myönnettävästä virkavapaudesta päättäminen
• muulle henkilöstölle myönnettävästä harkinnanvaraisesta virkavapaudesta päättäminen
• käräjänotaareiden harjoittelusuunnitelman vahvistaminen
• käräjänotaareiden ohjauksen ja koulutuksen valvonta
• työnantajan edustajien nimeäminen yhteistyökomiteaan ja työsuojeluorganisaatioon
• kansliahenkilöstön suorituspisteiden vahvistaminen

• käräjäoikeuden vuosittaisen talousarviosuunnitelman hyväksyminen ja seuranta
• tilinpäätöksen hyväksyminen
• käräjäoikeuden hankintojen, sopimusten ja henkilöstön palkkojen hyväksyminen ellei niitä ole uskottu hallintojohtajan tehtäväksi

• käräjäoikeuden turvallisuuspäällikkönä toimiminen sekä valmiussuunnittelusta, riskienhallinnasta ja turvallisuusasioista huolehtiminen
• tiedotuksen ja viestinnän periaatteista päättäminen
• lainsäädännön ja lainsäädäntöhankkeiden seuranta ja niistä tiedottaminen
• käräjäoikeuden lausuntojen antaminen lainsäädäntö ym. asioissa
• yhteydenpito eri viranomaisiin, muihin sidosryhmiin ja tiedotusvälineisiin sekä kansainväliset yhteydet

Laamanni myöntää eron käräjäoikeuden tuomarille. Laamannille eron myöntää hänen sijaisensa.

Laamanni päättää taloudellisten ja henkilöstöresurssien jaosta ja ratkaisee hallinnollisissa asioissa syntyneet erimielisyydet.

Laamanni voi ottaa ratkaistavakseen alemmalle tasolle siirtämänsä tai muutoin muun virkamiehen ratkaistavaksi kuuluvan hallintoasian.

Laamannin sijaisena toimivat osastonjohtajat liitteessä 1 mainitussa järjestyksessä.

6 § Johtoryhmä

Käräjäoikeudessa on johtoryhmä, joka käsittelee käräjäoikeuden johtamista, hallintoa, taloutta ja toimintaa sekä henkilöstöä tai niiden kehittämistä koskevat merkittävät asiat. Johtoryhmä avustaa laamannia ja osastonjohtajia käräjäoikeuden toiminnan johtamisessa sekä yleisiä toimintalinjoja koskevassa päätöksenteossa. Johtoryhmään kuuluvat laamannin lisäksi osastonjohtajat, hallintojohtaja ja kaksi lähiesihenkilöiden keskuudestaan määräajaksi valitsemaa henkilöstön edustajaa, joista toinen valitaan Vantaan kansliasta ja toinen Hyvinkään kansliasta. Johtoryhmän kokouksessa kuullaan muitakin henkilöstön edustajia, jos käsiteltävä asia sitä edellyttää. Tuomarinviran hakijoista annettavia lausuntoja käsitellään kokoonpanossa, jossa on laamanni, osastonjohtajat ja tarpeen mukaan hallintojohtaja.

Osastonjohtajan sijaisena johtoryhmässä toimii apulaisosastonjohtaja.

Laamanni kutsuu johtoryhmän koolle ja toimii sen puheenjohtajana. Johtoryhmän kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Hallintojohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä.

Johtoryhmässä käsitellään käräjäoikeuden kokonaisjohtamiseen ja -ohjaukseen liittyviä kysymyksiä ja sovitaan yhteisistä toimintaperiaatteista tavoitteiden saavuttamiseksi.

Johtoryhmässä käsitellään erityisesti seuraavia asioita:

• käräjäoikeuden toiminnan kehittäminen ja sen pitkän aikavälin suunnittelu
• Tuomioistuinviraston kanssa käytävien tulosneuvottelujen tavoitteet
• tulossopimuksen täytäntöönpano ja toteutumisen arviointi
• lainkäyttöasioiden raportointi ja seuranta
• työmäärän seuraaminen kanslioittain ja osastoittain sekä työn tasaisesta jakautumisesta huolehtiminen

• käräjäoikeuden organisaatio, sen toimivuus ja kehittäminen
• lainkäytön yhtenäisyyden seuranta
• esitys käräjäoikeuden työjärjestykseksi

• henkilöstöpolitiikan ja johtamisen periaatteet
• henkilöstön työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
• henkilöstöjohtamisen ja esihenkilötyöskentelyn periaatteiden määrittely ja kehittäminen
• tuomarinviran hakijoista nimitysmenettelyssä annettavat lausunnot
• muut käräjäoikeuden henkilöstöä koskevat asiat sekä henkilöstöhallinnon ohjeistus

• käräjäoikeuden vuosittainen talousarviosuunnitelma ja sen seurannan periaatteet
• tulojen ja menojen raportointi ja seuranta
• käräjäoikeuden muut taloutta koskevat asiat sekä taloushallintoa koskeva ohjeistus

• tiedotuksen ja viestinnän periaatteet
• käräjäoikeuden lausunnot merkittävistä lainsäädäntö- tai muista hankkeista
• sidosryhmäyhteistyön periaatteet ja käytännöt
• tietojärjestelmiin ja -tekniikkaan, toimitiloihin sekä niiden turvallisuuteen liittyvät asiat
• käräjäoikeuden keskeiset suunnitelmat ja toimintaohjeet

7 § Osastojen johtoryhmät

Käräjäoikeuden jokaisella osastolla on johtoryhmä, joka avustaa osastonjohtajaa ja esihenkilöitä osaston toiminnan johtamisessa.

