Hovioikeus antoi tuomionsa jääkiekkoilija Severi Lahtista koskevassa raiskausjutussa

Itä-Suomen hovioikeus on tänään antanut tuomion Lahtisen valituksen johdosta asiassa, jossa hänet oli tuomittu Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa raiskauksesta kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja velvoitettu maksamaan korvauksia asianomistajalle

Valituksessaan hovioikeudelle Lahtinen vaati, että syyte raiskauksesta hylätään. Hänen mukaansa sukupuoliyhteys oli tapahtunut vapaaehtoisesti ja asianomistajan aloitteesta. Lahtinen kiisti, että asianomistaja olisi sukupuoliyhteyden aikana ollut syytteessä väitetyssä avuttomassa tilassa, jossa tämä oli kykenemätön puolustamaan itseään ja muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Toissijaisesti Lahtinen vaati, että hänelle tuomittua vankeusrangaistusta ainakin alennetaan ja että se lievennetään ehdolliseksi vankeudeksi. Rangaistuksen osalta hän vetosi erityisesti siihen, että asian saama julkisuus oli ollut poikkeuksellista, ja lisäksi hänen pelaajasopimuksensa oli purettu hänen tuotua asian julki. Hänen ansiotasonsa oli myös laskenut pelaajasopimuksen purkamisen johdosta, ja asialla oli ollut haitalliset vaikutukset hänen urakehitykseensä jääkiekkoilijana. Hän viittasi erääseen Helsingin hovioikeuden ratkaisuun, jossa entiselle ammattiurheilijalle raiskauksesta muutoin oikeudenmukaiseksi katsottu 1 vuoden 9 kuukauden ehdoton vankeusrangaistus lievennettiin ehdolliseksi ja alennettiin 1 vuoden 6 kuukauden mittaiseksi asian saaman julkisuuden perusteella. Vielä Lahtinen vaati, että kärsimyksestä ja tilapäisestä haitasta asianomistajalle maksettavaksi tuomittuja korvauksia alennetaan hänen käräjäoikeudessa myöntämiinsä määriin.

Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden syyksi lukemista koskevan ratkaisun eli katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Lahtinen oli ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa käyttämällä hyväkseen sitä, että asianomistaja oli nukkuessaan ja/tai päihtymystilastaan johtuen ollut avuttomassa tilassa ja siten kykenemätön puolustamaan itseään sekä muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan sukupuoliyhteyteen.

Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Lahtinen oli kesällä 2022 järjestettyjen festivaalien jälkeen aamuyöllä tullut asianomistajan ystävättärien kanssa asianomistajan asunnolle, jossa asianomistaja oli ollut jo ennestään nukkumassa. Asianomistajan asuintoveri oli aiemmin yöllä saattanut huonovointisen ja voimakkaasti päihtyneen asianomistajan heidän yhteiseen asuntoonsa ja auttanut tämän nukkumaan. Pian asunnolle saavuttuaan Lahtinen oli mennyt vuoteessaan nukkuneen asianomistajan luokse ja tunkeutunut sormellaan sekä myöhemmin sukupuolielimellään asianomistajan sukupuolielimeen. Tilanne oli päättynyt vasta, kun asianomistaja oli herännyt ja tiedostanut, että Lahtisen penis oli ollut hänen emättimessään ja kun hän oli vetäytynyt tilanteesta pois.

Hovioikeus totesi lukuisten esitetystä näytöstä ilmenevien seikkojen tukevan asianomistajan kertomusta tapahtuneesta, ja asianomistajan kertomus oli jo sinänsä luotettavampi kuin Lahtisen muun näytön kanssa ristiriidassa ollut kertomus. Lahtisen vaihtoehtoisen tapahtumainkulun mukaan asianomistaja olisi halunnut sukupuoliyhteyttä Lahtisen kanssa. Lahtisen mukaan tämä olisi kuitenkin kesken molemminpuolisen suostumuksellisen yhdynnän havahtunut moraaliseen ristiriitaan pettäessään poikaystäväänsä ja kehittänyt valheellisen väitteen raiskauksesta.

Hovioikeuden käsityksen mukaan valheellisen raiskausväitteen sepittäminen suostumuksellisen seksin peittämiseksi seurustelukumppanilta vaatii asianomistajalta sekä harkinta-aikaa että oletusta tapahtuneen todennäköisestä paljastumisesta seurustelukumppanille. Hovioikeus piti Lahtisen vaihtoehtoista tapahtumainkulkua poissuljettuna, koska asianomistaja oli välittömästi yhdynnän tiedostettuaan sen salaamisen asemesta pyytänyt viesteillä apua kaupungilla olleilta poikaystävältään ja asuintoveriltaan. Hänellä ei ollut tuossa tilanteessa myöskään mitään aihetta olettaa yhdynnän paljastuvan ulkopuolisille.

Hovioikeus alensi Lahtisen vankeusrangaistusta kahdella kuukaudella, joten Lahtiselle tuomittiin rangaistukseksi 1 vuosi 10 kuukautta ehdotonta vankeutta. Käräjäoikeuden tuomitsema kahden vuoden vankeusrangaistus oli tämänkaltaisessa teossa vallitsevaan yleiseen oikeuskäytäntöön nähden liian ankara. Tyypillinen rangaistus nukkuvan uhrin raiskaamisesta oli 1 vuotta 8 kuukautta vankeutta. Lahtisen tekoon liittyi kuitenkin hänen syyllisyyttään lisääviä piirteitä erityisesti sen vuoksi, että hän oli raiskannut kotonaan nukkuneen asianomistajan, joka ei ollut ennalta osannut edes odottaa, että hänen huonosti tuntemansa Lahtinen saapuu yöllä hänen kotinsa makuuhuoneeseen ja raiskaa hänet hänen omassa vuoteessaan. Huomioon ottaen rangaistuksen pituus ja se, ettei käsillä ollut lieventäviä asianhaaroja, vankeusrangaistus tuli tuomita ehdottomana.

Hovioikeus katsoi korkeimman oikeuden aikaisempaan ratkaisukäytäntöön viitaten, ettei asian saamalla julkisuudella, Lahtisen pelaajasopimuksen purkamisella, ansiotason laskulla eikä urakehityksen heikentymisellä ollut rangaistusta alentavaa eikä lieventävää vaikutusta.

Hovioikeus ei alentanut asianomistajalle maksettavaksi tuomittujen korvauksien määriä.

Lahtisen tekoon sovellettiin rikoksen tekohetkellä voimassa ollutta lakia eli raiskausta koskevaa rikoslain 20 luvun 1 §:ää sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2022 saakka.

Yksityiskohtaisemmat perustelut syyksilukemisen, rangaistuksen määräämisen ja korvausvelvollisuuden osalta ilmenevät hovioikeuden tuomiosta, joka on asianomistajan ja todistajien nimiä lukuun ottamatta julkinen. Asian pääkäsittely toimitettiin yleisön läsnä olematta ja asianomistajan ja todistajien henkilöllisyys sekä oikeudenkäyntiasiakirjat määrättiin salassa pidettäviksi 4.5.2083 saakka.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen ja hovioikeudenneuvos Tiina Pirinen sekä puheenjohtajana toiminut asessori Antti Santaranta. Ratkaisu on yksimielinen.

Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa asessori Antti Santaranta, antti.santaranta(at)oikeus.fi.

Tuomio (24/125368, dnro R 23/1114) on tilattavissa hovioikeuden kirjaamosta, puh. 0295 641 530, ita-suomi.ho(at)oikeus.fi.

Julkaistu 12.6.2024