Toimitilat

Vaasan hovioikeuspiiri on hovioikeuden sisäisillä ohjeilla jaettu kolmeen "hovioikeuskäräjäpiiriin" siten, että hovioikeudella on pääkäsittelyjen toimittamista varten vuokrattuina toimitilat Vaasassa olevan hovioikeudentalon ja Vaasan oikeustalon istuntosalien lisäksi Jyväskylän ja Porin oikeustaloista. Jyväskylässä toimitetaan yleensä pääsääntöisesti pääkäsittelyt asioissa, jotka saapuvat Keski-Suomen käräjäoikeudesta sekä Porissa pääkäsittelyt asioissa, jotka saapuvat Satakunnan käräjäoikeudesta.

Leopoldin talo

Hanke oman talon rakentamiseksi Vaasan hovioikeudelle pantiin vireille jo kesällä 1775, mutta rakennustyöt päättyivät vasta vuonna 1786. Hovioikeus työskenteli siihen asti vuokrahuoneissa, Vaasan pormestarin Eric Ludolph Leopoldin omistamassa talossa.

Vanhan Vaasan hovioikeudentalo

Ollessaan kesällä 1775 kuuluisalla kuninkaanmatkallaan Suomessa kuningas Kustaa III antoi hovioikeudenneuvos Adolf Fredrik Silfversparrelle tehtäväksi valmistella oman talon rakentamista vasta perustetulle Vaasan hovioikeudelle. Samana vuonna kuningas kehotti yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantzia laatimaan Vaasan hovioikeudentalon piirustukset ja kustannusarvion.

Kuningas halusi, että rakennus hahmotellaan ja koristetaan arvonsa mukaisesti. Se todistaisi kuninkaan hellää huolenpitoa lain ja oikeuden jakamisesta uskollisille alamaisille samoin kuin hänen haluaan lyhentää heidän pitkää oikeudenkäyntitietään. Lisäksi se olisi muistona hänen ensimmäisestä vierailustaan Suomessa.

Vaasan kaupunki antoi tiilitehtaan käyttämän hiekan ja saven. Ilmajoen pitäjä lahjoitti hovioikeudentaloa varten tarvittavat parrut ja hirret. Isonkyrön pitäjä huolehti näiden rakennuspuiden ajosta Vaasaan. Pedersören pitäjäläiset lahjoittivat 1200 honkatukkia laudoiksi sahattuina. Vuonna 1786 valmistunut hovioikeudentalo määritellään Ludvig XV:n klassismin ruotsalaiseksi edustajaksi ja on osa eurooppalaista oikeustalotraditiota.

Vanhan hovioikeudentalon muutostyöt aloitettiin heti hovioikeuden muuton jälkeen ja jo samana vuonna 1862 ennen joulua rakennus aloitti Mustasaaren seurakunnan kirkkona.

Uusi hovioikeudentalo

Viheralueen suojaama hovioikeudentalo säilyi tuholta Vaasan palossa 3.8.1852. Hanke Vaasan rakentamisesta uuteen paikkaan virisi pian palon jälkeen. Keisari Nikolai I antoi 2.2.1854 kaupungin muuttoa koskevan reskriptin. Sen mukaan myös hovioikeudelle myönnettiin varoja uuden talon rakentamiseksi uuteen Vaasaan, läänin pääkaupunkiin.

Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg sai tehtäväksi Vaasan julkisten rakennusten, myös hovioikeudentalon suunnittelun. Setterberg myös valvoi rakentamistyötä. Rakennus valmistui vuoden 1862 elokuun alkuun mennessä, jolloin kaupunkioikeudet siirtyivät vanhalta Vaasalta uudelle Nikolainkaupungille. Hovioikeus aloitti työnsä uudessa talossa elokuun 1 päivänä 1862. Setterbergin suunnittelema uusi hovioikeudentalo on hyvin säilynyt, huomattava maamme uusgotiikan arkkitehtuurin edustaja.

Hovioikeudessa on arvokkaita taulu- ja kirjakokoelmia sekä antiikkisia huonekaluja ja oikeuden tunnuksin varustettuja esineitä. Kellarikerroksen käytävä

Lähteet

Vaasan hovioikeus 1776 - 1976 Vasa hovrätt : Kirjoituksia ja kuvia 200-vuotistaipaleelta / toim. Erkki Rintala. - Vaasa, 1976. - ISBN 951-99083-2-3

Muistoja Themiksen näyttämöltä : Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä (Minnen från Themis skådebana : kulturhistoriska arvedelar i Gustav III:s hovrätt) / toim. Virpi Harju, Vaasan hovioikeus, Valtion taidemuseo. - Helsinki, 1996. - 117 s. - ISBN 951-53-1014-8

Themiksen temppeli : Vanhan Vaasan hovioikeudentalo Kustaa III:n valistuspyrkimysten monumentti / Virpi Harju. - Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1997. - 254 s. - (Väitösk.). - ISBN 951-39-0117-3