Osastojen 3–6 johtoryhmiin kuuluvat osastonjohtaja, apulaisosastonjohtaja, osastovastaavat ja tiimivastaavat. Osaston johtoryhmässä voi olla myös muita esihenkilöitä tai asiantuntijoita.

Osaston johtoryhmässä käsitellään osaston johtamiseen ja -ohjaukseen liittyviä kysymyksiä, sovitaan yhteisistä toimintaperiaatteista sekä välitetään tietoa käräjäoikeuden johtoryhmän päätöksistä ja muista käsitellyistä asioista.

Osaston johtoryhmässä käsitellään ainakin seuraavia asioita:

• Käräjäoikeuden ja osaston toiminnan kehittäminen ja sen pitkän aikavälin suunnittelu ja seuranta

• Työmäärän seuraaminen osastolla ja työn tasainen jakautuminen
• Lainkäytön ja työprosessien organisointi ja kehittäminen
• Osastoa koskevat ohjeet
• Osaston toiminnasta tiedottaminen ja viestiminen

• Henkilöstön työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
• Henkilöstöjohtamisen ja esihenkilötyöskentelyn kehittäminen
• Kehityskeskustelujen analysointi
• Virkasuhteisiin liittyvät lausunnot
  Hallinto-osaston johtoryhmänä toimii hallinnon tiimipalaveri, jossa käsitellään edellä mainittujen osaston omien asioiden lisäksi myös koko käräjäoikeutta koskevia henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon asioita sekä valmistellaan niitä käräjäoikeuden johtoryhmän käsiteltäväksi.
  Osaston 2 johtoryhmään kuuluvat osastonjohtaja, apulaisosastonjohtaja, osastovastaavat ja johtava haastemies. Osastolla on myös laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi tiimivastaavat.

Hallinto-osaston johtoryhmänä toimii hallinnon tiimipalaveri, jossa käsitellään edellä mainittujen osaston omien asioiden lisäksi myös koko käräjäoikeutta koskevia henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon asioita sekä valmistellaan niitä käräjäoikeuden johtoryhmän käsiteltäväksi.

Osaston 2 johtoryhmään kuuluvat osastonjohtaja, apulaisosastonjohtaja, osastovastaavat ja johtava haastemies. Osastolla on myös laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi tiimivastaavat.

Käräjäoikeuden osastot ja henkilöstö

8 § Hallinto-osasto

Hallinto-osaston tehtävänä on tukea laamannia, johtoryhmää sekä muita osastoja käräjäoikeuden tehtävien toteuttamisessa. Hallinto-osasto vastaa käräjäoikeuden henkilöstö- ja taloushallinnosta, henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä, sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä viraston toiminnan yleishallinnosta. Hallinto-osastoon kuuluvat kirjaamo, kirjastot, arkistot, it-tuki sekä turvallisuus- ja toimitila-asiat.

Hallinto-osaston tehtäviin kuuluvat:

• viraston strateginen ohjaus sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen
• tulosneuvottelujen valmistelu ja niistä tiedottaminen
• tulosohjauksen kehittäminen, kirjanpito, määrärahaseuranta ja sisäinen budjetointi
• johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelu
• lainsäädännön ja lainsäädäntöhankkeiden seuranta ja niistä tiedottaminen
• perehdytyksen ja koulutuksen suunnittelu ja käräjäoikeuden ulkopuoliseen koulutukseen osallistuvien henkilöiden valintajärjestys
• kirjasto- ja muut informaatiopalvelut
• asiakaspalvelu (sisältää asiakirjojen vastaanoton, myynnin ja laskutuksen)
• asiakirjahallinto ja arkistonhoito sekä niiden suunnittelu ja kehittäminen
• tiedottaminen ja viestintä
• henkilöstö- ja taloushallinto
• henkilöstön rekrytointi
• käräjänotaarihallinto
• lautamieshallinto
• työsuojeluasiat
• työterveys- ja työhyvinvointiasiat
• tietohallinto- ja -järjestelmäpalvelut
• tilastopalvelut
• materiaalihallinto
• toimitilapalvelut
• huolto- ja siivouspalvelut
• turvallisuuspalvelut
• valmiussuunnittelu, varautuminen ja riskienhallinta

9 § Hallintojohtaja

Hallinto-osastoa johtaa hallintojohtaja. Hänen tehtävistään on soveltuvin osin voimassa, mitä osastonjohtajasta jäljempänä määrätään. Kelpoisuusvaatimuksena hallintojohtajan virkaan on oikeustieteen maisterin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Hallintojohtaja muun muassa:

• vastaa käräjäoikeuden hallinnon kokonaisuudesta ja toimii laamannin työparina ja tukena hallinnollissa asioissa
• huolehtii laamannin lähimpänä apuna siitä, että käräjäoikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti
• osallistuu käräjäoikeuden strategiseen ohjaukseen sekä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen
• valmistelee ja esittelee laamannin ratkaistavat hallinto- ja talousasiat sekä nimitysasiat, jollei laamanni ole määrännyt muuta virkamiestä esittelijäksi tai jollei laamanni ratkaise kyseistä asiaa ilman esittelyä
• päättää kansliahenkilöstön kokemuslisistä
• päättää kansliahenkilöstön ja haastemiesten ei-harkinnanvaraisista virkavapauksista ja sijaisuuksista
• vastaa käräjäoikeuden taloushallinnosta, sen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä kirjanpidosta, budjetin laadinnasta, määrärahojen seurannasta ja raportoinnista yhteistyössä laamannin kanssa
• osallistuu tulosneuvotteluihin ja niiden valmisteluun yhteistyössä laamannin ja muun johdon kanssa
• hyväksyy käräjäoikeuden tulot ja menot, päättää tilisaatavien poistamisesta sekä huolehtii irtaimen omaisuuden tarkastuksesta
• vastaa kansliahenkilöstön ja haastemiesten rekrytoinnista
• nimittää määräaikaisen kansliahenkilöstön ja haastemiehet enintään vuoden määräajaksi
• vastaa henkilöstön perehdytyksen ja osaamisen kehittämisen suunnittelusta ja järjestämisestä yhteistyössä käräjäoikeuden koulutustoimikunnan kanssa
• ohjeistaa, neuvoo ja kouluttaa muita osastonjohtajia, esihenkilöitä ja muuta henkilöstöä hallinnollisissa asioissa
• vastaa hallinnon suunnitelmien ja ohjeistusten valmistelusta
• osallistuu sidosryhmäyhteistyöhön ja verkostoihin vastuualueellaan sekä toimii käräjäoikeuden yhteyshenkilönä hallinnollisissa asioissa
• vastaa käräjäoikeuden toimitiloista, työvälineistä, tekniikasta ja tietojärjestelmistä
• huolehtii henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvistä asioista, toimii tarvittaessa työnantajan edustajana työkykyneuvotteluissa yhteistyössä muun johdon ja esihenkilöiden kanssa
• huolehtii käräjäoikeuden työsuojeluun liittyvistä asioista sekä toimii työsuojelupäällikkönä
• toimii tietoturvavastaavana ja tietosuojavastaavana

Hallintojohtaja hyväksyy henkilöstön palkat ja tavanomaiset hankinnat 20 000 euroon asti sekä niiden laskutuksen sekä muistiotositteet. Hallintojohtaja valvoo hankintojen asianmukaista kilpailuttamista, neuvottelee suurista tai poikkeuksellisista hankinnoista etukäteen laamannin kanssa sekä raportoi ohjeiden mukaan menoista ja talousarviotilanteen kehityksestä. Hallintojohtaja hyväksyy laamannin menot sekä mahdolliset muut sopimusviitteellä etukäteen budjetoitavat menot sopimuskohtaisesti määriteltyyn euromäärään saakka. Laamanni tai laamannin sijainen hyväksyy Handi-järjestelmässä kaikki muut hankinnat 20 000 euroa ylittävältä osalta. Hallinnon sihteereiden hyväksyttäväksi kuuluvat tietyt menot erillisen tehtävälistauksen mukaisesti.

Laamanni voi määrätä tarkemmin hallintojohtajan päätettävistä asioista.

10 § Hallinnon sihteerit ja asiantuntijat

Laamannin ja hallintojohtajan apuna käräjäoikeuden henkilöstö-, talous- ja yleishallinnosta huolehtivat viisi hallinnon sihteeriä, joista yksi toimii lisäksi käräjäoikeuden koulutussuunnittelijana. Käräjäoikeudessa on informaatikko, joka toimii monipuolisissa tieto- ja tilastopalvelu- sekä tiedotustehtävissä hallinto-osastolla. Lisäksi käräjäoikeudessa on ICT-asiantuntija sekä toimitila- ja turvallisuusasiantuntija, jotka toimivat laamannin ja hallintojohtajan tukena vastuualueensa mukaisissa asioissa.

Hallintojohtajan sijaisuus jakautuu hallinnon sihteereiden kesken heidän tehtävänkuviensa mukaisesti. Sijaisilla ei ole nimitystoimivaltaa. Mikäli sijaisen toimivaltuudet eivät riitä, laamanni tai hänen sijaisensa ratkaisevat hallintojohtajan tehtäviin kuuluvat asiat. Hallinnon sihteerit toimivat laamannin ja hallintojohtajan sihteereinä hallintoasioissa. Heidän tehtävänjakonsa on määritelty tarkemmin työjärjestyksen liitteessä 2.

Kirjaaja vastaa käräjäoikeuden kirjaamo-, arkisto- ja asiakaspalvelutoiminnoista sekä toimii kirjaamo- ja arkistohenkilöstön ylempänä esihenkilönä hallinto-osaston toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Molemmissa kanslioissa on lisäksi kirjaamohenkilöstön lähiesihenkilöinä apulaiskirjaajat (tiimivastaava). Kirjaaja toimii apulaiskirjaajien sekä arkistonhoitajien lähiesihenkilönä. Kirjaajiin ja apulaiskirjaajiin sovelletaan, mitä 16 §:ssä määrätään osastovastaavista ja tiimisvastaavista.

Informaatikko vastaa käräjäoikeuden sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä yhdessä laamannin ja hallintojohtajan kanssa. Informaatikko vastaa käräjäoikeuden sisäisestä ja ulkoisesta tietopalvelusta ja huolehtii ulkoisiin tietopyyntöihin vastaamisesta yhdessä hallintojohtajan kanssa.

ICT-asiantuntija vastaa käräjäoikeuden kaikkien toimipaikkojen ICT-asioiden kokonaisuudesta ja niihin liittyvästä operatiivisesta toiminnasta, suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä hallintojohtajan ja ICT-vastaavien kanssa. ICT-asiantuntija toimii teknisenä lähitukena käräjäoikeuden henkilöstölle sekä osallistuu henkilöstön koulutukseen ja perehdyttämiseen. ICT-asiantuntija huolehtii käräjäoikeuden laitehallinnasta ja käyttöönotoista.

Toimitila- ja turvallisuusasiantuntija vastaa käräjäoikeuden kaikkien toimipaikkojen toimitila- ja turvallisuusasioiden kokonaisuudesta ja niihin liittyvästä operatiivisesta toiminnasta, suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä käräjäoikeuden johdon ja toimipaikkakohtaisten turvallisuusvastaavien kanssa. Toimitila- ja turvallisuusasiantuntija toimii Vantaan kanslian virastomestarina ja molempien kanslioiden muiden virastomestareiden esihenkilönä.

Virastomestarit huolehtivat käräjäoikeuden toimitilahallinnosta yhdessä toimitila- ja turvallisuusasiantuntijan sekä hallintojohtajan kanssa. Virastomestarit huolehtivat mm. kulkuoikeuksista ja työpisteistä laitteistoineen. Virastomestarit vastaavat laite- ja toimistotarviketilauksista keskitetysti yhteistyössä taloushallinnon kanssa.

Hallinto-osastoon kuuluvat lisäksi oikeustradenomi- ja muut harjoittelijat, joista osa on sijoitettuna muille osastoille.

Laamanni antaa tarkemmat määräykset hallinto-osaston ja lainkäyttöosastojen välisestä hallintotehtävien jaosta.

11 § Lainkäyttöosastot

Lainkäyttöosastoista osaston 2 tehtävänä on summaaristen riita-asioiden ratkaiseminen, eräiden hakemusasioiden ratkaiseminen, tiedoksiantotoiminta ja käräjänotaareiden harjoittelusuunnitelmaan kuuluvien asioiden ratkaiseminen.

Osastolle 2 on sijoitettu hakemustiimi, jonka tehtävänä on avioeroasioiden ratkaiseminen sekä muiden hakemusasioiden jako käsittelijöille sekä sihteeripalveluiden tarjoaminen osaston hakemusasioita käsitteleville tuomareille. Osaston kansliahenkilöstö on jakautuneena tiimeihin. Osastovastaava valvoo tiimien toimintaa. Osastolla on sijoitettuna käräjätuomareita. He ratkaisevat summaarisia riita-asioita ja hakemusasioita. He voivat myös sovitella ja istua lainkäyttöosastojen rikosasioita. Osastolla työskentelevät myös kaikki käräjänotaarit ja osasto vastaa heidän perehdyttämisensä suunnittelusta ja toteutuksesta sekä Vantaalla työskentelevien käräjänotaareiden sihteeripalveluista. Lisäksi osastolle 2 kuuluvat kaikki haastemiehet ja osasto vastaa myös haastemiesten toiminnan suunnittelusta ja toiminnasta.

Muilla neljällä lainkäyttöosastolla 3–6 käsiteltävät asiat on määritelty tarkemmin työjärjestyksen liitteessä (Liite 3). Näillä osastoilla on käräjätuomareita ja kansliahenkilöstöä.

12 § Osastonjohtajat

Lainkäyttöosastoilla on osastonjohtajat.

Osastonjohtaja johtaa osaston työskentelyä ja osallistuu lainkäyttötoimintaan. Hän huolehtii erityisesti työn yleisestä suunnittelusta ja järjestämisestä osastolla sekä työskentelyn tuloksellisuudesta. Hänen tulee valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta osastonsa ratkaisuissa.

Laamanni määrää osastonjohtajan tehtävään vakinaisen käräjätuomarin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Määräys voidaan painavasta syystä peruuttaa.

Osastonjohtajan tehtäviä ovat muun muassa:

• vastata käräjäoikeuden ja osastonsa strategian toimeenpanosta niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti
• vastata, yhteistyössä apulaisosastonjohtajien ja osaston lähiesihenkilöiden kanssa, että asiat tulevat osastolla tarkoituksenmukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyiksi
• vastata työn tasaisesta jakautumisesta ja osaston työhyvinvoinnista
• osastonsa sisällä tarvittaessa jakaa töitä uudelleen sekä määrätä tuomareiden ja muun henkilöstön sijoittamisesta eri tehtäviin
• tarvittaessa päättää työnjakoon tehtävistä poikkeamisista
• vahvistaa osastonsa tuomareiden ja esihenkilöiden vuosilomat
• huolehtia kehitys- ja suoritusarviointikeskustelujen järjestämisestä osastollaan
• vastata osastonsa esihenkilöiden työaikaraporttien seurannasta ja huolehtia osaston sisäisestä tiedottamisesta
• pitää yhteyttä sidosryhmiin yhteistyössä vastuutuomareiden kanssa

Laamannilla on kaikissa edellä kerrotuissa osastonjohtajien ratkaistavissa asioissa ylin toimivalta.

Osastonjohtajat osallistuvat lainkäyttötoimintaan siinä määrin kuin heidän muut tehtävänsä sen sallivat.

13 § Apulaisosastonjohtajat

Muilla kuin hallinto-osastolla on osastonjohtajien apuna apulaisosastonjohtajat. Laamanni määrää apulaisosastonjohtajan tehtävään käräjätuomarin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Määräys voidaan painavasta syystä peruuttaa.

Osastonjohtaja voi ohjata osan edellä 13 §:ssä kerrotuista tehtävistään apulaisosastonjohtajan tehtäväksi. Osastonjohtaja on kuitenkin aina osaltaan vastuussa edellä kerrotuista tehtävistä.
Apulaisosastonjohtaja toimii osastonjohtajan sijaisena.

Osaston 2 apulaisosastonjohtaja vastaa edellä kuvattujen tehtävien lisäksi tuomioistuinharjoittelua suorittavien käräjänotaareiden toiminnasta. Apulaisosastonjohtaja on käräjänotaareiden esihenkilö (notaarivastaava), joka ohjaa ja valvoo käräjänotaareiden harjoittelua ja vastaa siitä, että se suoritetaan harjoittelusuunnitelman mukaisesti siten kuin jäljempänä 14 §:ssä määrätään.

Apulaisosastonjohtajat osallistuvat lainkäyttötoimintaan arviolta 50 %:lla keskimääräisestä käräjätuomarin lainkäyttötöiden työmäärästä.

14 § Notaarivastaava

Notaarivastaavana toimiva osaston 2 apulaisosastonjohtaja ohjaa ja valvoo käräjänotaareiden harjoittelua sekä valmistelee tarvittavat muutosesitykset käräjänotaareiden harjoittelusuunnitelmaan ja käräjänotaareiden perehdytykseen sekä käräjäoikeuden järjestämään koulutukseen. Notaarivastaava vastaa käräjänotaareiden työn tasaisesta jakautumisesta ja omalta osaltaan käräjänotaareiden työhyvinvoinnista. Käräjänotaareiden työhyvinvoinnista vastaavat omalta osaltaan kaikki muutkin käräjänotaareiden kanssa asioivat tahot. Notaarivastaava voi tarvittaessa jakaa käräjänotaareiden töitä uudelleen sekä tarvittaessa päättää työnjakoon tehtävistä poikkeamisista.

Vantaan kansliaan sijoitetulle notaarille määrätään tutorit erikseen siviili- ja rikosasioihin. Hyvinkään kansliaan sijoitetulle notaarille määrätään yksi tutor. Muissa kuin tutortuomarien käsittelemissä asiaryhmissä tutoroinnista vastaavat kyseisten asiaryhmien vastuutuomarit. Tutoroinnista vastaava tuomari tekee omaa vastuualuettaan koskien esityksen tutoroitavakseen määrätyn käräjänotaarin puheenjohtajamääräyksistä laamannille. Tutoroinnista vastaavan tuomarin ollessa lomalla tai estyneenä esityksen voi tehdä notaarivastaava tai hänen sijaisensa. Käräjänotaari ei voi yksinään tehdä esitystä puheenjohtajamääräyksestä laamannille. Käräjänotaareiden toimivaltaa koskevat hankalammat rajanvedot tulee ohjata notaarivastaavan tehtäväksi ja esitettäväksi.

Notaarivastaava voi tehdä laamannille ja johtoryhmälle käräjänotaareiden toimintaan liittyviä esityksiä käräjäoikeuden resurssien ja tehtävien jakoon. Notaarivastaava valvoo käräjänotaareiden jäsenmääräyksiä, joissa toimintatapana on, että laamanni antaa käräjänotaareiden jäsenmääräykset kuultuaan notaarivastaavaa.

Notaarivastaava käy väli- ja päätöskeskustelut käräjänotaareiden kanssa. Notaarivastaava pitää käräjänotaariasioissa yhteyttä sidosryhmiin ja osallistuu käräjänotaareiden valtakunnallisen vastuutuomariverkoston työskentelyyn.

Notaarivastaavan ollessa lomalla tai estyneenä hänen tehtäviään hoitaa osaston 2 osastonjohtaja, laamanni tai laamannin sijainen.

15 § Osastojen esihenkilöt

Laamanni määrää tarvittaessa osastonjohtajan esityksestä kullekin osastolle osastovastaavia kansliahenkilöstön ylemmiksi esihenkilöiksi sekä tarvittavan määrän muita lähiesihenkilöitä (tiimivastaava) muihin esihenkilötehtäviin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Laamanni määrää vastaavasti johtavan haastemiehen haastemiesten ylemmäksi esihenkilöksi sekä tarvittavan määrän muita lähiesihenkilöitä (tiimivastaava) muihin esihenkilötehtäviin. Esihenkilömääräykset voidaan painavasta syystä peruuttaa.

Laamanni julistaa esihenkilöiden tehtävät kansliahenkilöstön ja haastemiesten keskuudessa haettavaksi siten, että henkilöstöllä on tehtäviin avoin ilmoittautumismahdollisuus.

Osastovastaava vastaa muun muassa osaston kansliahenkilöstön työtehtävien suunnittelusta ja kehittämisestä, työhön ohjaamisesta, työn mahdollisimman tasaisesta jakautumisesta, tulostavoitteiden saavuttamisesta, juttujen jakamisesta jako-ohjeen tai osastonjohtajan ohjeiden mukaisesti, työaikaraporttien seurannasta, saldovapaista sekä vuosilomien suunnittelusta ja muista sijaisjärjestelyistä sekä osaston kansliahenkilöstön vuosilomien vahvistamisesta, vuosilomasopimusten ja ei-harkinnanvaraisten virkavapauksien hyväksymisestä kansliahenkilöstön osalta sekä kehitys- ja suoritusarviointikeskustelujen järjestämisestä osastonjohtajan ohjeistuksen mukaisesti. Johtavan haastemiehen tehtävistä on haastemiehiä koskien soveltuvin osin voimassa, mitä edellä on todettu osastovastaavasta.

Tiimivastaava toimii vastuualueensa esihenkilönä ja vastaa sen toiminnan asianmukaisesta sujumisesta. Tiimivastaava vastaa oman vastuualueensa osalta soveltuvin osin vastaavista tehtävistä kuin edellä osastovastaavalle ja johtavalle haastemiehelle on kirjattu.

Käräjäoikeudessa on lisäksi joitakin virkaan sidottuja esihenkilötehtäviä. Viranhaltijat vastaavat virkaan sidottujen oman vastuualueensa esihenkilötehtävien osalta soveltuvin osin vastaavista tehtävistä kuin osastovastaavat, johtava haastemies ja tiimivastaavat.

Osastoilla kansliahenkilöstön ja haastemiesten työt on järjestettävä siten, että esihenkilöillä on riittävästi aikaa esihenkilötehtäviensä hoitamiseen. Osastovastaavalle ja johtavalle haastemiehelle on varattava esihenkilötehtäviä varten työajasta 50 % ja tiimivastaavalle 25 %.

16 § Käräjätuomarit

Jokaisella osastolla hallinto-osasto pois lukien työskentelee käräjätuomareita.

Laamanni päättää tuomareiden sijoittelusta kanslioihin ja osastoille.

17 § Käräjäsihteerit

Käräjäsihteerit toimivat tuomareiden ja käräjänotaareiden sihteereinä.

Lisäksi käräjäsihteerit suorittavat muut osastonjohtajan, osastovastaavan tai tiimivastaavan määräämät työtehtävät.

Laamanni määrää hakemus- ja summaarisia asioita käsittelemään määrättyjen käräjäsihteereiden tehtävistä tarkemmin erikseen.

18 § Haastemiehet

Haastemiehet huolehtivat tiedoksiannoista lainkäyttö- ja muissa asioissa.

Laamanni määrää haastemiesten tehtävistä tarkemmin erikseen.

19 § Vastuutuomarit

Laamanni määrää keskeisille oikeudenaloille yhden tai useamman vastuutuomarin, joiden tehtävänä on asianomaisen oikeudenalan kehityksen ja oikeuskäytännön seuraaminen ja siitä tiedottaminen, käsittelijöiden tapaamisten ja koulutustilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen, oikeudenalan lausuntojen laatimiseen osallistuminen sekä oikeudenalan lainkäytön yhdenmukaisuuden edistäminen yhdessä laamannin ja osaston johtajien kanssa.

20 § Vastuusihteerit

Käräjäoikeudessa on vastuusihteerin tehtäviä, joissa toimivalta edellytetään tietyn asiaryhmän tai vastuualueen erityisosaamista. Tehtävänä on oman vastuualueensa mukaisissa asioissa huolehtia lainsäädännön, ohjeistuksen ja määräysten seuraamisesta ja jakaa erityisosaamisaluettaan koskevaa tietoa käräjäoikeuden muulle henkilöstölle sekä osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Vastuusihteerille kuuluu kyseistä vastuualuetta koskeva perehdytys- ohjaus- ja koulutusvastuu sekä sidosryhmäyhteistyö. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vastuutuomarin tai muun vastuuhenkilön kanssa, mikäli tällainen on nimetty.

Tehtävät sijoittuvat käräjäoikeuden eri osastoille ja laamanni määrää niihin esihenkilötehtäviä vastaavasti enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vastuusihteerinä toimii muu kansliahenkilöstöön kuuluva kuin esihenkilö, ellei laamanni toisin määrää.

21 § Käräjänotaarit

Tuomioistuinharjoittelu käräjäoikeudessa on ylemmän oikeustieteen tutkinnon jälkeistä jatkokoulutusta, jossa käräjänotaari monipuolisesti ja käytännönläheisesti perehtyy käräjäoikeuden toimintaan, saa kokemusta tuomarintehtävistä sekä tutustuu tuomarin rooliin ja ajattelutapaan. Harjoittelu koostuu työharjoittelun lisäksi koulutuksesta ja seurannasta.

Käräjänotaarit on sijoitettu osastolle 2. Kaikki käräjänotaarit aloittavat työskentelynsä Vantaan kansliassa, mutta osa heistä siirtyy alkuvaiheen jälkeen työskentelemään Hyvinkään kansliaan.
Käräjänotaareilla on erillinen notaareiden esihenkilö. Osastonjohtajien, tutortuomareiden ja notaareiden esihenkilön työnjaosta on määräykset edellä 14 §:ssä.

22 § Lautamiehet

Lautamiehet osallistuvat rikosistuntoihin vuorojärjestyksessä laamannin tarkemmin määräämien perusteiden mukaisesti.

23 § Henkilöstön kierto osastoilla

Siviili- ja rikososaston käräjätuomarin tulee määräajoin vaihtaa osastoa. Pääsääntöisesti käräjätuomarit siirtyvät 2–4 vuoden välein toisen erikoistuneen lainkäyttöosaston tehtäviin siten, että kunkin tuomarin käsiteltäväksi tulee ajoittain riita- ja rikosasioita. Osastolta 2 kierto muiden lainkäyttöosastojen tehtäviin toteutetaan 1–2 vuoden välein.

Laamanni määrää kierrosta osastonjohtajia kuultuaan. Laamanni voi tehdä poikkeuksia kiertovelvollisuudesta tuomarin lähivuosina tapahtuvan eläkkeelle siirtymisen, terveydentilan tai muun painavan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kansliahenkilöstölle järjestetään mahdollisuus työskennellä eri osastoilla ja tehtävissä monipuolisen ammattitaidon hankkimiseksi ja turvaamiseksi. Myös haastemiehille mahdollistetaan kierto eri toimipaikoissa.

Kierto toteutetaan pääsääntöisesti sisäisen haun kautta. Työntekijät voivat myös etukäteen ilmoittaa halukkuutensa siirtyä osastolta toiselle.

Asioiden käsittelyä ja käräjäoikeuden toimintaa koskevat määräykset

24 § Asioiden jakaminen ja käsittely lainkäyttöosastoilla

Asiat jaetaan kanslioihin ja niissä osastoille siten kuin laamanni on siitä erikseen määrännyt. Osastoille jaettavat asiat on kuvattu työjärjestyksen liitteessä 3.

Juttujaolla turvataan asianosaisen oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti sekä varmistetaan lainkäyttöhenkilöstön tehokas käyttö ja työmäärän tasapuolinen jakautuminen.

Osastoilla asiat jaetaan tuomareille kyseistä asiaryhmää käsittelevien kesken vuoroperiaatteen mukaisesti. Ruotsinkieliset asiat jaetaan lähtökohtaisesti tuomareille, joiden äidinkieli on ruotsi.

Vuoroperiaatteesta voidaan poiketa erityisen laajojen asioiden osalta ja silloin, kun yksittäisen tuomarin työtilanne tai tuomarin siirtyminen pois osastolta sitä edellyttävät taikka muusta painavasta ja hyväksyttävästä syystä.

Asia on käsiteltävä sillä osastolla, jolla käsittely on aloitettu, vaikka sen käsittely kuuluisi jakoperusteen mukaan toiselle osastolle, ellei laista tai laamannin erityisestä määräyksestä muuta johdu.

Asian käsittelyn kiireelliseksi julistamista koskeva pyyntö käsitellään sillä osastolla, jolla asia on vireillä. Ratkaisun kiireelliseksi julistamisesta tekee osastonjohtaja tai hänen määräämänsä tuomari. Ratkaisusta on ilmoitettava laamannille.

Rikosasiasta erotetun yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyä jatkaa pääsääntöisesti sama puheenjohtaja.

Palautettu asia käsitellään pääsääntöisesti siinä kansliassa, jossa se on aikaisemmin käsitelty.

Käsittelijän esteellisyyttä koskeva väite käsitellään sillä osastolla, jossa asia on vireillä, ellei laamannin erityisestä määräyksestä muuta johdu. Käsittelijän esteellisyyttä koskevan väitteen ratkaisee osastonjohtaja tai hänen määräämänsä tuomari.

25 § Jakoperusteista poikkeaminen

Laamanni voi työmääreiden tasoittamiseksi määrätä poikkeuksia vuoroperiaatteesta tai tasajaosta taikka muutoin perustellusta syystä määrätä asioiden jakoperusteista ja jaosta toisin kuin edellä 23 §:ssä on määrätty.

Laamanni ratkaisee jakoperusteiden soveltamisessa syntyneet erimielisyydet.

26 § Vahvennetut kokoonpanot

Laamanni määrää vahvennetun kokoonpanon osastonjohtajan esityksestä osaston sisältä. Mikäli vahvennettua kokoonpanoa ei voi tai ei ole tarkoituksenmukaista määrätä saman osaston tuomareista, laamanni määrää osastorajat ylittävän kokoonpanon.

Jos kokoonpanossa on enemmän kuin yksi lainoppinut jäsen, puheenjohtajuus määräytyy tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Lähtökohtana on, että asian valmistellut tuomari toimii puheenjohtajana, josta pääsäännöstä voidaan tarvittaessa poiketa esimerkiksi kielitaidon, asian vaatiman erityisasiantuntemuksen tai koulutukseen liittyvien syiden vuoksi. Kokoonpano päättää itse puheenjohtajuudesta edellä tarkoitetut seikat huomioon ottaen.

27 § Asioiden siirtäminen ja henkilöstön siirtäminen

Laamanni tai osastonjohtaja voi hyväksyttävästä syystä määrätä asioiden siirtämisestä käsittelijältä toiselle. Laamanni voi myös määrätä henkilöstöresurssien lainaamisesta osastolta toiselle määräajaksi tai asian käsittelemiseksi. Asioiden jakamisesta uudelleen vastoin asianomaisen tuomarin tahtoa säädetään tuomioistuinlaissa.

28 § Tuomareiden velvollisuuksista

Tuomarin on työskenneltävä tunnollisesti ja huolellisesti siten, että hänelle jaetut asiat tulevat asianmukaisesti ja joutuisasti käsitellyiksi. Tuomari on velvollinen osallistumaan ammattitaitoaan kohottaviin ja ylläpitäviin koulutuksiin.

Päivystystehtävissä toimivien tuomareiden on oltava virka-aikana virkapaikalla tai tavoitettavissa päivystyskohtaisten ohjeiden mukaisesti.

29 § Virkamiesten yleisistä vastuista ja velvollisuuksista

Jokaisen virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti. Virkamiehen on noudatettava työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä sekä annettuja ohjeita.

Virkamieheltä edellytetään virkamieslain mukaisesti asiallista käyttäytymistä ja mielipiteen ilmaisua sekä virka-aikana että varsinaisen viranhoidon ulkopuolella.

Virkamiehen yleisistä velvollisuuksista säädetään tarkemmin valtion virkamieslaissa.

30 § Perehdytyksen järjestäminen

Uusien työntekijöiden tai uuteen sijoituspaikkaan siirtyvien työntekijöiden perehdyttämiseen määrätään perehdyttäjä. Vastaavasti perehdyttäjä voidaan määrätä tiettyjen asiaryhmien tai järjestelmien perehdyttämiseen.

Esihenkilö vastaa perehdyttämisestä ja seuraa sen toteuttamista.

31 § Kehityskeskustelut ja suoritusarviointi

Käräjäoikeudessa käydään kehityskeskustelu jokaisen työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa. Muiden kuin tuomareiden osalta tehdään vuosittain myös erikseen henkilökohtaisen palkanosan määräytymiseen liittyvä suoritusarviointi.

Kehityskeskustelun käy ja suoritusarvioinnin tekee virkamiehen lähiesihenkilö. Osastonjohtaja hyväksyy osastonsa suoritusarvioinnit ja toimittaa ne laamannin vahvistettavaksi. Osapuolten ollessa eri mieltä virkamiehen työsuorituksen oikeuttavasta pisteytyksestä, asian ratkaisee ensi vaiheessa osastonjohtaja, ja erimielisyyden jatkuessa laamanni. Tarkemmat määräykset erimielisyyksien ratkaisemisesta on annettu tuomioistuimissa sovellettavissa tarkentavissa virkaehtosopimuksissa.

Laamanni käy kehityskeskustelut osastonjohtajien ja hallintojohtajan kanssa.

32 § Yhteistyökomitea ja eräät toimikunnat

Käräjäoikeudessa yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea, joka asetetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Komiteaan kuuluu työnantajan edustaja sekä työntekijöiden edustajina yksi edustaja kustakin virastossa edustettuina olevista henkilöstöjärjestöistä ja yksi edustaja kustakin henkilöstöryhmästä.

Käräjäoikeudessa työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, joka asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä: työnantajan edustajina työsuojelupäällikkönä toimiva hallintojohtaja ja toimitila- ja turvallisuusasiantuntija sekä työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutettu, kaksi varavaltuutettua, työantajan henkilöstön keskuudesta nimeäminä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusyhdyshenkilö ja päihdeyhdyshenkilö sekä kaksi muuta henkilöstön edustajaa siten, että henkilöstön edustajista vähintään ½ edustaa suurempaa työntekijöiden ryhmää (muu henkilöstö) ja vähintään ¼ sitä ryhmää, joka on pienempi (tuomarit).

Yhteistoimintakomitean ja työsuojelutoimikunnan jokaisella jäsenellä tulisi olla lisäksi ainakin yksi henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi tavoitteena on, että molemmista kanslioista olisi vähintään yksi edustaja.

Käräjäoikeudessa on koulutustoimikunta, jonka tehtävänä on seurata, suunnitella ja kehittää käräjäoikeuden sisäistä koulutusta yhteistyössä hallinto-osaston kanssa. Lisäksi käräjäoikeudessa on virkistystoimikunta, jonka tehtävänä on suunnitella käräjäoikeuden henkilöstön kehittämis- ja virkistyspäiviä sekä muuta yhteistä virkistystoimintaa. Toimikunnat tekevät yhteistyötä erityisesti henkilöstön kehittämis- ja virkistyspäivien suunnittelussa sekä sovittavat yhteen käräjäoikeuden virkistäytymiseen, työhyvinvointiin ja koulutukseen liittyviä tapahtumia.

Koulutus- ja virkistystoimikunnissa on hallinnon edustajina hallintojohtaja ja koulutussuunnittelija. Tavoitteena on, että molemmissa toimikunnassa on edustus kaikilta osastoilta ja kaikista henkilöstöryhmistä sekä myös molemmista kanslioista.

Työjärjestyksen soveltaminen ja voimaantulo

33 § Työjärjestyksen soveltaminen

Laamanni voi määrätä poikkeuksia työjärjestykseen. Laamanni antaa tarvittaessa tulkintaohjeita työjärjestyksen soveltamisesta.

34 § Työjärjestyksen voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan, kun se on käsitelty yhteistyökomiteassa.

Tämä työjärjestys on hyväksytty johtoryhmässä 29.1.2024 ja 12.2.2024.

Työjärjestys on käsitelty yhteistyökomiteassa 27.2.2024.

Vantaalla 5.3.2024

Laamanni Timo Heikkinen